Audiomedia Oy

YTT Juhani Wiio: Median metsäuutisoinnista puuttuu kokonaiskuva – Toimittajien side metsään katkennut

Jaa
YTT Juhani Wiion
YTT Juhani Wiion

Metsäuutisointia tutkineen YTT Juhani Wiion mukaan erityisesti suurien mediatalojen, tulisi tarkastella metsäkysymyksiä kokonaisvaltaisesti, eikä vain yhden vallalla olevan asenneilmaston kautta. – Metsä ja siihen perustuva talous ovat hiilinielun ja suojelun lisäksi edelleen osa suomalaista elämänmuotoa ja suomalaisten toimeentuloa. On tärkeää, että kaikki osapuolet kokevat tulevansa kuulluksi valtamedioissa sirpaleisen sosiaalisessa mediassa esiintyvän ajoin aggressiivinen keskustelun vastapainoksi.

–Sama koskee metsiin liittyvää tutkimusta, jolta näin yhteiskuntatieteilijänä kaipaisi enemmän kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka lisäisi monipuolista ymmärrystä metsistä. Kun seuraa somen metsäkeskustelua, saa vaikutelman, että jotkut tutkijatkin ovat ottaneet siinä omaa yhtä totuuttaan puolustavan ideologisen osapuolen roolin. Kun tarjolla on sirpalemaista, joskus vastakkaistakin metsätietoa, kokonaiskuva hämärtyy, muistuttaa Wiio.    

Media luo metsäkuvaa

Taloustutkimuksen tutkimuksien tulokset kansalaisten vähäisestä metsätiedosta ja metsänomistajien tyytymättömyydestä metsäuutisointiin selittyvät Wiion mukaan suurelta osin median luomasta metsäkuvasta. – Tämä heittää haasteen erityisesti journalistisesti vakavasti toimivan median suuntaan tuottaa monipuolista ja kokonaisvaltaista metsäuutisointia.

–Valtamedian metsäuutisointi painottuu tekemäni selvityksen mukaan ilmastoteemojen käsittelyyn. Metsiä käsitellään ensi sijassa ilmastopolitiikan, luontokadon ja hiilinielujen kautta, kun taas metsätalouden taloudellinen ja sosiaalinen näkökulma jää paitsioon.

Wiion mukaan julkinen keskustelu on luonut virheellisen mielikuvan siitä, että metsänomistajat vastustavat ilmastonmuutoksen vastaista taistelua ja luontokadon torjumista. – Tähän asenteeseen on nykyisessä ilmapiirissä myös toimittajien helppo samaistua. Kun ilmastonmuutos- ja luontokatokeskustelu ovat nousseet EU:n politiikan seurauksena eurooppalaisen keskustelun aiheeksi, metsäkeskustelu on erittäin politisoitunutta.

Median keskittyminen vähentänyt maakuntien teemojen näkyvyyttä

Median toimintamallit ovat muuttuneet Wiion mukaan viimeisen 10 vuoden aikana ratkaisevasti niin omistuksellisesti, sisällöllisesti kuin alueellisestikin. – Median omistus ja rakenne keskittyvät. Käytännössä tämä tarkoittaa valtakunnallisesti eri omistusalustoilla jaettavan saman sisällön julkaisemista ja keskittymistä.

–Yleensä keskittyminen johtaa pääkaupunkiseudulla toimitetun sisällön julkaisemiseen eri alustoilla ja eri puolilla maata. Se on vähentänyt metsäteemojen käsittelyssä monipuolisuutta ja heikentänyt maakunnissa tärkeäksi koettujen uutisaiheiden esiin pääsyä.

Wiion mukaan selvitys suurimpien mediatalojen metsäuutisoinnista osoitti, että Helsingin Sanomien metsäuutisointi oli huomattavan yksipuolista verrattuna esimerkiksi Yleisradion aluetoimitusten metsäuutisointiin. – Kun valtamedioiden uutistarjonta leviää periaatteessa joka talouteen, se vie tilaa metsäuutisoinnin maakunnissa vallitsevalta monipuolisuudelta. Vaikka isojen mediatalojen toimituskulttuuri on kauimpana metsistä, ne vaikuttavat kuitenkin kaikista eniten siihen, mitä metsistä ajatellaan.

–Keskittymistä on tapahtunut myös Yleisradiossa. Aiemmin TV2 tarjosi vertailevaa näkökulmaa myös metsäasioissa Pasilan näkökulmalle. Kun TV2 itsenäisenä yksikkönä lopetettiin, vaihtoehtoisen metsänäkökulman tarjoaminen on jäänyt Yleisradiossa yhtiön aluetoimituksille.

Wiion mukaan parikymmentä vuotta sitten median metsänäkemys ei ollut nykyisenkaltaisen suppea. - Silloin metsä näyttäytyi mediassa myös niin kansallisena tulonlähteenä kuin työn ja leivän tarjoajanakin.

Toimittajakunnan omakohtainen side metsään katkennut

Wiio näkee yhteiskunnan rakennemuutoksen ja toimittajakunnan elitistymisen muuttaneet median suhtautumista metsäaiheisiin. – Yhteiskunnan rakennemuutos on muuttanut toimittajakunnan rakennetta. Toimittajiksi kouluttautuvien ja media- sekä kulttuuriammateissa työskentelevien side maaseutuun ja metsään on katkennut.

–Aiemmin toimittajiksi ja viestinnän palvelukseen valikoituneista oli moninkertaisesti useammin elävä suhde metsätalouteen kuin nykyisin. Monilla toimittajilla oli jopa työkokemusta metsästä tai elinkeinoista, joissa metsää hyödynnetään.

Esimerkkinä Wiio mainitsee Yleisradion, jonne 1970-luvulla rekrytoiduista toimittajista kolmannes oli lähtöisin maaseutupaikkakunnilta, noin kolmannes pieniltä taajamapaikkakunnilta ja kolmannes suurimmista kaupungeista.

–Tuolloin toimittajiksi rekrytoituneiden keskuudessa metsätalous oli läsnä ja metsällä oli merkitystä. Nykyisin tämä kytkentä on kadonnut. Tänä päivänä toimittajiksi tulevien metsätietous pohjautuu vahvimman median antamalle lähes absurdille yksipuoliselle kuvalle metsästä suojelukohteena, jossa metsään ei saa koskea, jota ei saa metsänhoidollisesti hoitaa ja jota ei saa käyttää teollisuuden raaka-aineena, kuvailee Wiio.

Opiskelijayhteisö vaikuttaa työelämän asenteisiin

Wiion mukaan yhteiskunnan rakenteen muutos ja elintason muutos ovat vaikuttaneet myös toimittajien taustoihin ja elintasoon. – Sosioekonomisen taustan ja elintason muutos vaikuttavat suoraan metsäsuhteeseen. Kun toimeentulo ei ole enää itsellä tai lähiympäristöllä kiinni metsästä, metsää on helppo katsella ulkopuolisen silmin.

– Samalla kun toimittaja- ja viestintäammatteihin pyrkivien suhde metsään on lähtökohtien osalta muuttunut, myös yliopistojen ilmapiiri on muuttunut. Uudessa opiskeluilmapiirissä ei enää orientoiduta sosioekonomisesti samoin kuin aiemmin.

Kun 70-luvulla Ylen toimittajista vai neljänneksellä oli akateeminen loppututkinto, nyt lähes kaikilla on vähintään alemman tason tutkinto. – Kun toimittajakoulutuspaikkoja on vähän, toimittajakoulutukseen valikoituu hakijoiden parasta aineista. Ei ole väärin sanoa, että toimittajaksi opiskelemaan pääsevät ovat voittopuolisesti ”kympin tyttöjä ja poikia”.

–Monet aiemmin ihmisen elämään luonnollisina seikkoina kuuluneet asiat, kuten metsä, ovat ulkoistuneet. Kun ennen toimeentulomahdollisuudet, työ, järjestöt ja puolueet määrittivät opiskelijoiden suhtautumista tulevaisuuteen, nyt näiden tekijöiden tilalle ovat tulleet postmaterialismi, kansainvälisyys, arvoliberalismi ja niin sanotut vihreät arvot.

Poliittinen arvomaailma näkyy sisällöissä

Aatteiden osalta näyttää Wiion mukaan siltä, että opiskeluyhteisöissä on aina vallalla yksi hallitseva arvomaailma, johon monet opiskelijatkin haluavat samaistua. –1970-luvun opiskelijayhteisöissä tämä aate oli kärkevimmillään sen ankarin muoto ”taistolaisuus”. Tämän päivän opiskelijayhteisöissä tällainen aate on tutkimustenkin mukaan jonkinasteinen ”vihreys”, joka kanavoituu käytännössä Vihreiden kannattamiseen. Sen kannattajaksi on helppo ryhtyä, koska idealistisena aatteena se ei tunnu samalla tavalla sitovalta kuin perinteiset puolueaatteet.

Esimerkiksi Tampereen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan Vihreät on erityisesti toimittajaopiskelijoiden keskuudessa suosituin poliittinen aate. – On selvää, että opinahjossa hallinnut arvomaailma ei voi olla vaikuttamatta opiskelijaan myös vielä opiskeluajan jälkeenkin.

–Esimerkiksi juuri valmistunut selvitys Helsingin Sanomien, Yleisradion ja MTV. n metsäuutisoinnista vahvisti sen, että valtamedia toimittajat haastattelivat tutkimusjakson aikana poliittisen taustan omaavista henkilöistä eniten vihreitä. Sama piti paikkansa myös sisältöviitattujen osalta, muistuttaa Wiio.

JUHANI WIIO s. 1949, on viestinnän perille menosta väitellyt yhteiskuntatieteiden tohtori, viestinnän tutkija sekä Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen dosentti. Hän on työskennellyt Yleisradiossa toimittajana, toimituspäällikkönä, ohjelmapäällikkönä ja kehitysjohtajana sekä useammassakin viestintätoimistossa viestintäasiantuntijana. Hän on toiminut useissa viestintäalan kotimaisissa ja kv-luottamustehtävissä sekä valtionyhtiö Motiva Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Kiinnostuksen metsään ja metsäviestintään Wiio sanoo olevan verenperintöä autoilija-maanviljelijäkodista, jossa metsä ja metsätyöt tulivat lapsesta lähtien tutuiksi.

Markku Laukkanen

markku.laukkanen@audiomedia.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Juhani Wiio
juhani.wiio@wiio.fi

Kuvat

YTT Juhani Wiion
YTT Juhani Wiion
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Tämä journalistisin perustein laadittu artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –artikkelisarjaa. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätaloutta käsittelevistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön www.mmsaatio.fi –sivuilla sekä www.puussaontulevaisuus.fi –sivustolla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Versowoodin Ville Kopra: Sahateollisuus odottaa Japanin jenin vahvistumista ja viennin piristymistä2.7.2024 09:22:15 EEST | Artikkeli

Japani ollut Suomen suurimmalle yksityiselle sahatavarantuottajalle Versowoodille euromääräisesti viime vuosien suurin vientimarkkina. – Nyt odotamme Japanin jenin kurssin vahvistumista, mikä piristäisi vientiä. Kolmanneksella heikentynyt jeni on vähentänyt Japanin vientiä ja lisännyt maan omaa sahatavaran käyttöä. Uskon että jenin vahvistuessa sahatavaran ja puutuotteiden vienti normalisoituu, sanoo Versowoodin toimitusjohtaja Ville Kopra. –Olemme tehneet Japanin kauppaa aktiivisesti 25 vuotta. Nykyään Heinolan ja Hartolan japanilaiset standardit täyttävät liimapuutehtaat ovat keskittyneet kokonaan tai osittain Japanin tuotantoon. 120 tuhannen kuutiometrin liimapuun vuosittaisesta tuotannostamme Japaniin viedään 80 tuhatta kuutiometriä. Yhtiön koko Japanin viennistä liimapuun osuus on noin 80 prosenttia eli se on suurin Japanin viennin artikkeli lopun ollessa sahatavaraa, sanoo Kopra. Euroopasta viedään vuosittain Japaniin yli 2 miljoonaa kuutiometriä sahatavaraa, josta Suomen osuus o

MTK:n Juha Marttila: Koululaitoksen tulisi opettaa perusasiat metsistä27.6.2024 10:36:11 EEST | Artikkeli

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila ei ole yllättynyt siitä, että Taloustutkimuksen tekemän tutkimuksen mukaan pääosa suomalaisista ei tiedä, että yksityiset omistavat pääosa suomalaisista metsistä. – Metsäkeskustelussa puhutaan meidän metsistämme, vaikka ne ovat aina jonkun omaisuutta. Jos ei tunneta perusasioita metsistä, pitää kysyä, mitä kouluopetuksessa metsistä kerrotaan. –Puheella meidän metsistämme halutaan tietysti hämätä ja sanoa, että luonto on yhteinen. Vaikka perustuslaki antaa luonnolle erityisaseman, se ei tarkoita puuttumista omistusoikeuteen. Päin vastoin, vastuu luonnonsuojelusta osoitetaan kaikille kansalaisille. Kun Suomen metsien ykköstehtäväksi annetaan hiilinielun kasvattaminen tai maailman ekokriisin pysäyttäminen, Marttilan mukaan luodaan vääriä mielikuvia. – Suomen tilanne rinnastetaan luontokadosta puhuttaessa globaaliin ongelmaan. Etelä-Amerikan sademetsät eivät pelastu sillä, että Suomessa suojellaan metsiä. Mitä enemmän me vähennämme hakkuita, sitä enemmän n

Japani rakentaa tuontipuusta12.6.2024 09:04:55 EEST | Artikkeli

Japanin hallitus haluaa edistää kotimaisen puun käyttöä, mutta sen korjuukustannukset metsäisillä vuoristoaluilla syövät sen kilpailukyvyn. Vaikka kotimaisen puun käyttöä rakentamisessa tuetaan, 60 prosenttia puutavarasta tuodaan ulkomailta, myös Suomesta. -Tilanne on hyvin ristiriitainen, sanoo puurakentamiseen erikoistunut arkkitehti Daishi Sakakuchi. Vaikka haluaisimme käyttää kotimaista puuta, sen saaminen on kallista ja hankalaa, kun vuoristoalueilla joudutaan rakentamaan hakkuita varten teitä ja puun jatkojalostajia sahateollisuudessa on vähän. Kun nuoret kaupungeissa olevat sukupolvet saavat pieniä metsälöitä perinnöksi, heillä ei ole halua myydä. Vaikka puurakentaminen on yleistymässä, Sakakuchin mielestä sen esteenä on monia muitakin pullonkauloja. – Säätelyä tulee keventää erityisesti palomääräysten osalta, koulutusta on lisättävä ja kaikkein tärkein haaste on puun saaminen metsästä teollisuuteen kilpailukykyisellä hinnalla. Siksi hallitus tukee sekä metsäsektoria että puurak

Japani metsälääketieteen edelläkävijänä - metsäkylpy vähentää teknostressiä4.6.2024 09:24:15 EEST | Artikkeli

Japanilainen metsäkylpy Shinrin-youku on enemmän kuin pelkkä kävelyretki. Shinrin tarkoittaa metsää ja youku kylpyä eli metsäympäristössä kylpemistä ja sen aistimista. – Se ei ole liikuntaharjoitus, patikointiretki tai juoksulenkki, vaan yksinkertaista luonnossa olemista ja yhteyden luomista luontoon kaikilla aisteilla. Metsässä voi tuntea lukemattomia tuoksuja, hengittää raikasta ilmaa, kuunnella metsän ääniä, lintuja ja tuntea tuulta iholla, kuvailee japanilaisen metsälääketieteen johtava asiantuntija tohtori Qing Li. –Kun ihminen saavuttaa sopusoinnun luonnon kanssa, hän rentoutuu ja virkistyy. Metsässä stressi lievittyy, ihminen rentoutuu ja ajatukset kirkastuvat. Me olemme tuhansia vuosia kokeneet tämän saman, saaneet metsästä virkistystä, voimaa ja energiaa. Männynneulasista haudutetussa teessä on kahdeksan kertaa enemmän C - vitamiinia kuin appelsiinissä. Tokiossa sijaitsevassa Nippon Medical Schoolissa toimiva professori Li kertoo viettäneensä lapsuutensa pikku kylässä, jossa l

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye