Suomi työntää kansainväliset osaajat pois maasta

Maahanmuuttoa koskeva yhteiskunnallinen keskustelu huolestuttaa tekniikan alan kansainvälisiä osaajia. Peräti 89 prosenttia heistä pitää maahanmuuttokeskustelua huolestuttavana. Vain 52 prosenttia kansainvälisistä tekniikan asiantuntijoista suosittelisi Suomea asuin- ja työskentelypaikaksi ulkomaalaiselle.

Tulevaisuuden uskoa kansainvälisillä osaajilla ei juuri ole. Peräti 81 prosenttia vastaajista oli eri mieltä väitteen Suomi on parempi paikka maahanmuuttajille viiden vuoden päästä kanssa.  

Tulokset käyvät ilmi TEK Tekniikan akateemisten ja Insinööriliiton tekemästä tutkimuksesta. Kysely keräsi yli 1 000 vastausta. Survey for international experts in Finland 2024 -selvityksessä kysyttiin muualta tulleilta tekniikan osaajilta näiden näkemyksiä esimerkiksi Suomen maahanmuuttopolitiikasta, omista uramahdollisuuksista Suomessa sekä syrjinnästä. Valtaosa vastanneista toimii Suomessa vähintään asiantuntijatehtävissä vakituisessa työsuhteessa ja on asunut täällä useamman vuoden. Valtaosalla vastaajista on parisuhde tai perhe Suomessa. 85 prosenttia haluaisi jäädä Suomeen pysyvästi tai pidemmäksi aikaa.

”Tilanne on kestämätön. Suomi on ajamassa ulos maasta juuri ne henkilöt, jotka ovat tekemässä täällä tulevaa talouskasvua. Päättäjien on turha puhua kauniita juhlapuheissa, jos suomalainen todellisuus näyttäytyy ulkomaalaisille näin luotaantyöntävänä”, sanoo TEKin yhteiskuntasuhdejohtaja Juhani Nokela.

”Osaajista kilpaillaan työmarkkinoilla tosissaan. Kansainväliseen kilpailuun ei voi osallistua savupirtistä vieraita kyräillen. Kyky houkutella ja rekrytoida kansainvälisiä osaajia on Suomelle keskeistä”, toteaa Insinööriliiton juristi Maria Jauhiainen.

Yli 40 prosenttia kokenut rekrysyrjintää

Vastaajilta kysyttiin, ovatko he kokeneet syrjintää rekrytointitilanteissa. Miehistä 41 prosenttia ja naisista 43 prosenttia ilmoitti kokeneensa syrjintää. Syiksi ilmoitettiin esimerkiksi puutteellinen suomen kieli sekä se, että täkäläisillä työmarkkinoilla ei arvosteta Suomen ulkopuolella tehtyjä tutkintoja ja työkokemusta. Eniten syrjintäkokemuksia oli Afrikasta ja Aasiasta tulleilla asiantuntijoilla.

Ulkomaalaisten osaajien tiedot työntekijän oikeuksista ovat melko hataralla pohjalla. Erittäin hyvänä tai hyvänä omaa tietotasoaan piti vain parikymmentä prosenttia vastaajista. 23 prosenttia oli ollut työttömänä viimeisen 1,5 vuoden aikana.

”Tietämättömyys altistaa hyväksikäytölle ja lisää riskiä huonoille työelämäkokemuksille Suomessa. Ymmärrys suomalaisen työelämän pelisäännöistä on tärkeää työmarkkinoiden toimivuuden kannalta", muistuttaa TEKin Nokela.

Työpaikan saamisen jälkeen moni ulkomaalainen kokee tilanteensa helpottuvan. 64 prosenttia sanoi saavansa työpaikalla aina tai usein tasavertaista kohtelua kantasuomalaisten kanssa. Yli puolet kertoi tilanteensa työpaikalla olevan vakaa. Vastaajista 67 prosenttia oli mielestään erittäin hyvin tai hyvin integroitunut suomalaiseen yhteiskuntaan. Suurimman osan mielestä nykyinen työ vastasi hyvin omaa osaamista ja oli sopiva omaa urakehitystä ajatellen. 

TEKin Nokelan ja IL:n Jauhiaisen mielestä nyt tarvitaan nopeita ratkaisuja ulkomaalaisten tilanteen helpottamiseksi.

”Hyvällä englannin kielen taidolla pitää päästä työn syrjään kiinni. Työnantajien on tarjottava suomen kielen opetusta, minkä avulla integroituminen Suomeen onnistuu parhaiten. Myös anonyymin rekrytoinnin hyödyntäminen varmasti vähentäisi tiedostamatonta syrjintää", sanoo TEKin Nokela. 

”Asenteiden täytyy muuttua. Jokaisen yrityksen ja valtiovallan täytyy käydä tekemisensä läpi ja katsoa, mitkä ovat esteinä kansainvälisten osaajien rekrytoinnille. Kielivaatimusten höllentäminen ja monimuotoisuuden parempi hyväksyminen ovat keskeisiä keinoja”, IL:n Jauhiainen toteaa.