Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kunnanjohtajat kiirastulessa – epäluottamuksen syyt moninaiset

Jaa

Kunnanjohtajaan kohdistuvat epäluottamustilanteet ovat viime vuosina yleistyneet ja niiden syntymisprosessit ovat nopeutuneet. Pitkäänkin kunnassa toimineen kunnanjohtajan epäluottamusprosessi voi alkaa ja päätyä kunnanjohtajan eroamiseen nopeasti, jopa alle vuodessa. Myös uuden kunnanjohtajan epäluottamus voi johtaa kunnanjohtajan nopeaan eroamiseen.

Kunnanjohtajat kiirastulessa – julkaisun kansi

Edellinen selviää Kuntaliiton uudesta selvityksestä ”Kunnanjohtajat kiirastulessa”, joka julkaistiin tänään torstaina.

Kunnanjohtajan epäluottamustilanteiden syyt ovat monenlaisia. 

 – Usein perimmäinen juurisyy ei ole kunnanjohtajan toiminnassa, mutta niinkin voi joissakin tapauksissa olla, toteaa Kuntaliiton kehittämispäällikkö Sini Sallinen.

Luottamuspulan syyt voivat johtua yksittäisen henkilön (kuten kunnanjohtajan tai jonkun muun) toiminnasta, puolueiden valta-asetelmien muutoksista, roolien ja prosessien epäkohdista. Toimintaympäristön muutokset ja haasteet ovat niin suuria, että se asettaa kovia vaateita luottamushenkilötyölle.

Usein epäluottamus ei pohjaudu vain yhteen syyhyn, vaan se rakentuu useista eri syistä ja niiden yhteen kietoutumisesta. 

Myös kunnanjohtaja voi menettää luottamuksen luottamushenkilöihin ja ehdottaa itse eroamista johtajasopimuksen perusteella.

Kunnanjohtajien ja luottamushenkilöiden välinen luottamus avainasemassa

Luottamuksen rakentaminen vaatii arkisia tekoja ja aikaa sekä luottamushenkilöiltä että kunnanjohtajalta. 

– Erityisen tärkeää on satsata valtuustokauden alkuun sekä niihin tilanteisiin, kun kunnanjohtaja on vaihtunut, korostaa Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.  

Kaupunkien ja kuntien prosessien, toimintatapojen ja rakenteiden kehittämisen rinnalla tulee kehittää myös toimintakulttuuria, myös luottamushenkilöiden keskuudessa. 

Luottamushenkilötyön vaateet ovat tänä päivänä kovat, ja niistä selviytymistä voidaan tukea luottamushenkilöiden keskusteluilla ja kunnan omilla toimintakulttuurin kehittämishankkeilla tai esimerkiksi ulkopuolisten koulutuksilla ja asiantuntijapalveluilla.

Aineistona haastattelut ja työhyvinvointikyselyt

Selvityksen aineistona ovat kaikkiaan noin 40 kunnanhallitusten puheenjohtajien ja kunnanjohtajien yksilö- tai ryhmähaastattelut, kirjoittajien käymät muut keskustelut sekä Kuntajohtajien työhyvinvointikyselyn 2022 tulokset ja avoimet vastaukset.

Kuntaliiton ACTA-tutkimusjulkaisu Kunnanjohtajat kiirastulessa on vapaasti ladattavissa Kuntaliiton julkaisuissa. (https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2024/2277-kunnanjohtajat-kiirastulessa-acta-nro-285)

Lisätietoja
Sini Sallinen, kehittämispäällikkö, Kuntaliitto, p. 050 464 5662
Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, Kuntaliitto, p. 050 337 5634

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Joka kolmas kuntapäättäjä on kohdannut häirintää tai uhkailua6.6.2025 07:20:00 EEST | Tiedote

Kolme kymmenestä kuntapäättäjästä on kokenut häirintää tai uhkailua kuluvalla valtuustokaudella, ilmenee Kuntaliiton tuoreesta Kuntapäättäjätutkimuksesta. Häirintää kokevat erityisesti naiset ja näkyvissä luottamustehtävissä toimivat. Häirinnän muodoista yleisimpiä ovat asiaton palaute mediassa (57 %), sanalliset uhkaukset tai aggressio kasvokkain (43 %) sekä maalittaminen (35 %). Sosiaalisessa mediassa tapahtuneet uhkaukset ovat hieman vähentyneet vuodesta 2020. Samalla tutkimus osoittaa myös valonpilkahduksia: keskusteluilmapiiri kunnissa on monin paikoin parantunut.

Vauvarahaa maksavien kuntien määrä kasvussa2.6.2025 09:24:01 EEST | Tiedote

Vauvaraha on yleistynyt erityisesti pienissä kunnissa, joissa etsitään tapoja tukea perheitä ja houkutella uusia asukkaita, selviää Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä. Vastasyntyneitä muistetaan jollain tavalla lähes 120 kunnassa, ja vauvarahaa maksetaan 64 kunnassa. Suurimmillaan vauvaraha on 10 000 euroa. – Vaikka vauvaraha ei ratkaise väestörakenteen muutoksia, monessa kunnassa sen avulla halutaan viestiä, että lapset ja lapsiperheet ovat arvokkaita sekä tukea perheiden arkea, sanoo kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye