ELY-keskus tuki Hämeen alueellista kehitystä työllisyydestä rakennusperintöön liki 65 miljoonalla eurolla

ELY-keskus on myöntänyt vuoden alkupuoliskolla merkittävää taloudellista tukea aluekehityksen edistämiseen.  

–  TKI-rahoituksen kysynnän huomattava kasvu alkuvuoden aikana kertoo yrityksissä virinneistä panostuksista tutkimukseen ja kehittämiseen erityisesti Päijät-Hämeessä. Kanta-Hämeessä TKI-rahoituksen kysynnän odotetaan kasvavan lähitulevaisuudessa, elinkeinot-vastuualueen johtaja Vesa Jouppila kertoo.  

– Maaseudun ja maatalouden kehittämiseen, työllisyyteen ja kotoutumiseen on ollut tarjolla monipuolista tukea muun muassa alkavien yritysten starttirahoituksen, palkkatukien, yhteishankinta- ja kotoutumiskoulutusten sekä investointitukien muodossa. Rakennerahastovaroista on myönnetty uutena avauksena tukea muun muassa lastensuojelun kehittämiseen ja ympäristöhankkeisiin, Jouppila tarkentaa. 

Yritysten kasvua, tuotekehitystä ja kansainvälistymistä tuetaan myös tulevaisuudessa 

Rahoituksen kysyntä on kasvussa erityisesti TKI-teeman ympärillä. Business Finlandin rahoitus kasvoi merkittävästi Päijät-Hämeessä, kun taas Kanta-Hämeessä avustukset laskivat. Päijät-Hämeen nousua selittää maakunnan ensimmäinen Veturi-rahoitus, joka myönnettiin Kempower Oyj:lle. Tammi–kesäkuussa 2024 rahoitusta myönnettiin Kanta-Hämeeseen lähes 510 000 euroa ja Päijät-Hämeeseen yli 13,3 miljoonaa euroa.

ELY-keskukset jatkavat Team Finland -toiminnan maakunnallista koordinointia vuoteen 2025 asti, jonka jälkeen vastuu siirtyy uusille elinvoimakeskuksille. Syksyn aikana Team Finland -koordinaattorit ja ELY-keskuksen yritysasiantuntijat tekevät yhteistyötä kuntien elinvoima- ja työllisyyspalveluiden kanssa TE-palveluiden sujuvan siirron varmistamiseksi kuntasektorille.  

Rahoitusta työllisyyteen, yhteishankintakoulutuksiin ja kotoutumiseen  

Vuonna 2023 voimaan tulleen lakimuutoksen myötä kunnille ja hyvinvointialueille maksetaan korvauksia myös tilapäistä suojelua saavista henkilöistä, joille on myönnetty oleskelulupa ja rekisteröity ensimmäinen kotikunta. Tilapäistä suojelua saavien ohella korvauksia voidaan maksaa myös muista kotoutumislaissa erikseen mainituista henkilöistä. Hämeen alueella tammi–kesäkuussa 2024 maksettiin valtion avustusta kotoutumisen edistämisestä yhteensä yli 7 miljoonaa euroa. Kanta-Hämeeseen maksettiin korvauksia kaikkiaan lähes 3,3 miljoonaa ja Päijät-Hämeeseen yli 3,7 miljoonaa euroa.  

Hämeessä palkkatukia ja starttirahoja maksettiin ja myönnettiin yhteensä lähes 20,6 miljoonaa euroa, josta uusia starttirahoja myönnettiin yli miljoona euroa. Tammi–kesäkuussa 2024 toteutettiin ammatillisia lisä- ja täydennyskoulutuksia yli 1,4 miljoonalla eurolla, keskittyen erityisesti metalli- ja ravintola-aloihin sekä elintarviketuotantoon. Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksiin käytettiin yli 3,9 miljoonaa euroa. Muihin työllisyyttä edistäviin palveluihin sidottiin lähes 3,1 miljoonaa euroa. 

Valmennuksiin myönnettiin 1,6 miljoonaa euroa. Eniten asiakkaita osallistui työhönvalmennukseen. Kokeiluihin ja asiantuntija-arviointeihin, kuten digitaalisen osaamiskartoituksen käyttöön, sidottiin lähes 600 000 euroa. Työllisyyspoliittisia hankkeita avustettiin yli 700 000 eurolla. 

Rakennusperinnön hoitoavustusta monenlaisille kohteille 

Rakennusperinnön hoitoavustuksiin käytettiin alkuvuonna 270 000 euroa yhteensä 50 hankkeeseen, joista 100 000 euroa kohdentui Kanta-Hämeeseen ja 170 000 euroa Päijät-Hämeeseen. Avustettavissa kohteissa oli runsaasti eri-ikäisiä asuinrakennuksia, mutta myös muutama erityiskohde, kuten ravintolana toimiva vuonna 1866 rakennettu entinen kruununmylly, asuinkäytössä oleva 1937 rakennettu nahkatehdas sekä liiketilana toimiva funkkistyyliä edustava entinen huoltoasema. 

– Rakennuksen alkuperäisen käytön loputtua rakennus jää usein tyhjilleen. Pitkään tyhjillään olleet rakennukset, varsinkin liiketoiminnassa ja julkisessa käytössä olleet rakennukset ovat usein purku-uhan alla. Tärkeää on nähdä näiden rakennusten arvo, niiden kertoma ajankuva yhteiskunnallisista ja paikallisista vaiheista. On hienoa, että rakennuksille löydetään uusi käyttötarkoitus, jolloin ne säilyvät osana kaupunkikuvaa ja rakennusperintöämme. Hoitoavustuksilla pyritään tukemaan myös tätä tavoitetta, kertoo ympäristösuunnittelija Ritva Ruponen Hämeen ELY-keskuksesta. 

ESR+ ja EAKR-kehittämishankkeissa uudenlaisia avauksia 

ESR+rahoituksessa on tällä ohjelmakaudella nostettu aiempaa selkeämmin esiin sosiaalisten innovaatioiden tukeminen. Lisäksi uutena tavoitteena on noussut mukaan lastensuojelun kehittäminen.  

– Kun nämä kaksi asiaa vielä yhdistetään toisiinsa hankkeissa, odotamme vaikuttavia muutoksia nuorten hyvinvoinnin tukeen, toteaa rahoituspäällikkö Niina Lamberg.  

Yksi ensimmäisenä käynnistyneiden hankkeiden joukossa tässä haastavassa teemassa on Päijät-Hämeessä käynnistynyt Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueen yhteishanke Vertaisverkko.  

Myös EAKR-rahoituksessa otettiin käyttöön uuden ohjelman mahdollistamia avauksia. Keväällä rahoitettiin ensimmäiset niin sanotut ympäristön kehittämishankkeet, joita toteutettiin molemmissa maakunnissa. Hankkeissa kehitetään muun muassa kestävän liikenteen pilotteja, viherseiniä kaupunkirakenteissa sekä rakennusten energiaviisautta. 

EU:n maaseutu- ja maatalousrahoitus tukee monipuolisesti Hämeen maaseutua 

Maaseudun kehittämishankkeilla kehitetään Kanta- ja Päijät-Hämeen maaseudusta entistäkin parempaa paikkaa asua, elää, yrittää ja kokea matkailijana. 

– Hankerahoitusta maaseudun kehittämiseen on haettu Kanta- ja Päijät-Hämeessä alkuvuonna 2024 vilkkaasti, mikä osoittaa aktiivisuutta Päijät- ja Kanta-Hämeen maaseudun kehittämiseen ja kertoo kehittämistarpeiden runsaasta määrästä. Rahoitusta on myönnetty 23 hankkeelle yhteensä 3,6 miljoonan euron edestä alkuvuoden aikana, kehittämispäällikkö Timo Kukkonen maaseutuyksiköstä kertoo. 

Maatalouden investointituet ovat kiinnostaneet Hämeessä tammi–kesäkuussa 2024.  

– Hakemuksissa ja myönnetyissä tuissa painottuivat viljankuivaamiseen ja varastointiin liittyvät investoinnit, maatilan energiainvestoinnit sekä ympäristön tilaa edistävät investoinnit, kertoo rahoitusasiantuntija Kaisa Valaja.  

Myös nuoren viljelijän aloitustuen osalta tukea haettiin vilkkaasti Hämeen alueella.  

– Jo alkuvuonna päätöksiä on tehty enemmän kuin kahden edellisen vuoden aikana koko vuonna, rahoitusasiantuntija Olli Löyttyniemi kertoo.  

Maaseudun yritystukien osalta vuoden 2024 kolmeen ensimmäiseen valintajaksoon kuluu noin 1,56 miljoonaa euroa. Myöntövaltuudesta on sitomatta vielä 1,7 miljoonaa euroa 15.10. päättyvään valintajaksoon. 

Hämeen ELY-keskus julkaisee puolivuosittain koosteen alueelle myönnetystä rahoituksesta. Tammi–kesäkuun katsaus julkaistaan elokuussa ja koko vuoden katsaus helmikuussa.