Jyväskylän yliopisto

Suomen Akatemian rahoitus seitsemälle Jyväskylän yliopiston tutkijalle biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimukseen

Jaa

Suomen Akatemian biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen (BTY) toimikunta on myöntänyt rahoituksen seitsemälle Jyväskylän yliopiston tutkijalle. Rahoitus myönnettiin kahdelle akatemiatutkijalle ja viidelle akatemiahankkeelle.

Jyväskylän yliopisto

BTY myönsi rahoitusta kaikkiaan 39 akatemiatutkijalle, 13 kliiniselle tutkijalle ja 75 akatemiahankkeelle. Akatemiahankkeista 12 on osahankkeista koostuvia konsortioita. Yhteensä rahoitusta myönnettiin hieman yli 76 miljoonaa euroa.   

Uudet akatemiatutkijat 

Akatemiatutkijan rahoitus on tarkoitettu lupaavalle, urallaan nopeasti edenneelle ja kansainvälisesti verkostoituneelle nuoren tutkijasukupolven tutkijalle, joka tekee tieteellisesti korkeatasoista, vaikuttavaa ja tiedettä uudistavaa tutkimusta. Akatemiatutkijan tehtävän rahoituskausi on nelivuotinen. 

Sten Anslan: Maaperän eläimistön ja bioottisten vuorovaikutussuhteiden merkitys maaperän hiilenkierrossa, 752 852 € 

Maaperä on suurin maa-alueen hiilivarasto, ja sillä on siten ratkaiseva rooli maailmanlaajuisessa hiilen kiertokulussa ja siten myös ilmaston säätelyssä.  Maaperän mikrobitoiminnan merkitys maaperän prosesseille on laajalti tunnustettu, mutta maaperän eläimistön vaikutus hiilidynamiikkaan on edelleen heikosti kvantifioitu. Hankkeessa pyritään määrittämään maaperän eläimistön ja sen vuorovaikutuksen merkitys maaperän muiden eliöiden kanssa maaperän hiilenkiertoprosesseissa Suomen boreaalisissa metsissä. Maaperän eläimistön vaikutus maaperän mikrobitoimintaan ja eliöyhteisön rakenteeseen auttaa viime kädessä tarkempien ennusteiden tekemisessä maaperän hiilidynamiikasta muuttuvissa ympäristöolosuhteissa. 

Minna Hiltunen: Ephippiat aikakapseleina - tummuvien järvien biogeokemiallisten muutosten tutkiminen vesikirppujen lepomunien avulla, 820 496 € 

Järvien tummuminen on maailmanlaajuinen ongelma. Tummuminen aiheuttaa muutoksia tärkeiden alkuaineiden kiertoihin, ja sillä on vaikutusta järvien eliöyhteisöihin. Menneistä muutoksista järvien veden värissä, alkuainekoostumuksessa ja eliöyhteisöjen rakenteessa on vain vähän tietoa, erityisesti pienten järvien kohdalla, vaikka pienet järvet muodostavat suurimman osan maailman järvipinta-alasta. Projekti aikoo käyttää järvisedimentistä kerättyjä vesikirppujen lepomunia (ephippia) menneiden olosuhteiden määrittämiseen. Käytämme laboratorio- ja kenttätutkimusta osoittaaksemme, että järven alkuainekonsentraatiot voidaan päätellä ephippioiden kemiallisen koostumuksen avulla. 

Uudet akatemiahankkeet 

Akatemiahankerahoituksen tarkoituksena on edistää suomalaisen tieteen uudistumista ja monimuotoisuutta ja parantaa tutkimuksen laatua sekä tieteellistä ja muuta vaikuttavuutta. Tavoitteena on kansainvälisesti korkeatasoinen tieteellinen tutkimus, mahdolliset tieteelliset läpimurrot ja tutkimusyhteistyö parhaiden kansainvälisten ryhmien kanssa.   

Harri Piitulainen: Käden liikeaistin toiminnallinen kartoitus ihmisen liikeaivokuorella (ProMap), 549 251 € 

Aivomme kykenevät ohjaamaan uskomattoman monipuolisia liikkeitä kävelystä käden hienomotoriikkaan. Tavoitteenamme on stimuloida eri sormien liikeaistinsoluja (1) kartoittaaksemme aivokuoren liikeaistin edustusalueet alle 1-mm tarkkuudella eri sormille toiminnallisella aivokuvantamisella (7T-fMRI) ja (2) tutkia kehon liikeaistipalautteen vaikutusta aivojen liikeohjaukseen uudella magneettisella aivostimulaatiolla (mTMS), jolla voimme ensi kertaa stimuloida lähekkäisiä alueita aivokuorelta tarkasti ja nopeasti jopa millisekunnin välein. ProMap-projekti tarjoaa täysin uutta tietoa aivojen tunto- ja liikejärjestelmän toiminnallisesta anatomiasta, sekä liikeaistin ja liikeohjauksen vuorovaikutuksesta, ts. keho-aivo vuorovaikutuksesta. 

Ilkka Kronholm: Adenosiinimetylaation merkitys sopeutumisessa, 600 000 € 

DNA:n sekvenssi ei ole ainoa tekijä, joka periytyy vanhemmilta jälkeläisille. Epigeneettiset muutokset, kuten DNA:n metylaatio, voivat myös periytyä. DNA:n metylaatiota tapahtuu useassa kontekstissa ja aitotumallisilla eliöillä onkin tutkittu sytosiinimetylaation periytymistä ja toimintaa kattavasti. Metylaatiota voi bakteereilla ja joillain aitotumallisilla tapahtua myös adenosiinissa. Adenosiinimetylaation omainaisuuksia ja sen periytymistä on tutkittu vain vähän. Projektin tarkoituksena on määrittää adenosiinimetylaatiossa tapahtuvien spontaanien metylaatiomuutosten vauhti. Lisäksi tutkimme mikä on adenosiinimetylaation rooli antibioottiresistenssin evoluutiossa. 

Marja Tiirola: Siittiöiden säätely-RNA:n vaikutus nisäkkään poikasen epigeneettisen perimään, 598 912 € 

Tutkimme, voidaanko siittiöiden RNA-koodilla ennustaa kausaalisia vaikutuksia jälkeläisten fenotyyppeihin ja tarjota työkalu epigeneettisen riskin hallintaan. Hyödyntämällä tiimimme erityisasiantuntemusta puolijohteiden sekvensointitekniikassa, virtaviivaistamme RNA-analyysiä käyttämällä uutta puolijohdesiruihin perustuvaa mittaustapaa. Yhdistämällä ihmistä läheisesti muistuttavan eläinmallin edistyneeseen tutkimusteknologiaan, tutkimuksemme kontribuoi pienen ei-koodaavan RNA-koodin (sncRNA code) avaamisessa ja uusien diagnostisten biomarkkereiden kehittämisessä. Tämä auttaa selvittämään ja välttämään sukupolvelta toiselle periytyvään epigeneettiseen muistiin vaikuttavia tekijöitä, jotka myötävaikuttavat aineenvaihduntasairauksien ja liikalihavuuden lisääntymiseen länsimaissa. 

Phillip Watts: Harvinaisten suolistobakteerien myötävaikutukset ekosysteemin toimintaan, 600 000 € 

Selvitämme, vaikuttaako harvinaisten suolistobakteerien katoaminen suolistobakteeriston tuottamiin palveluihin isäntäeliölle. Tutkimme suolistobakteereita, sillä ne tuottavat isäntäeliön terveyden kannalta tärkeitä palveluita, kuten aineenvaihduntatuotteita, vuorovaikuttamista isäntäeliön immuunijärjestelmän kanssa sekä vastustuskykyä loiskolonisaatiolta. Tutkimuksessa käytämme keinotekoisia suolistobakteeristoja eli kontrolloituja bakteerisekoituksia, joita siirrostamme mikrokosmoksiin ja metsämyyriin. Keskeisenä tuloksena saamme parempaa ymmärrystä, miten monimuotoisuuden kato suolistobakteeristossa vaikuttaa villieläinten ja mahdollisesti myös ihmisten terveyteen. 

Leena Lindström: Fungicidien vaikutukset ei-kohdelajeihin, 600 000 € 

Kasvinsuojeluaineiden laajasta käytöstä huolimatta tiedämme vähän niiden vaikutuksista ei-kohdelajeihin. Usein ajattelemme mm. sienimyrkkyjen kohdistuvan ainoastaan sienipatogeeihin, vaikka myös hyönteiset altistuvat näille kemikaaleille. Tutkimuksen lähtökohta on kokeellisesti tutkia eri vaikutustapoihin (kitiinisynteesi, hengitys, fosfolipidit) perustuvien sienimyrkkyjen vaikutuksia koloradonkuoriaisen ja mehiläisen fysiologiaan sekä suoliston mykobiomiin. Tulokset valottavat sienimyrkkyjen roolia toisaalta tuholaishyönteisten kyvyssä vastustaa yhä suurempaa määrää hyönteismyrkkyjä toisaalta selittämään viimeaikaista hyönteiskatoa. 

Lisätietoja: 

Suomen Akatemian tiedote 13.6.2024: Suomen Akatemialta rahoitusta biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimukseen 

Yhteyshenkilöt

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoululle tunnustusta laadukkaasta opetuksesta ja tutkimuksesta - AACSB-akkreditointi myönnettiin kuudeksi vuodeksi eteenpäin3.7.2024 10:30:00 EEST | Tiedote

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu on saanut arvostetun tunnustuksen korkealaatuisesta opetuksestaan ja tutkimuksestaan, kun sille myönnettiin AACSB-akkreditointi kuudeksi vuodeksi eteenpäin. Kauppakorkeakoulun vahvuuksina pidettiin erityisesti sitoutumista vastuullisuuteen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Susanna Lähde on ensimmäinen Jyväskylästä valmistunut diplomi-insinööri – heti perään valmistuu myös oma puoliso2.7.2024 11:00:00 EEST | Tiedote

Susanna Lähde on ensimmäinen Jyväskylän yliopistosta diplomi-insinööriksi valmistunut opiskelija. Susanna opiskeli Jyväskylässä tieto- ja ohjelmistotekniikan diplomi-insinööriohjelmassa ja työskentelee tällä hetkellä Valmetilla. Myös Susannan puoliso Aatu Laitinen valmistuu tänä keväänä diplomi-insinööriksi ensimmäisten joukossa. Tekniikan alan koulutus alkoi Jyväskylän yliopistossa vuonna 2021.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye