Pirkanmaan ELY-keskus

Lämpö kutsuu vieraslajeja ja voi tappaa kaloja

Jaa

Lämmin kesä voi tuoda vesistöihin kutsumattomia kasveja ja eliöitä. Se voi myös koitua kalojen kohtaloksi. Pirkanmaan ELY-keskus pyytää ilmoittamaan mahdollisista kalakuolemista.

kuvassa kolme erilaista vieraslajia
Nämä vieraslajit viihtyvät lämpimissä vesissä. Kuvassa vasemmalla on hyytelösammaleläin, keskellä isosorsimo ja oikealla kanadanvesirutto. Kuvat: Annette Halonen-Hyssy / Jouko Rikkinen / Seppo Hellsten

Vesistöissä ja rannoilla voi tavata vieraslajeja, joita ovat esimerkiksi hyytelösammaleläin, isosorsimo ja kanadanvesirutto. Vieraslajit voivat pilata uimarantoja sekä haitata kalojen elämää ja vesistöjen alkuperäisiä kasveja. 

Jos havaitset vieraslajin vesistössä, ilmoita siitä vieraslaji.fi -sivustolle mieluiten kuvan kera.

molluskann%E4k%F6inen%20palleroel%E4in%2C%20joita%20laiturilla%20useita
Hyytelösammaleläin viihtyy matalissa vesissä. Kuva: Annette Halonen-Hyssy

Hyytelösammaleläin nauttii ravinteikkaista vesistä

Kesä on alkanut melko lämpimänä ja järvivesien lämpötila noussut hyytelösammaleläimelle (Pectinatella magnifica) suotuisalle tasolle. Tämä molluska on sisävesien vieraslaji, joka viihtyy runsasravinteisissa ja lämpimässä, yli 15-asteisessa vedessä. Havainnot siitä keskittyvät yleensä elo-syyskuulle, mutta joskus sitä esiintyy jo kesä-heinäkuun vaihteessa.

Pienten eliöiden muodostama hyytelömäinen yhdyskunta kiinnittyy yleensä vesikasveihin tai esimerkiksi laiturin rakenteisiin, mutta voi myös irrota alustastaan ja kellua vedessä. Ihanteellinen kasvupaikka sille on matala järven lahti tai hitaasti virtaava joki.

Pirkanmaalla ja Hämeessä hyytelösammaleläintä on havaittu Pyhäjärvellä ja Vanajavedellä sekä Miemalanselän–Lepaanvirran alueella.

Hyytelösammaleläimen torjunta on hankalaa, mutta sen lisääntymistä voi yrittää hillitä. Jos näet tämän vesilajin, nosta yhdyskunnat maalle kuivumaan ja kompostoi tai hautaa ne maahan jälkikäteen. Veneiden ja kalastusvälineiden puhdistaminen tai huolellinen kuivattaminen ennen siirtoa järvestä toiseen voi estää lajin leviämisen uusille alueille.

pitk%E4%E4%20hein%E4%E4%20rannassa
Isosorsimo on korkea vesistöjen heinäkasvi. Kuva: Jouko Rikkinen

Isosorsimo on korkea rantakasvi

Isosorsimo (Glyceria maxima) on 1–2,5 metriä korkea, monivuotinen heinäkasvi. Se muodostaa laajoja, heleänvihreitä, usein puolikelluvia kasvustoja vesistöjen rannoille. Kasvin korsi on vankka, sen lehdet ovat 5–15 mm leveät ja alta kiiltävät. Tähkylöiden väri vaihtelee kellanruskeasta kellanvihreään. Isosorsimo muistuttaa rantojen yleisempää vesikasvia, järviruokoa.

Isosorsimoa esiintyy laajasti Pirkanmaan ja Hämeen seudulla.

Myös isosorsimon hävittäminen on työlästä. Yksittäisten kasvien muodostamia pieniä kasvustoja voi yrittää pitää kurissa kitkemällä, mutta isompien esiintymien hävittäminen vaatii usein kaivinkoneen apua.

lev%E4m%E4inen%20vesikasvi
Kanadanvesiruton leviäminen on tärkeää estää, sillä se on haitallinen vieraslaji. Kuva: Seppo Hellsten

Kanadanvesirutto on vesistöjen haittalaji

Kanadanvesirutto (Elodea canadensis) on haitalliseksi säädetty vieraslaji. Se on uposkasvi, joka muodostaa laajoja massakasvustoja vesistöissä. Kanadanvesirutto on väriltään tummanvihreä ja kasvaa 30–200 cm:n pituiseksi. Kasvilla ei ole varsinaisia juuria. Se viihtyy erityisesti rehevissä järvissä, mutta kasvaa myös hitaasti virtaavissa joissa ja isoissa ojissa.

Kanadanvesiruttoa esiintyy laajasti Pirkanmaan ja Hämeen seudulla.

Kanadanvesiruton leviämisen estäminen on tärkeää, sillä haitallisena vieraslajina se voi aiheuttaa erityistä haittaa alkuperäisluonnolle. Kalastusvälinet ja veneet kannattaa pitää puhtaana, kun vesistöstä siirrytään toiseen vesistöön. Vesirutto on viheliäinen hävitettävä, sillä se voi lisääntyä pienistäkin kasvinpätkistä. Perinteisen niittämisen sijaan kasvin poistaminen esimerkiksi raivausnuottaa, eli suurta keräävää verkkoa käyttämällä on usein tehokkaampi keino.

Kalat voivat kuolla stressiin

Tavallisin kalojen kuolinsyy näin kesähelteellä on veden korkeasta lämpötilasta ja laskevasta happipitoisuudesta niille aiheutuva stressi. Erilaiset kalataudit ja -loiset voivat heikentää kalojen kuntoa ja kykyä sietää lämpötilastressiä.

Kalat ovat vaihtolämpöisiä. Kun ympäristön lämpötila nousee, kalojen aineenvaihdunta kiihtyy ja ne tarvitsevat enemmän happea elintoimintojensa ylläpitämiseen. Samalla veteen liuenneen hapen määrä laskee. Tilanne käy kriittiseksi, kun veden lämpötila nousee riittävästi. On hyvin mahdollista, että kaloja kuolee lämpimien kesäsäiden jatkuessa erityisesti matalissa järvissä.

Vieraslajit ja kalakuolemat eivät liity toisiinsa, mutta lämmin sää lisää niiden molempien esiintyvyyttä.

Pirkanmaan ELY-keskus ohjeistaa: Näin toimit, jos havaitset kalakuolemia

  1. Kirjaa ylös mahdolliset tekijät, joilla voi olla yhteys kalakuolemaan, kuten esimerkiksi poikkeuksellinen samentuminen tai veden väri, vaahto, levämäärä tai veden lämpötila.
  2. Ota mahdollisuuksien mukaan valokuvia ja videoita kaloista ja niiden ympäristöstä.
  3. Ota yhteyttä kunnan ympäristöviranomaiseen tai ELY-keskukseen. Kunta- ja ELY-keskus harkitsevat tapauksen jatkoselvitystarpeen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Pirkanmaa:
Ylitarkastaja Anu Peltonen, p. 0295 036 367
Vesienhoidon asiantuntija Kukka Kujala, p. 0295 036 023

Häme:
Hydrobiologi Heini-Marja Hulkko, p. 0295 025 183
Hydrobiologi Petri Horppila, p. 0295 025 182

Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi

Liitteet

Huolehdimme sujuvasta arjesta; teiden rakentamisesta ja niiden kunnosta, ympäristön tilasta ja suojelusta sekä yritysten tukemisesta. Maakunnan kehittäjänä ja rahoituksen myöntäjänä teemme ELY-keskuksessa päivittäin työtä kestävän tulevaisuuden ja Pirkanmaan parhaaksi.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pitää Lielahti-Lakiala-kaksoisraidehankkeen molempia vaihtoehtoja mahdollisina12.7.2024 07:55:58 EEST | Tiedote

Väyläviraston suunnittelema kaksoisraidehanke Tampereen ja Ylöjärven välille on nyt arvioitu ympäristövaikutusten osalta, ja Pirkanmaan ELY-keskus on yhteysviranomaisena antanut siitä perustellun päätelmän. Sen mukaan molemmat suunnitellut kaksoisraiteen vaihtoehdot ovat toteuttamiskelpoisia. Jatkosuunnittelussa tulee kuitenkin varmistaa, että haitallisia ympäristövaikutuksia vähennetään hyväksyttävälle tasolle.

Teiskontien eteläpuolen jalankulku- ja pyöräväylää parannetaan – liikenne kiertotielle8.7.2024 14:04:50 EEST | Tiedote

Teiskontien varressa sijaitsevan jalankulun ja pyöräilyn väylän parantaminen alkaa kuluvalla viikolla 28. Kyseessä on valtatien 12 eteläpuolinen, seudullisen pääväylän Jaakonmäenkadun ja Alasjärvenrannan välillä. Hankkeen tavoitteena on parantaa pyöräilyn seudullista pääreittiä. Reittiä on jo parannettu kaupungin suunnasta nyt uusittavaan alueeseen saakka.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye