Taloudelliset kannustimet auttavat luontokadon torjunnassa: Selvitys esittelee 17 tapaa hinnoitella luonnolle aiheutuvia haittoja ja hyötyjä
Luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa voitaisiin hyödyntää nykyistä laajemmin taloudellisia kannustimia, kuten luontohaitasta perittäviä maksuja, tukia ja yritysten vapaaehtoisia ratkaisuja. Uusi selvitys esittelee eri puolilta maailmaa 17 esimerkkiä luontohaittojen vähentämisestä tai luonnon vahvistamisesta.
Taloudelliset kannustimet voivat tarjota saada merkittävää vetoapua luonnon köyhtymisen pysäyttämiseen. Eri puolilla maailmaa on käytössä laaja valikoima luontohaittamaksuja, tukia ja yritysten vapaaehtoisia ratkaisuja, jotka kannustavat luontohaittojen vähentämiseen tai toisaalta luonnon tilan parantamiseen.
Tulevaisuustalo Sitran tiistaina 4.6. julkaisemaan selvitykseen Carrots and Sticks – Economic mechanisms for safeguarding and financing biodiversity and ecosystem services on poimittu 17 käytännöllistä esimerkkiä maailmalta ja myös Suomesta. Esimerkit keskittyvät maankäyttöön, joka on merkittävä syy luontokatoon.
”Hyvinvointimme ja taloutemme ovat täysin riippuvaisia luonnosta, mutta kulutamme sitä kestämättömällä tavalla. Jos luonnon taloudellinen arvo olisi paremmin näkyvissä, se olisi helpompi ottaa huomioon päätöksenteossa. Selvitys osoittaa, että tarjolla on laaja työkalupakki toimia, joilla talouden toimintaa voidaan kannustaa kestävämpään suuntaan,” sanoo Sitran Luonto ja talous -projektin johtaja, taloustieteen tohtori Outi Haanperä.
Markkinatalouden toimijat, kuten yritykset, kotitaloudet ja kunnat, muuttavat käyttäytymistään, kun hinnat muuttuvat. Selvityksen mukaan julkinen valta voi tehdä luonnon taloudellista arvoa näkyväksi ainakin kahdella tavalla: edistämällä saastuttaja maksaa -periaatetta ja toisaalta palkitsemalla luonnon tarjoamien palveluiden eli ekosysteemipalveluiden vaalimisesta. Ekosysteemipalvelut tarkoittavat hyötyjä, joita luonto ihmiselle tarjoaa: muun muassa ravintokasvien pölytystä, veden ja ilman puhdistusta, hiilinieluja ja tulvien hillintää.
Selvitys tarkastelee myös yritysten vapaaehtoisia toimia, kuten ekologisia sertifikaatteja ja erilaisia kannustimia, joita yritykset voivat asettaa oman arvoketjunsa toimijoille, kuten alihankkijoilleen. Englanninkielisen selvityksen toteutti tutkijaryhmä Pellervon taloustutkimuksen PTT:n ja Tyrsky-Konsultointi Oy:n johdolla.
Asia on erityisen ajankohtainen tänä vuonna, kun maailman maat kokoontuvat YK:n luontokokoukseen Kolumbiaan keskustelemaan siitä, miten kansainvälisen luontotavoitteen kansallinen toimeenpano etenee. Maailman maat, Suomi mukaan lukien, ovat sitoutuneet pysäyttämään luontokadon 2030 mennessä ja kääntämään luonnon tilan elpymisen uralle.
Keppejä ja porkkanoita luonnon vahvistamiseksi
Saastuttaja maksaa -periaatetta on viety käytäntöön esimerkiksi Isossa-Britanniassa tänä vuonna voimaan astuneella Biodiversity Net Gain -sääntelyllä. Sääntely edellyttää rakennus- ja infrahankkeiden toteuttajilta toimia, joiden myötä luonnon tila kokonaisuutena paranee lähtötilanteeseen verrattuna.
Käytännössä tämä toteutetaan niin, että rakentamishankkeen myötä tapahtuva luonnon heikentyminen kompensoidaan tekemällä vastineeksi luontoa vahvistavia toimia rakennettavalla alueella ja tarvittaessa muualla. Jos toimet eivät riitä, rakentajat voivat hankkia niin kutsuttuja biodiversiteettikrediittejä (biodiversity credits). Nämä ovat varmennettuja, maanomistajien muualla tekemiä toimia, kuten niityn perustaminen ja puiden istutus.
Ekosysteemipalveluiden ylläpitoa on puolestaan tuettu esimerkiksi Irlannin Burren-ohjelmalla, joka pyrkii säilyttämään ja ennallistamaan uhanalaisia elinympäristöjä sekä tukemaan niiden lajeja. Ohjelmassa valtio maksaa tukea maanviljelijöille kahdessa vaiheessa: ensin tukea saa luonnon tilaa parantavien toimien toteuttamiseen (25–75 % kustannuksista) ja toisessa vaiheessa tukea maksetaan tulosten perusteella. Ekologisten tulosten arvioinnissa käytetään kriteeristöä, joka sisältää mm. laidunnuksen, eroosion, vesistökuormituksen sekä pusikot ja rikkaruohot.
Yritysten vapaaehtoisista toimista selvitys nostaa esille esimerkiksi elintarvikeyhtiö Valion vastuullisuusohjelman, jossa sopimustuottajat saavat tuottamastaan maidosta korkeamman hinnan, jos he toteuttavat vapaaehtoisia luontotoimia, kuten laiduntamista, pölyttäjäkasvien kylvämistä, hiiliviljelyä tai monilajisen nurmen viljelyä.
Suomi voisi laajentaa talouden työkalujen käyttöä luontokadon torjunnassa
Myös Suomessa on käytössä erilaisia luontoa vahvistavia toimia, kuten Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO metsänomistajille sekä vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio.
Sitran analyysin perusteella Suomessa voitaisiin vahvistaa luontohaittojen hinnoittelua ja toisaalta uudistaa kannustimia niin, että ne ohjaisivat luonnon vahvistamiseen.
”Taloudelliset kannustimet kuuluvat tärkeimpiin työkaluihimme, joilla avulla voimme edistää luontotavoitteiden saavuttamista niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Kun kannustimia suunnitellaan, on tärkeää ottaa huomioon mahdolliset ristikkäisvaikutukset ja synergiat olemassa olevien kannusteiden kanssa sekä toteuttaa huolellinen vaikutustenarviointi – mukaan lukien sosiaaliset vaikutukset. Tämä auttaa varmistamaan, että mekanismit ovat tehokkaita ja kestävällä pohjalla”, painottaa Sitran johtava asiantuntija Jarrod Luxton.
Vaihtoehtoja seuraaviksi askeleiksi, joita voitaisiin harkita, on koottu Sitran asiantuntijoiden kirjoittamaan suomenkieliseen muistioon Taloudelliset mekanismit luontokadon pysäyttämisen työkaluna.
Yhteystiedot:
Outi Haanperä, projektijohtaja, Luonto ja talous -projekti, Sitra
p. 0294 618 470, outi.haanpera@sitra.fi
Jarrod Luxton, johtava asiantuntija, Luonto ja talous -projekti, Sitra
p. 0294 618 302, jarrod.luxton@sitra.fi (haastattelut englanniksi)
Antti Koistinen, asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra
p. 0294 618 384, antti.koistinen@sitra.fi (haastattelupyynnöt)
Avainsanat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Sitra on aktiivinen tulevaisuudentekijä joka tutkii, selvittää ja ottaa kumppanit eri sektoreilta mukaan ennakkoluulottomiin kokeiluihin ja uudistuksiin. Tulevaisuustyön tähtäimessä on Suomi, joka menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Sitra
Finland kan avsevärt öka produktionen av växtproteiner fram till 2040 – säkerställer försörjningstryggheten och diversifierar näringen5.9.2024 02:00:00 EEST | Tiedote
Den inhemska produktionen av växtprotein kunde tredubblas fram till 2040. Detta kräver stora insatser, såsom att diversifiera jordbruket, förbättra lönsamheten och bygga värdekedjor. Inhemska växtproteiner kan spela en viktig roll för att säkerställa Finlands självförsörjning och hälsosam näring.
Suomi voi lisätä merkittävästi kasviproteiinien tuotantoa 2040 mennessä – turvaa huoltovarmuutta ja monipuolistaa ravitsemusta5.9.2024 02:00:00 EEST | Tiedote
Kotimainen kasviproteiinin tuotanto on mahdollista kolminkertaistaa nykyisestä vuoteen 2040 mennessä. Tämä edellyttää mittavia toimia, kuten viljelyn monimuotoistamista, kannattavuuden parantamista ja arvoketjujen rakentamista. Kotimaisilla kasviproteiineilla voi jatkossa olla merkittävä rooli Suomen omavaraisuuden ja terveellisen ravitsemuksen turvaamisessa.
Finland can significantly increase plant protein production by 2040 to secure security of supply and diversify nutrition5.9.2024 02:00:00 EEST | Press release
Domestic plant protein production could be tripled by 2040 compared to today. This will require major efforts, such as diversifying farming, improving profitability and building value chains. Domestic plant proteins can play a significant role in ensuring Finland’s self-sufficiency and healthy nutrition.
FIIA och Sitra: EU styr även Finlands framtid – fem ödesfrågor29.8.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Utrikespolitiska institutets (FIIA) och Sitras promemoria är en inbjudan till samtal om EU:s viktiga val och deras påverkan på lång sikt. Vilka frågor bör Finlands EU-politik och påverkansarbete uppmärksamma ytterligare här och nu, om man blickar fram mot 2035?
UPI ja Sitra: EU määrittää myös Suomen tulevaisuutta – viisi kohtalonkysymystä29.8.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Ulkopoliittisen instituutin (UPI) ja Sitran yhteinen muistio on kutsu keskusteluun EU:n isoista valinnoista ja niiden pitkän aikavälin vaikutuksista. Millaiset kysymykset vaatisivat Suomen EU-politiikalta ja -vaikuttamiselta lisää huomiota tässä ja nyt, kun näkökulmaksi otetaan vuosi 2035?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme