Hoivakodeissa tai palvelukeskuksissa ruokailevien ruoka koostuu mausta, ravitsemuksesta, koostumuksesta ja suutuntumasta – tärkeintä on, että ruoka ei jää lautaselle

Yhteistyö käynnistyy elo-syyskuun vaihteessa, ja Vireko tuo Länsi-Uudenmaan keittiöihin oman reseptiikkansa ja tilausjärjestelmänsä.

—  Aloitamme Virekon kanssa kumppanuuden, jonka avulla ravintosuositusten mukaista maukasta ruokaa valmistetaan tehokkaasti toimintoja yhdessä kehittäen, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tukipalvelujohtaja Pasi Ojaniemi sanoo.

—  Teemme ruokaa ihmisille, joilla on usein raaka-aineisiin tai niiden rakenteeseen liittyviä tarpeita. Esimerkiksi suuri osa ikääntyneistä tarvitsee räätälöidyn ateriakokonaisuuden eli erityisruokavalion, jota ilman ruoka jäisi syömättä. Siksi testaamme jatkuvasti erilaisia vaihtoehtoja, jotta ruoka myös näyttäisi houkuttelevalta ja tuntuisi suussa miellyttävältä, Virekon kehityspäällikkö Minna Haapamäki sanoo.

Vireko Oy valmistaa laitos- ja henkilöstöateriat Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen, Karkkilan, Vihdin ja Lohjan alueen hoivakotien, palvelukeskusten ja terveysasemien- ja hyvinvointikeskusten ruokailijoille. Hyvinvointialue valitsee Raaseporin, Hangon, Inkoon ja Siuntion alueen toimipisteiden ateriatoimittajan kilpailutuksella myöhemmin.

Millainen ruoka tukee sairauksien hoitoa ja hyvinvointia?

Vähäsuolainen ja runsaskuituinen ruoka, jossa rasva on kasviperäistä, tukee sairauksien hoitoa ja vahvistaa hyvinvointia. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ravitsemusterapeutti Salla Mustonen muistuttaa, että viljatuotteiden, joita lautaselleen valitsee, kannattaa olla mahdollisimman kuitupitoisia.

—  Esimerkiksi leivässä kuitua olisi tärkeää olla vähintään 6 grammaa sataa grammaa kohden. Kasviksia, hedelmiä ja marjoja olisi hyvä syödä viisi annosta päivässä. Runsassuolaisia ruokia tulisi syödä maltillisesti, kertoo Mustonen.

Mustosen mukaan säännöllinen ruokailu auttaa säilyttämään hyvän vireystilan, tukee verensokerin hallinnassa ja vähentää tarvetta erilaisiin epäterveellisiin mielitekoihin. Kun syö säännöllisesti ja riittävän tiheästi, voi annoskoon pitää maltillisena, eikä nälän silti pitäisi päästä vaivaamaan,

—  Päivittäisen tarpeen täyttävä määrä pehmeää rasvaa on esimerkiksi 1 ruokalusikallinen ruokaöljyä ja 6-9 teelusikallista kasvimargariinia, joka sisältää vähintään 60 prosenttia rasvaa, Mustonen sanoo.

Iän myötä proteiinin tarve kasvaa. Riittävä proteiinin saanti onkin tärkeää ottaa ruokailussaan huomioon.

– Säännöllisen liikunnan ohessa tulee huolehtia siitä, että saa ravinnostaan riittävästi proteiinia. Kala, siipikarja, liha, kananmuna, maitotuotteet, palkokasvit, siemenet ja pähkinät sisältävät runsaasti proteiinia, Mustonen kertoo.

Miten proteiinin tarve turvataan hoivakodissa tai sairaalassa?

Vain syöty ruoka ravitsee, joten kun aterian valmistaa joku toinen kuin itse, on ruuan oltava sellaista, että se tulee syödyksi ja sitä on oltava tarpeeksi.

—  Tässä teemme yhteistyötä hoivan henkilöstön kanssa, jonka tärkeä tehtävä on välittää meidän keittiöille ajantasainen tieto ruokavalio- tai määrämuutoksista, Haapamäki sanoo.

Virekon kehitystiimin tuotekehittäjät testaavat reseptiikkaa ja erilaisten raaka-aineiden toimivuutta ja kokeilevat, miten valmistajien uutuustuotteet toimivat tutuissa ruokalajeissa. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue edellyttää esimerkiksi, että kansallisten suositusten mukaisesti ateriapalveluissa lisätään kasvispainotteisen ruuan ja kalan osuutta.

 —  Erilaisten kasviproteiinivalmisteiden valikoima on lisääntynyt huimasti viime vuosien aikana. Tuotekehittäjämme kokeilevat markkinoille tulevia uusia raaka-aineita, ja testaavat, mitkä sopivat mihinkin ruokaan niin rakenteeltaan kuin maultaan. Etsimme tuttuihinkin ruokiin uusia vaihtoehtoisia raaka-aineita. Esimerkiksi nakkikastiketta voi valmistaa myös kasvisversiona. Kasvisruoka ei aina tarkoita voimakkaita tai itämaisia mausteita, Haapamäki sanoo.

Vireko Oy

Vireko on vuonna 2021 perustettu ateriapalveluyhtiö, jonka omistajalla Attendolla on pitkä kokemus aterioiden tuottamisesta eri asiakasryhmille. Virekolaiset kokit valmistavat tällä hetkellä ruokaa paikallisissa keittiöissä Kainuun, Päijät-Hämeen sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueilla yhteensä 4 000 hoiva- ja palvelukotien, sairaaloiden ja kuntoutusyksiköiden ruokailijalle sekä 1 200 ruokailijalle kouluissa ja päiväkodeissa. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelujen myötä henkilökunnan määrä nousee nykyisestä 170 noin 250:een.