FA:n Ahosniemi: Palkkajoustojen on lähdettävä toimialojen omista tarpeista – suurimman osan korotuksista vientimallissa on oltava paikallisesti sovittavia
- Yleiseen linjaan perustuvissa työmarkkaratkaisuissa on pidettävä tiukasti huolta siitä, että ne mahdollistavat jatkossa tehokkaammat palkkajoustot toimialojen omista tarpeista lähtien.
- Jatkossa vientivetoisessa mallissa suurimman osan palkankorotuksista on oltava paikallisesti sovittavaa erää.
- Työmarkkinaratkaisujen on vahvistettava kansantaloutta, työllisyyttä ja talouskasvua.
- Valtakunnansovittelijalla on oltava liikkumavaraa, mutta se ei saa vaarantaa työmarkkinoiden toimivuutta.
Finanssiala ry (FA) kannattaa ehdotettuja muutoksia, joilla vahvistetaan lain tasolla valtakunnansovittelijan jo nykyisin noudattamaa periaatetta niin sanotusta palkantarkistusten yleisen linjan noudattamisesta. Yleisissä työmarkkaratkaisuissa on pidettävä huolta siitä, että ne mahdollistavat jatkossa tehokkaammat palkkajoustot, jotka lähtevät toimialojen omista tarpeista.
”Sääntely on muotoiltava niin, että työmarkkinaratkaisut vahvistavat kansantalouden kantokykyä, työllisyyttä, kilpailukykyä ja talouskasvua”, painottaa FA:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi.
Finanssiala ry on antanut lausunnon työ- ja elinkeinoministeriölle työriitojen sovitteluun ja työtaistelutoimenpiteiden edellytyksiin liittyvästä lakiuudistusesityksestä. Esitys liittyy hallitusohjelman kirjaukseen työmarkkinamallista ja sovittelujärjestelmän uudistamisesta.
Vientivetoisen mallin on mahdollistettava suurempien palkankorotusten kohdentaminen halutuille ryhmille. Yksityisellä sektorilla tehdyissä sopimuksissa on sovittu yleiskorotuksen lisäksi jonkin verran myös yritys- tai toimipaikkakohtaisista eristä. Näitä eriä on voitu käyttää palkkauksessa havaittujen epäkohtien poistamiseen, mutta niiden käyttö on ollut liian vähäistä.
”Jatkossa vientivetoisessa mallissa suurin osa palkankorotuksista on oltava paikallisesti sovittavaa erää.”
Sovittelijan liikkumavara ei saa vaarantaa työmarkkinoita
Esityksessä myös todetaan, että sovittelijalla olisi liikkumavaraa etsiä erilaisia ratkaisuja, kunhan niillä ei vaaranneta työmarkkinoiden toimivuutta, kansantalouden kantokykyä ja kilpailukykyä sekä julkisen talouden kestävyyttä. Työmarkkinoiden toimivuus on ensisijaisen tärkeää, eivätkä sovittelijan ratkaisut saa vaarantaa sitä. Tätä tulee laissa korostaa.
”Esityksen perusteluissa on todennettava nykyistä selkeämmin, että ratkaisut, jotka uhkaavat työmarkkinoiden toimivuutta, olisivat lainsäädännön vastaisia”, Ahosniemi sanoo.
FA:n mukaan liikkumavaraa ei pidä käyttää yleisen linjan palkankorotustason ylittämiseen. Tämä heijastuisi tuleviin sopimusratkaisuihin ja saattaisi johtaa hinta-palkkakierteen syntymiseen.
Hallitusohjelman ja työryhmän asettamispäätöksen tarkoitus ja tavoite on vahvistaa ja edistää vientivetoista työmarkkinamallia. Myös tämän tulisi käydä selkeämmin ilmi hallituksen esitysluonnoksesta.
Yhteyshenkilöt
Arno AhosniemiToimitusjohtaja
Puh:+358 20 793 4210arno.ahosniemi@finanssiala.fiLinkit
Lisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Huijaukset kovassa kasvussa – pankit onnistuivat pysäyttämään yli 18 miljoonaa euroa huijattua rahaa17.9.2024 05:00:00 EEST | Tiedote
Huijausmäärät jatkoivat kasvuaan vuoden ensimmäisellä puoliskolla, selviää Finanssiala ry:n pankeilta keräämistä luvuista. Pankit saivat tammi-kesäkuussa 2024 pysäytettyä ja palautettua 18,2 miljoonaa euroa huijareille menossa olevaa rahaa. Tammi-kesäkuussa 2023 luku oli 15,9 miljoonaa. Asiakkaat menettivät huijareille 27,5 miljoonaa euroa, vuotta aiemmin luku oli 19,8 miljoonaa. Suomalaisilta siis yritettiin huijata yhteensä 45,7 miljoonaa euroa. Isoimmat menetykset tulivat tietojenkalastelu- ja sijoitushuijauksista. Ainoastaan dokumentti- ja rakkaushuijauksissa menetetty rahamäärä laski.
Neuvottelut pankkien vakavaraisuutta säätelevästä Basel III -kokonaisuudesta osoittivat EU-lainsäädäntöprosessin ongelmat12.9.2024 15:17:51 EEST | Tiedote
Niin sanottu Basel III -sääntelykokonaisuus uudistaa pankkilainsäädäntöä vuoden 2025 alusta. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa rahoitusmarkkinoiden vakautta pankkisääntelyn ja valvonnan keinoin, jotta vuoden 2008 kaltaiset finanssikriisit pystytään ehkäisemään.
Merkinnät ja kurssinousu kasvattivat rahastopääomia – rahastoihin uusia sijoituksia 148 miljoonaa euroa9.9.2024 15:31:17 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin elokuussa yhteensä 148 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 169 miljardia euroa.
FA: Avoimuusrekisteri on parasta, mitä kotimaiselle lobbaukselle on tapahtunut vuosikymmeniin3.9.2024 11:47:44 EEST | Tiedote
Kansankapitalismin edistäminen, vapaaehtoisen eläkesäästämisen merkitys lakisääteisen eläkejärjestelmän täydentäjänä ja sijoittamisen verokohtelun ennakoitavuus olivat Finanssiala ry:n (FA) lobbauksen tärkeimmät kotimaan aiheet avoimuusrekisterin ensimmäisessä toimintailmoituksessa. Päättäjätapaamisissa FA piti esillä parhaillaan valmistelussa olevan finanssialan kasvustrategian merkitystä rahoitus- ja vakuutusalan kasvun näkökulmasta.
Pankkibarometri: Kotitalouksien ja yritysten luotonkysyntä kääntyi vihdoin nousuun – myös odotukset piristyivät2.9.2024 09:41:31 EEST | Tiedote
Kotitaloudet ovat kysyneet luottoja kesän 2024 aikana jonkin verran enemmän kuin vuosi sitten, selviää Finanssiala ry:n (FA) tuoreesta Pankkibarometrista. Pankinjohtajien odotukset kotitalouksien luotonkysynnästä loppuvuonna ovat selvässä nousussa. Yritysten luotonkysyntä on myös ollut lievässä kasvussa, ja luotonkysyntään odotetaan lisää piristymistä loppuvuoden aikana. Barometrikysely III/2024 tehtiin pankinjohtajille elokuussa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme