Museovirasto aloittaa lähes koko henkilöstöään koskevat yhteistoimintaneuvottelut

Museoviraston toiminnan menot ja virastolle osoitetut määrärahat ovat olleet jo pidempään epätasapainossa, jota on pahentanut viime vuosien inflaatiokehitys. Tältä osin pysyvä sopeutustarve on 881 000 euroa. Myös seuraaville vuosille toimintaan käytettävissä oleva valtion rahoituskehys on edelleen laskeva.

Lisäksi loppukeväällä hallituksen kehysriihessä päätetyistä kertaleikkauksista on Museovirastolle kohdennettu 872 000 euron leikkaus vuodelle 2025.

Kansallismuseon laajennusosan rakennustyöt ovat käynnissä, ja samalla vanhaa päärakennusta peruskorjataan. Tämän vuoksi museo sulkeutui yleisöltä lokakuussa 2023, mistä aiheutuu merkittäviä tulonmenetyksiä. Vuonna 2027 uudelleen avautuvan museokokonaisuuden toimintaa, ohjelmistoja ja sisältöjä tulee jo rakentaa ja hankkia, mutta tulonmenetyksiin ja toiminnan laajentamiseen kohdistuvaa 1 390 000 euron toimintamenoerää vuodelle 2025 ei tähän mennessä ole vielä myönnetty.

Lisäksi viraston katettavana ovat tilavuokrien saamatta jääneet indeksitarkistukset 55 000 euroa.

”Jo kymmenen vuotta sitten Museovirasto joutui erittäin huomattavien henkilöstövähennysten kohteeksi, kun 40 prosenttia henkilöstöresursseista leikattiin kaksissa yt-neuvotteluissa, joten organisaatio on jo valmiiksi sangen laihaksi trimmattu. Museovirasto on viimeisten vuosien aikana ollut poikkeuksellisen suurien muuttojen ja muutosten äärellä. Nyt käynnissä oleva Kansallismuseon laajennus ja peruskorjaus on suurimpia kansallisia kulttuurihankkeita lähes vuosisataan, ja samaan aikaan kohtaamme talouden haasteita, jotka uhkaavat koko viraston kykyä tuottaa viranomais- ja muita kulttuuriperintöpalveluita”, toteaa Museoviraston pääjohtaja Tiina Merisalo.

Erityispiirteenä mittavat kiinteistökustannukset, joista virasto ei voi leikata

Museovirasto on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen valtion virasto, jonka vastuualue kulttuuriperinnön saralla on hyvin laaja. Virasto vastaa muun muassa valtakunnallisesti rakennusperintöön, arkeologiaan ja muuhun kulttuuriympäristöön sekä museoalan kehittämiseen liittyvistä viranomais- ja asiantuntijatehtävistä. Lisäksi tehtäväkenttään kuuluvat kulttuuriperinnön kansainvälisten sopimusten toimeenpanoon liittyvät tehtävät opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta.

Museovirastolla ja siihen kuuluvalla Suomen kansallismuseolla on vastuu laajoista kansallisista, kulttuurihistoriallisista kokoelmista. Suomen kansallismuseo on Suomen kansallinen kulttuurihistorian keskusmuseo, joka kokoelmatyön ja monipuolisen yleisötyön lisäksi vastaa mm. avoinnapidosta, palveluista ja ohjelmistoista kymmenessä museokohteessa eri puolilla Suomea. Kansallismuseossa, Seurasaaressa, Tamminiemessä, Hvitträskissä, Louhisaaressa, Langinkoskella, Vankilassa, Suomen merimuseossa, Hämeen linnassa sekä Olavinlinnassa vieraili vuonna 2023 yhteensä noin 780 000 kävijää, ja matkailukohteina museoiden alueellinen vaikuttavuus on merkittävä.

”Museoviraston lakisääteinen tehtäväkenttä on monipuolinen ja laaja-alainen. Toiminnalla ja palveluilla vaikutetaan kulttuuriperinnön ja -ympäristön vaalimiseen, säilymiseen ja saatavuuden turvaamiseen, joka talouden leikkauksissa on nyt uhattuna. Kulttuuriperintö on merkittävä lähde koko kansakunnan hyvinvoinnille ja kriisinkestävyydelle, ja sen merkitys jatkuvien kriisien ja nopeiden muutosten maailmassa on vain kasvava. Yhteistoimintaneuvotteluissa joudumme käsittelemään juuri tämän ytimen turvaamiseen kohdistuvia leikkauksia”, kuvailee Tiina Merisalo.

Museoviraston talouden rakenteen erityispiirre ja haaste ovat sen mittavat kiinteistökustannukset. Kaiken kaikkiaan Museoviraston eri momenteilta maksamat kustannukset eri kiinteistöistä ja toimitiloista vuonna 2025 ovat noin 31 miljoonaa euroa, mikä kattaa 58,4 prosenttia kaikista viraston kuluista, ja suhteellinen osuus on edelleen kasvamassa budjetin vähennysten myötä.

Museoviraston vastuulla on valtion vuokrajärjestelmässä valtion kulttuurihistoriallisiksi ja strategisiksi luokiteltuja museo- ja nähtävyyskohteita, joiden vuokrakustannuksiin virasto ei itse voi vaikuttaa. Näin ollen Museovirasto maksaa Senaatti-kiinteistöille vuokraa myös sellaisista kohteista, joissa sillä ei ole omaa toimintaa. Myös jos esimerkiksi jokin Suomen kansallismuseon nyt avoinna pitämistä museokohteista suljettaisiin, kiinteistön vuokra jää edelleen viraston maksettavaksi.

Museovirasto on pitkäjänteisesti vähentänyt niitä kiinteistökuluja, joihin se voi itse vaikuttaa. Virasto on luopumassa Orimattilan keskusvarastosta vuoden 2024 loppuun mennessä sekä Sturenkadun toimisto- ja kokoelmatiloista lokakuuhun 2025 mennessä. Nämä vähennykset on jo otettu huomioon valtion kehyksissä, joten niistä saatavat säästöt eivät auta nykyisen vajeen kattamisessa, eikä toimitiloissa ole enempää vähennettävää. Viraston kiinteistökuluista 10 miljoonaa euroa maksetaan toimintamenomomentilta, josta myös viraston nyt tehtävät leikkaukset ja sopeutukset on tehtävä. Mittavat leikkaukset joudutaan siis kohdistamaan vain suppeaan osaan viraston kokonaismenoja.

Käynnissä olevan opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan uudistuksen myötä Museovirasto on yhdistymässä Suomenlinnan hoitokunnan kanssa siten, että uusi kulttuuriperintösektorin virasto aloittaa vuoden 2026 alusta. Museovirastolla on nyt vuosi aikaa järjestää talous ja toiminta tasapainoon. Yhteistoimintaneuvottelujen neuvotteluesitys on annettu 22.8. ja neuvottelut jatkuvat ainakin 14.10.2024 saakka.