Hoivakodeissa asutaan selvästi lyhyemmän ajan kuin aiemmin
65-vuotta täyttäneet naiset viettävät nykyään 1,5 vuotta ja miehet noin 10 kuukautta jäljellä olevasta elinajastaan hoivakodissa.
65-vuotta täyttäneiden naisten ja miesten hoivakodeissa asuma aika on lyhentynyt merkittävästi vuosien 2008 ja 2018 välillä: Muutos kymmenen vuoden aikana oli naisilla noin neljä kuukautta ja miehillä yksi kuukausi. Tiedot ilmenevät Helsingin yliopiston Väestötieteen ja väestön terveyden instituutin tuoreesta tutkimuksesta.
Asumisajan lyhentyminen johtuu pitkälti siitä, että pitkäaikaishoitoon siirtyminen on viivästynyt lähemmäksi kuolemaa.
- Tulokset heijastelevat kiristettyjä hoitoon pääsyn kriteerejä ja vanhusten huonompaa kuntoa hoivaan päästessä, sanoo tutkijatohtori Kaarina Korhonen Helsingin yliopistosta.
Hoivakotiin tullaan aiempaa huonokuntoisempana
Vaikka hoivakotiin meno on siirtynyt yhä myöhemmälle iälle koko tarkasteluajan, 2010-luvun taitteesta lähtien hoivaan siirtyminen on viivästynyt enemmän kuin terveydentila antaisi olettaa. Tämän seurauksena sekä kotona asuvat että hoivakotien asukkaat ovat aiempaa huonokuntoisempia.
- Vaikeasti muistisairaan ei välttämättä ole turvallista asua kotona, Korhonen kertoo.
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös siviilisäätyryhmien välisiä eroja. Naimisissa olevilla miehillä hoivakodin käyttö oli vähäisempää kuin muilla, eikä vastaavaa hoiva-ajan lyhentymistä havaittu.
- Vaimot todennäköisesti hoitavat miehiään, Korhonen toteaa.
Tutkimuksessa seurattiin rekisteriaineiston avulla yli 2 miljoonaa 65 vuotta täyttänyttä suomalaista vuosina 1999–2018. Henkilöiden siirtymiä kodin ja pitkäaikaishoidon välillä seurattiin Tilastokeskuksen väestörekisterin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hoitorekisteritietojen avulla. Tutkimus on julkaistu The Journals of Gerontology, Series B: Psychological Sciences and Social Sciences -lehdessä.
Tutkimus toteutettiin osana DEMOGRAPHY-ohjelman LIFECON-hanketta ja tutkimusta rahoitti strategisen tutkimuksen neuvosto (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.
Lisätiedot:
Kaarina Korhonen
Puh. 050 3199388
kaarina.korhonen@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Liito-orava on taigametsien tulevaisuuden avainlaji9.7.2025 11:26:52 EEST | Tiedote
Tuore geneettinen tutkimus paljastaa yllättäviä piirteitä liito-oravan evoluutiosta sekä vakavia huolia lajin suojelun kannalta. Kaukoidässä saattaa asustaa oma alalaji.
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme