Selvitys: Työvoima- ja koulutustarpeen ennakoinnin menetelmissä ja raportoinnissa runsaasti kehittämismahdollisuuksia
Ennakointituloksia voitaisiin jatkossa raportoida nykyistä monipuolisemmin eri kohderyhmille tiedon kriittisen arvioinnin ja soveltamisen edistämiseksi. Koulutuksen mitoituksessa voitaisiin myös jatkossa painottaa nykyistä enemmän rekisteriaineistoista saatavaa työmarkkinainformaatiota epävarman ja hitaasti päivittyvän mallipohjaisen tulevaisuustiedon sijaan.

Suomessa on 1960-luvulta lähtien tuotettu säännöllisesti arvioita toimialojen ja ammattien työvoimatarpeen tulevasta kehityksestä, ja näitä arvioita on käytetty muun muassa ammatillisesti eriytyneen koulutuksen mitoituksen tukena. Työn ja talouden tutkimus LABOREn ja Demos Helsingin tutkijoiden laatimassa selvityksessä on ensimmäistä kertaa tarkasteltu kattavasti kansallisen työvoima- ja koulutustarpeen ennakoinnin historiallista kehitystä ja ennakointihankkeiden pohjalta julkaistujen raporttien laatua.
Selvityksessä esitetään, että jatkossa ennakointiraporttien laadinnassa ja arvioinnissa voitaisiin tukeutua arviointikehikkoon, joka koostuu neljästä ennakointitiedon laadun ulottuvuudesta: läpinäkyvyys, uskottavuus, toiminnallistaminen ja lukijaystävällisyys. Tätä kehikkoa vasten vuosina 1979–2021 julkaistut ennakointiraportit ovat olleet pääosin laadukkaita, joskin eri aikakausina julkaistuissa raporteissa tunnistetaan hieman erilaisia laatuun liittyviä vahvuuksia ja heikkouksia.
Eräänä tähänastisen ennakointitiedon raportoinnin puutteena on ollut se, ettei se ole tarjonnut riittävästi tietoa ennakoinnin apuna käytettyjen laskentamallien rakenteen ymmärtämiseksi tai laskelmien toistamiseksi. Ennakointiraportit ovat myös olleet liian yksityiskohtaisia palvellakseen hyvin ennakointitiedon laajempaa leviämistä ja soveltamista yhteiskunnassa. Näihin puutteisiin vastaamiseksi ennakointitietoa voitaisiin jatkossa raportoida eri muodoissa eri kohderyhmille – ennakointitiedon soveltajille, ennakoinnin arvioitsijoille ja kehittäjille sekä suurelle yleisölle – näiden ryhmien tarpeiden palvelemiseksi.
Ennakointitiedon arviointia ja soveltamista voitaisiin myös tukea siten, että raportoinnissa tarjottaisiin nykyistä enemmän tietoa aiempiin ennakointihankkeisiin nähden tapahtuneista muutoksista menetelmissä ja aiempien ennakointitulosten osuvuudesta.
Raportoinnin ohella kansalliseen osaamistarpeen ennakointijärjestelmään liittyy monia muita kehittämismahdollisuuksia. Selvityksessä ehdotetaan muun muassa, että opetushallinnon viranomaisten jo vuosikymmenten ajan koulutusmitoituksen apuna käyttämien laskentamenetelmien vaihtoehdoista tulisi käydä avointa keskustelua.
”On tärkeää pohtia, kannattaisiko koulutuksen mitoituksessa painottaa nykyistä enemmän rekisteriaineistoista saatavaa tietoa eri koulutusasteilta ja -aloilta valmistuneiden työmarkkinatilanteen kehityksestä hyvin epävarman ja hitaasti päivittyvän mallipohjaisen tulevaisuustiedon sijaan”, toteaa selvityshankkeen vetäjä, tutkimusjohtaja Tuomo Suhonen Laboresta.
Lisätietoja: tutkimusjohtaja Tuomo Suhonen, Työn ja talouden tutkimus LABORE, p. 040 940 2916, etunimi.sukunimi(at)labore.fi, perustaja Aleksi Neuvonen, Demos Helsinki, etunimi.sukunimi(at)demoshelsinki.fi, p. 050 534 4241, sekä hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, neuvotteleva virkamies Aleksi Kalenius, opetus- ja kulttuuriministeriö, etunimi.sukunimi(at)gov.fi
Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2023 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.
Raportti: Työvoima- ja koulutustarpeen ennakointi strategisen yhteiskuntapolitiikan välineenä
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tuomo Suhonentutkimusjohtaja, tutkimusohjaajaTyömarkkinat
Puh:040 940 2916tuomo.suhonen@labore.fiLabore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Tekoäly ja luova tuho7.2.2025 17:04:30 EET | Blogi
Yleiskäyttöiset teknologiat tarjoavat mahdollisuuksia monenlaisille muille innovaatioille. Tekoälyllä on aivan ilmeisiä yleiskäyttöisen teknologian piirteitä.
KUTSU | Uusi tietokirja näyttää, miten Suomesta tuli yksi maailman parhaista maista30.1.2025 09:42:30 EET | Kutsu
Sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saaren toimittama Hyviä uutisia Suomesta -uutuusteos tarkastelee suomalaisen yhteiskunnan myönteistä kehitystä. Kirjan kirjoittajiin kuuluu muun muassa Laboren johtaja ja Turun yliopiston taloustieteen professori Mika Maliranta. Kirja julkistetaan Laboren seminaarisalissa maanantaina 10. helmikuuta.
Koulutuksella tuottavuutta21.1.2025 10:17:51 EET | Blogi
Ymmärrys siitä, että talouskasvu perustuu työn tuottavuuden kasvuun eli siihen, että tehtyä työtuntia kohden syntyy aikaisempaa enemmän reaalista arvonlisäystä, on kasvanut ilahduttavasti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kansantaloudessa syntyy aikaisempaa enemmän ja laadukkaampia tavaroita sekä palveluita.
Etätyö ei ole ilmainen lounas16.1.2025 13:00:08 EET | Blogi
Koronapandemia toi etätyön pysyväksi osaksi suomalaista työelämää, tarjoten joustavuutta ja säästöjä työntekijöille. Samalla etäisyys työpaikasta herättää kysymyksiä yhteisöllisyyden, kulttuurin ja tuottavuuden säilymisestä muuttuvassa työarjessa.
Sami Jysmän väitös: Uusi menetelmä mittaa työnantajamaksujen vaikutuksia13.1.2025 11:50:14 EET | Tiedote
Suomen kaltaisessa pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa veroja kerätään paljon ja monesta eri asiasta. Onkin tärkeää ymmärtää, millaisia vaikutuksia eri veroilla on. Väitöskirjassaan Sami Jysmä tarkastelee tuloverojen, työnantajamaksujen ja makeisveron vaikutuksia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme