Tampereen yliopisto

Tampereen yliopiston tutkijat tekivät läpimurron sydänperäisen äkkikuoleman ennustamisessa

Jaa

Tampereen yliopiston fyysikkojen kehittämällä uudella laskennallisella menetelmällä voidaan arvioida sydänperäisen äkkikuoleman riski yhden minuutin aikana kerätyistä sykeväleistä. Tutkimus toteutettiin kardiologian ja laskennallisen fysiikan välisessä poikkitieteellisessä yhteistyössä.

Henkilö katsoo älykellooaan. Maassa on hyppynaru.
Uusi sydänperäisen äkkikuoleman riskiä arvioiva laskennallinen menetelmä on mahdollista integroida esimerkiksi älykelloon tai älysormukseen. Kuva: www.monicardi.com

Sydänsairauden ensimmäinen oire on valitettavan usein sydänäkkikuolema. Se voi tapahtua myös nuorelle ja ulkoisesti terveelle ihmiselle esimerkiksi rankan urheilusuorituksen yhteydessä.

Jotta ennaltaehkäisevä hoito voidaan järjestää, on äärimmäisen tärkeää pystyä määrittämään äkkikuoleman riski. Sykettä mittaavilla kuluttajalaitteilla, kuten yleisesti käytössä olevilla älykelloilla, on tekniset edellytykset määrittää tällaisia sydänperäisiä riskitekijöitä. Käytössä olevat sykevälianalyysit eivät kuitenkaan toistaiseksi ole olleet riittävän tarkkoja tähän tarkoitukseen.

Aiemmissa tutkimuksissa äkkikuolemariskiä on arvioitu rasitustestin aikana mitatuilla suureilla, kuten kardiorespiratorisella kunnolla ja palautumissykkeellä. Kardiorespiratorinen kunto tarkoittaa ihmisen hapenkuljetuskykyä lihaksiin ja lihaskudoksen kapasiteettia käyttää happea fyysisen suorituksen aikana.

Tampereen yliopiston tutkijat havaitsivat, että heidän kehittämänsä uusi laskennallinen menetelmä antaa merkittävästi paremman arvion pitkän aikavälin äkkikuolemariskistä. Arvion tekemiseen tarvitaan ainoastaan analyysi yhden minuutin aikana kerätyistä leposykeväleistä. Havainto perustuu The Finnish Cardiovascular Study (FINCAVAS) -hankkeessa kerättyyn noin 4000 potilaan rasituskoeaineistoon.

Uuden menetelmän avulla tunnistetuilla poikkeavan sykevälivaihtelun potilailla oli merkittävästi korkeampi äkkikuolemailmaantuvuus verrattuna niihin potilaisiin, joilla sykeominaisuudet olivat normaaleja. Analyysissä huomioitiin myös muut riskitekijät.

Menetelmällä on suuri potentiaali esidiagnostiikassa ja korkean riskin potilaiden tunnistamisessa. Menetelmä ei ole riippuvainen muista mittauksista, ja se voitaisiin suoraviivaisesti integroida esimerkiksi älykelloon tai älysormukseen.

– On mahdollista, että monilla aiemmin oireettomilla henkilöillä, jotka ovat saaneet sydänäkkikuoleman tai jotka on elvytetty äkillisen sydänpysähdyksen jälkeen, tapahtuma olisi ollut ennakoitavissa ja ehkäistävissä, jos riskipiirteiden ilmaantuminen olisi havaittu ajoissa, kardiologian professori ja tutkimuksen ykköskirjoittaja Jussi Hernesniemi kommentoi.

Uusi menetelmä perustuu aikasarja-analyysiin, jonka professori Esa Räsäsen johtama laskennallisen fysiikan tutkimusryhmä on kehittänyt. Analyysilla voidaan tutkia eri aikaskaaloilla sykevälien keskinäisiä riippuvuuksia ja muita kompleksisia ominaisuuksia, jotka ovat tunnusomaisia erilaisille sydänsairauksille.

– Tutkimuksen mielenkiintoisin havainto on erojen tunnistaminen nimenomaan lepomittauksen aikana. Levossa suuren riskin potilaiden sydämen sykevälisarjojen ominaisuudet muistuttavat terveen sydämen ominaisuuksia fyysisen rasituksen aikana, väitöskirjatutkija Teemu Pukkila sanoo.

Menetelmän kehittämistä ja tutkimusta laajennetaan ja jatketaan parhaillaan erilaisia sydänsairauksia sisältävien tietokantojen avulla. Tavoitteena on tunnistaa uusilla menetelmillä luotettavasti paitsi kokonaisriskiä myös tavallisimpia sydänsairauksia, kuten sydämen vajaatoimintaa, jonka diagnosointi on nykymenetelmillä varsin työlästä. Alustavat tulokset ovat hyvin lupaavia.

Tutkimus "Prediction of Sudden Cardiac Death With Ultra-Short-Term Heart Rate Fluctuations" julkaistiin 12.6.2024 arvostetussa JACC: Clinical Electrophysiology -lehdessä: https://doi.org/10.1016/j.jacep.2024.04.018

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Esa Räsänen
0503013386
esa.rasanen@tuni.fi

Jussi Hernesniemi
jussi.hernesniemi@tuni.fi

Teemu Pukkila
teemu.pukkila@tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Light-controlled artificial maple seeds could monitor the environment even in hard-to-reach locations27.6.2024 09:46:25 EEST | Tiedote

Researchers from Tampere University, Finland, and the University of Pittsburgh, USA, have developed a tiny robot replicating the aerial dance of falling maple seeds. In the future, this robot could be used for real-time environmental monitoring or delivery of small samples even in inaccessible terrain such as deserts, mountains or cliffs, or the open sea. This technology could be a game changer for fields such as search-and-rescue, endangered species studies, or infrastructure monitoring.

Keinotekoinen, valo-ohjattava vaahteran siemen voisi kerätä ympäristödataa hankalistakin paikoista27.6.2024 09:00:00 EEST | Tiedote

Tampereen yliopiston ja Pittsburghin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet minirobotin, joka jäljittelee vaahteran siementen tanssia ilmavirtausten mukana. Robotti voisi tulevaisuudessa havainnoida reaaliaikaisesti ympäristöä tai kuljettaa pieniä näytteitä haastavissakin olosuhteissa, kuten aavikoilla, vuoristoissa, jyrkänteillä ja avomerellä. Teknologia voisi mullistaa muun muassa etsintäpalvelut, uhanalaisten lajien tutkimuksen sekä infrastruktuurien valvonnan.

Muistisairaiden ympärivuorokautiseen hoitoon pääsyssä ja hoidon laadussa näkyy hoivaköyhyyden merkkejä26.6.2024 13:25:00 EEST | Tiedote

Tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin hoivakodeissa asuvien muistisairaiden henkilöiden kohtaamattomia hoidontarpeita läheisten näkökulmasta. Tulosten perusteella muistisairaan hoitoon pääseminen saattoi edellyttää paitsi mittavia hoidontarpeita ja avointa paikkaa, myös todentuneita riskejä. Lisäksi hoitopaikan saaminen ei kaikkien kohdalla johtanut tarpeita vastaavaan hoitoon.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye