Sinileväkukintoja tavataan edelleen paikoin runsaastikin Kaakkois-Suomen järvi- ja rannikkoalueilla, useimmilla havaintopaikoilla kukintoja ei kuitenkaan tällä hetkellä ole

Useimmilta valtakunnallisen levähavainnoinnin paikoilta on tullut ajantasainen tieto tiistain tai keskiviikon aikana. Sinilevää on viikoittaisilla vakiohavaintopaikoilla havaittu erittäin runsaasti Haapajärvellä. Muilla havaintopaikoilla ei ole havaittu sinilevää.  

Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämän TARKKA-palvelun satelliittikuvien perusteella sinilevän esiintyminen on mahdollista koko Itäisen Suomenlahden merialueella ja paikallisia lyhytkestoisia runsastumahavaintoja on tehty pitkin rannikkoa.  

Pintaveden lämpötila Kaakkois-Suomen järvillä vaihtelee noin 22 ja 26 asteen välillä. Merivesi on rannikolla noin 21–24-asteista. 

Mikäli sää jatkuu lämpimänä ja tuulettomana, on sinileväkukintojen voimistuminen ja jatkuminen todennäköistä. Hellejaksojen aikana voi myös karuissa ja vedenlaadultaan moitteettomissa järvissä esiintyä lyhytaikaisesti sinilevähippua avovedessä, jota voi kulkeutua tuulen alapuoleiselle ranta-alueelle. Tyypillisesti tilanne on kuitenkin nopeasti ohi. Vesistöjen äärellä oleskelevia kehotetaan arvioimaan vallitseva sinilevätilanne tapauskohtaisesti.

Näin tunnistat sinilevän 

Vähäisen sinileväesiintymän tunnistaa vedessä olevista pienistä vihertävistä hiutaleista sekä kapeista leväjuovista. Runsaamman esiintymän tunnistaa rannalla olevasta vihreästä raidasta, tai leväkasautumista. Rantaan ajautuessaan levämassa on maalimaista, ja koskettaessa sinilevämassa hajoaa hippusiksi eikä takerru esimerkiksi rihmamaisena tikkuun.  

Lue lisää ELY-keskuksen uutisesta

Tiesitkö tämän sinilevistä?  

Sinilevän sininen väri johtuu sen sisältämistä pigmentistä nimeltä fikosyaniini, joka antaa sinilevälle sen tunnusomaisen sinivihreän värin. Fikosyaniini on yksi syanobakteerien, eli sinilevien, käyttämistä pigmentistä yhteyttämisessä. Tämä pigmentti absorboi punaista valoa ja heijastaa sinistä valoa, minkä vuoksi sinilevät näyttävät sinisiltä tai sinivihreiltä. 

Levätilannetta voi seurata myös satelliittikuvista 

Suomen ympäristökeskuksessa seurataan satelliittiteknologian avulla ympäristön tilaa. Satelliittihavaintojen avulla kartoitetaan Itämeren pintaleväkukintoja sekä Itämeren ja Suomen suurimpien järvien pintalämpötilaa, sameutta, a-klorofyllipitoisuutta, näkösyvyyttä ja humuspitoisuutta. Sieltä voi käydä katsomassa myös levätilanteen, jos pilvet eivät rajoita satelliittihavainnointia. 

Linkki: Karttaselain - Tarkka (syke.fi)

Lähetä omat levähavaintosi Järviwikiin 

Ajantasaiset levätilannetiedot ovat nähtävillä  Järviwiki-sivustolla, jonne voi lisätä myös omia yleisöhavaintoja. Havainnot voi tallentaa Järviwikiin suoraan havaintopaikalta puhelimen avulla. Havaintolähettiä voi käyttää Järviwikin tunnuksilla. 

Kaakkois-Suomen viranomaiset ja koulutetut vapaaehtoiset seuraavat levätilannetta viikoittain vähintään 17 havaintopaikalla syyskuun alkuun asti. Kaakkois-Suomen ELY-keskus tiedottaa levätilanteesta tarpeen mukaan. 

Kaakkois-Suomen alueelta tehdyt levähavainnot voi ilmoittaa Kaakkois-Suomen levälinjalle sähköpostitse osoitteeseen: levaseuranta.kaakkois-suomi(at)ely-keskus.fi. Levänäytteitä emme valitettavasti voi ottaa vastaan. 

Seuraava tiedote Kaakkois-Suomen sinilevätilanteesta julkaistaan tarpeen mukaan, jos leväkukinnot yleistyvät.