Suomen ympäristökeskus

Yöperhosten määrä säilynyt vakaana 30 vuotta, mutta lajisto muuttunut merkittävästi

Jaa

Suomen ympäristökeskuksen koordinoiman, vuonna 1993 käynnistyneen valtakunnallisen Nocturna-yöperhosseurannan 30-vuotisraportti esittelee yöperhosseurannan historiaa, taustoja ja maamme muuttuvaa yöperhoslajistoa. Nocturna on yksi Suomen pisimpiä eliöryhmien seurantoja ja Euroopan kolmanneksi pisimpään jatkunut yöperhosten seuranta. Yöperhoset ilmentävät herkästi ympäristössä tapahtuvia muutoksia, joten niiden seuranta antaa arvokasta tietoa muun muassa ilmaston lämpenemisen vaikutuksista.

Havununna (Lymantria monacha) on yleistynyt Suomessa voimakkaasti ja levinnyt eteläisimmästä osasta maata Vaasa-Kuopio-linjalle. Kuvaaja: Helmut Diekmann
Havununna (Lymantria monacha) on yleistynyt Suomessa voimakkaasti ja levinnyt eteläisimmästä osasta maata Vaasa-Kuopio-linjalle. Kuvaaja: Helmut Diekmann

Eteläiset yöperhoslajit valtaavat alaa

Valtakunnallisen yöperhosseurannan toiminta-aikana Suomeen on levittäytynyt useita kymmeniä uusia yöperhoslajeja. Lisäksi monet aiemmin harvalukuiset, vain maan eteläosiin rajoittuneet lajit ovat levittäytyneet voimakkaasti pohjoisemmaksi, minkä seurauksena etenkin maan eteläpuoliskon yöperhosyhteisöt ovat muuttuneet koostumukseltaan ”eteläisemmiksi”. Samaan aikaan monet Suomessa esiintyvät viileään ilmastoon sopeutuneet lajit ovat vetäytyneet pohjoisemmaksi ja jopa hävinneet kokonaan eteläisemmiltä alueilta.

”Tällaisten muutosten odotetaan jatkuvan ilmaston lämmetessä myös tulevaisuudessa”, toteaa erikoistutkija Juha Pöyry Sykestä.

Kaiken kaikkiaan seurantapaikoilla vuosittain havaittujen yöperhoslajien lukumäärä on kasvanut 30 vuoden aikana. Myös monien lajien yksilömäärä on kasvanut voimakkaasti, mutta yhtä monen lajin kannat ovat heikentyneet. Kokonaisyksilömäärissä on havaittu voimakasta vuosittaista vaihtelua, ja koko seuranta-aikana on todettu, että yöperhosten runsaus vaihtelee noin 10 vuoden syklissä.  Vaihteluista huolimatta kokonaisyksilömäärissä ei ole ollut havaittavissa selkeää kasvavaa tai laskevaa trendiä.

null
Yöperhosten kokonaisyksilömäärän suhteellinen muutos vuosina 1993–2022. Yksilömäärät ovat vuosien mittaan vaihdelleet voimakkaasti, mutta selkeää laskevaa tai kasvavaa trendiä yksilömäärissä ei ole havaittu. @Syke
null
Vuosittain havaittu yöperhosten lajimäärä Suomen eri osissa. Suurempi lajimäärä näkyy kartoissa tummempana värinä, ja lajimäärän kasvu vuosien mittaan on selvästi havaittavissa. @Syke

Yöperhosseuranta tarjoaa arvokasta tietoa ympäristön muutoksista

Todennäköisimpiä ympäristöllisiä syitä yöperhoslajiston muutoksiin ovat ilmaston lämpenemisen ohella maankäytön muutokset, esimerkiksi hakkuut ja tehostunut maanviljely, jotka ovat voineet heikentää joidenkin lajien elinympäristöjä. Myös ravintokasvien kautta vaikuttaneet typpilaskeuma ja ilmansaasteiden väheneminen ovat saattaneet vaikuttaa muutoksiin. Esimerkiksi jäkäliä ravintonaan käyttävät yöperhoslajit ovat todennäköisesti hyötyneet happaman laskeuman vähenemisestä ja jäkälien typpipitoisuuden kasvusta.

Lämpenemisen ja kasvukauden pitenemisen vaikutukset näkyvät myös yöperhosten monisukupolvisuuden yleistymisenä, sillä yhä useammat lajit tuottavat loppukesällä tai syksyllä toisen sukupolven.

Elintavoiltaan monimuotoiset ja kaikenlaisissa ympäristöissä elävät yöperhoset reagoivat ja ilmentävät herkästi ympäristössä tapahtuvia muutoksia.

"Yöperhosseurantaa olisikin tärkeää jatkaa myös tulevaisuudessa, jotta näiden muutosten vaikutuksista saadaan ajantasaista tietoa", toteaa tutkija Ida-Maria Huikkonen Sykestä.

Yöperhosseurannan aikasarja on Euroopan pisimpiä eliöryhmän seurantoja

Nocturna-yöperhosseuranta alkoi vuonna 1993 erilaisten elinympäristöjen kattavana yleisseurantana, mutta keskittyi 1990-luvun lopulla pääasiassa metsäympäristöjen yöperhoslajiston seurantaan. Nocturna on pisimpiä eliöryhmien seurantoja Suomessa, ja Euroopan kolmanneksi pisimpään jatkunut yöperhosten seuranta.

Seurantaa on tehty valopyydysten avulla: alkuun työssä käytettiin perinteisiä Jalas-mallisia yöperhospyydyksiä, mutta vuodesta 2020 alkaen otettiin käyttöön uudenlaiset pakastinrysät. Alun perin pyydysten ylläpidosta vastasivat alueelliset ELY-keskukset, mutta nykyisin toiminta jatkuu pitkälti vapaaehtoisvoimin.

Laadukkaan aineiston kertymisen ovat seurannan koko toiminnan ajan mahdollistaneet perhosharrastajat, jotka ovat toimineet vapaaehtoisina aineistojen määrittäjinä.

”Suomessa perhosharrastuksella ja -tutkimuksella on pitkät perinteet, ja innokkaita määrittäjiä on riittänyt yöperhosseurantaan koko toiminnan ajan”, kertoo Huikkonen.

Pitkä, maantieteellisesti kattava aikasarja on erittäin arvokas, ja aineistoa onkin hyödynnetty paljon tieteellisissä tutkimuksissa. Aineiston avulla on tutkittu muun muassa lajien levittäytymistä ja sen yhteyksiä ympäristömuutoksiin, kuten ilmastonmuutokseen, sekä eri eliöryhmien välisiä vuorovaikutuksia.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Erikoistutkija Juha Pöyry, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 0295 251534

Tutkija Ida-Maria Huikkonen, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 0295 252 255

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

Orapihlajayökkönen (Allophyes oxyacanthae). Kuvaaja: Helmut Diekmann
Orapihlajayökkönen (Allophyes oxyacanthae). Kuvaaja: Helmut Diekmann
Lataa
Tammikehrääjä (Lasiocampa quercus). Kuvaaja: Helmut Diekmann
Tammikehrääjä (Lasiocampa quercus). Kuvaaja: Helmut Diekmann
Lataa
Havununna (Lymantria monacha) on yleistynyt Suomessa voimakkaasti ja levinnyt eteläisimmästä osasta maata Vaasa-Kuopio-linjalle. Kuvaaja: Helmut Diekmann
Havununna (Lymantria monacha) on yleistynyt Suomessa voimakkaasti ja levinnyt eteläisimmästä osasta maata Vaasa-Kuopio-linjalle. Kuvaaja: Helmut Diekmann
Lataa

Linkit

Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.

Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki

0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Observationerna av cyanobakterier har ökat något i insjöarna11.7.2024 14:50:43 EEST | Tiedote

Observationerna av cyanobakterier har ökat något i insjöarna i hela landet och observationer har gjorts ända till Lappland. På öppet hav finns det nu cyanobakterier i Finska viken och Skärgårdshavet, i södra Bottenhavet håller cyanobakterier på att utvecklas. I kustområdet har cyanobakterier fortfarande observerats huvudsakligen vid Nylands och Egentliga Finlands kuster och antalet observationer har knappt förändrats alls.

Slight increase in blue-green algae observations in inland waters11.7.2024 14:40:48 EEST | Press release

Blue-green algae observations have increased slightly throughout the country, and observations have been made even in Lapland. Blue-green algae now occur in the Gulf of Finland and the Archipelago Sea. In the southern part of the Bothnian Sea blue-green algae are just developing. Blue-green algae have still been observed in the coastal area, mainly on the coasts of Uusimaa and Southwest Finland, and the number of observations has not changed much.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye