Köyhyys murentaa mielenterveyttä – talousvaikeuksissa olevien perheiden tukea parannettava

Hallituksen toimeenpanemat sosiaaliturvaleikkaukset heikentävät pienituloisten henkilöiden ja perheiden toimeentuloa, etenkin, kun arjen kustannukset ovat kasvaneet.

Talousvaikeuksilla on tutkitusti yhteys mielenterveyden haasteisiin. Pitkittyneet taloudelliset ongelmat, pienituloisuus ja ylivelkaantuminen aiheuttavat stressiä ja lisäävät toivottomuutta ja näköalattomuutta.

Rahahuolet, erityisesti asumisen kallistuminen, ovat olleet kevään ja kesän aikana paljon puheena myös MIELI Kriisipuhelimessa. Hallituksen leikkauspolitiikka on lisännyt soittajien ahdistuneisuutta. Asumisen kallistuminen on esimerkiksi pakottanut muuttamaan syrjemmälle, mikä on johtanut tukiverkkojen heikentymiseen ja lisännyt perheen kuormittumista. Osa soittajista joutuu miettimään, onko rahaa mennä lääkäriin korkeiden asiakasmaksujen takia tai valitsemaan ostaako lääkkeitä vai ruokaa. Moni nuori soittaja pelkää, ettei tule pärjäämään opiskelujen takia kertyvän velan vuoksi.

Lapsuuden köyhyys on hyvinvointiriski pitkälle aikuisuuteen

Lapsuudessa koettu köyhyys lisää riskiä heikkoon koulumenestykseen, työttömyyteen, mielenterveysongelmiin ja ylivelkaantumiseen. Suomessa noin 120 000 lasta kasvaa pienituloisessa perheessä. SOSTE ry:n laskelman mukaan pienituloisten lasten määrä kasvaa jo tänä vuonna 17 000:lla.

Perheiden talousvaikeuksien taustalla on erilaisia syitä, kuten ero, työttömyys tai oma tai perheenjäsenen sairastuminen. Perusturva ei riitä kattamaan perheen kohtuullisia kuluja. Osalla perheistä talousongelmat johtavat ylivelkaantumiseen. Velkaongelmat ovat osa 100 000 lapsen arkea.

MIELI ry:n vuonna 2023 toteuttaman ”Ylivelkaantumisen vaikutukset lapsiperheiden arkeen ja mielenterveyteen” -selvityksen (n=572) mukaan vanhemmat raportoivat ylivelkaantumisen syinä olevan muun muassa elinkustannusten nousun, tulojen laskun sekä yhteiskunnan tukien riittämättömyyden tai väliinputoamisen niiden ulkopuolelle.

Lisää talousneuvontaa ja mielenterveyden tukea

MIELI ry:n ylivelkaantuneiden perheiden mielenterveyttä ja hyvää arkea vahvistava YLVA-hanke (2022-24) lisää perheitä kohtaavien ammattilaisten mielenterveysosaamista ja on kerännyt tietoa vanhempien kokemuksista ja avuntarpeesta.

Hankkeen politiikkasuositus korostaa talousasioiden suunnitelmallista puheeksi ottamista perheiden palveluissa, jolloin perheet saataisiin ohjattua mahdollisimman aikaisin sopivan jatkoavun, esimerkiksi maksuttoman mielenterveyspalvelun piiriin. Talous- ja velkaneuvonnan, Ulosottolaitoksen ja muiden sidosryhmien yhteistyössä toteuttama talousneuvolamalli, jossa perhe voi ilman ajanvarausta saada eri ammattilaisten apua, tulisi laajentaa valtakunnallisesti kattavaksi ja niin, että mielenterveyden tuki olisi osa talousneuvolan palvelua.

Tärkeintä on turvata lapsiperheiden toimeentulo korottamalla perusturvaa ja toimeentulotukea, ja huomioida erityisesti suurimmassa köyhyysriskissä olevat kuten yhden vanhemman perheet.

Ammattilaisten kykyä tunnistaa ja auttaa talousvaikeuksissa olevia perheitä voidaan vahvistaa ottamalla systemaattisesti käyttöön toimiviksi todettuja menetelmiä kuten Lapsiperheiden vahvat rahataidot -interventiota tai Lapset puheeksi® -menetelmää. Sote-alan täydennyskoulutuksiin on syytä lisätä sisältöä talousvaikeuksissa olevan perheen arvostavasta kohtaamisesta ja myös itsemurhariskin tunnistamisesta.

Moni pienituloinen perhe kokee saaneensa paljon apua järjestöjen tukihenkilötoiminnasta ja vertaisryhmistä. Järjestöjen mahdollisuudet jatkaa kynnyksettömän ja nopean tuen tarjoamista on varmistettava. Nyt järjestöavustusten leikkaukset uhkaavat heikentää myös talousvaikeuksissa olevien auttamista.