Akavan Erityisalat: Vientimalli on iso tasa-arvokysymys

Keskellä kesää lausunnolla on erimielisen ns. vientimallia valmistelleen työryhmän mietintö. Sekä palkansaajien keskusjärjestöt että työnantajajärjestöt EK ja KT jättivät mietintöön eriävän mielipiteensä.

- On erikoista, että hallitus puskee näin erimielistä hanketta eteenpäin. Suomalaiseen työ- ja sosiaaliturvalainsäädäntöön ei tule viedä muutoksia pakolla läpi ilman  työmarkkinatoimijoiden keskinäistä sopimusta. Tämä vielä korostuu, kun lakiesitys koskettaa nimenomaan sopimista ja sovinnontekoa työriitatilanteissa. Muutoksia ei tule tehdä ennen kuin niistä syntyy riittävä sopu kolmikantaisesti, sanoo johtava työmarkkinalakimies Kari Eskola Akavan Erityisaloista.

- Länsimainen työmarkkinamalli perustuu pitkälti vapaalle palkkojen muodostumiselle ja palkoista sopimiselle. Suomi on Kansainvälisen työjärjestö ILOn jäsenenä sitoutunut turvaamaan ammatillisen järjestäytymisvapauden ja oikeuden  työehtosopimusneuvotteluihin.  Osana tätä Suomi on velvoitettu siihen, etteivät maamme viranomaistahot sekaannu työehtosopimusneuvotteluihin liittyvään toimintaan, neuvottelupäällikkö Amalia Poutanen Akavan Erityisaloista muistuttaa.

- Esitys vie pohjaa tältä sopimusvapaudelta rajoittaessaan voimakkaasti valtakunnansovittelijan toimivaltaa ja samalla tulevia sovintoesityksiä. Valtakunnansovittelijalla ja sovittelulautakunnalla on oltava aito mahdollisuus alakohtaisten tarpeiden huomioimiseen sovitteluprosessin yhteydessä, Poutanen sanoo.

- Mikäli lakiin kirjattu vientimalli toteutuu, esimerkiksi korkeasti koulutetut työnsä vaativuuteen nähden alipalkatut julkisen sektorin naisvaltaiset alat eivät saa korjattua palkkakuoppaansa. Akavan Erityisalojen jäsenistössä alipalkattuja on esimerkiksi kirjasto-, kulttuuri-, kieli-, museo-, nuoriso- ja liikunta-aloilla. 

- Vientimallin härkäpäinen edistäminen saa maan hallituksen näyttämään siltä, että se haluaa heikentää palkansaajien neuvotteluasemaa erityisesti naisvaltaisilla aloilla,  Amalia Poutanen arvioi.

- Kun työnantajaosapuoli tietää, etteivät palkansaajat kykene todellisuudessa viemään vaatimuksiaan loppuun saakka ja esimerkiksi yli vientimallin, ei työnantajalla ole tällöin  lähtökohtaisesti tarvetta sopia paremmasta. Esitys heikentää merkittävästi naisvaltaisia aloja edustavien ammattiliittojen  mahdollisuuksia onnistua työehtosopimustoiminnassa. 

- Lakiesitys on myös teknisiltä määritelmiltään ja yleisluonteisuudessaan erittäin tulkinnallinen, vaikealukuinen ja soveltajaa haastava. Lakiesitys pyrkii säätämään perustelujen kautta, kun itse asiaa ei ole mahdollista pätevällä tavalla, perustuslakia ja kansainvälisiä sopimuksia rikkomatta kirjata lakitekstiin. Lakiteknisesti heikkotasoista lainsäädäntöä ei tulisi säätää, Kari Eskola painottaa.

Työ- ja elinkeinoministeriö järjestää lausuntokierroksen työmarkkinamallin vahvistamisesta 4.6.-30.7.2024. Hallituksen tavoitteena on antaa esitys työmarkkinamallista eduskunnalle syyskuussa 2024. 

Lisätietoja:

johtava työmarkkinalakimies Kari Eskola, Akavan Erityisalat, 040 590 5693

neuvottelupäällikkö Amalia Poutanen, Akavan Erityisalat, puh 040 631 0813