THL suosittelee hinkuyskärokotetta raskaana oleville – syynä tänä vuonna lisääntyneet tautitapaukset, jotka voivat olla vaarallisia vauvoille
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ohjaa hyvinvointialueita tarjoamaan hinkuyskärokotteen tehosteannosta raskaana oleville. Tavoitteena on estää vauvojen vakavia hinkuyskätapauksia.
Hinkuyskä on vaarallinen alle 1-vuotiaille ja aivan erityisesti vastasyntyneille, jotka eivät ole vielä ehtineet saada kolmen kuukauden iässä annettavaa ensimmäistä hinkuyskärokoteannosta.
Tästä syystä THL suosittelee raskaana oleville hinkuyskärokotteen tehosteannosta raskausviikoilla 16–32. Hinkuyskän vasta-aineet siirtyvät sikiöön ja antavat vastasyntyneelle suojan hinkuyskää vastaan. Rokotteen voi ottaa tarvittaessa myös myöhemmässä raskauden vaiheessa.
”Äidin rokotus raskauden aikana on turvallista. Se suojaa vauvaa hyvin elämän ensi kuukausina, jolloin vastasyntyneellä on suurin riski saada vakava hinkuyskä”, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.
THL:n uuden ohjauksen taustalla ovat Suomessa ja muualla Euroopassa lisääntyneet hinkuyskätapaukset erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä. Tämän vuoden aikana Suomessa on raportoitu yhteensä 1233 laboratoriovarmennettua hinkuyskätapausta. Se on selvästi enemmän kuin vastaavaan aikaan ennen koronapandemiaa, jolloin tapauksia raportoitiin tyypillisesti 200–500 koko vuoden aikana. Laboratoriovarmennetut tapaukset edustavat todennäköisesti vain pientä osaa taudin kokonaismäärästä väestössä.
Rokote voidaan antaa raskauden seurantaan kuuluvalla neuvolakäynnillä
Hyvinvointialueet ja neuvolat tiedottavat, miten raskaana olevien rokotukset alueella toteutetaan. Rokotuksen voi saada neuvolassa esimerkiksi osana raskausviikoille 22–24 ajoittuvaa terveystarkastusta tai muun määräaikaisen terveystarkastuksen yhteydessä. Rokotus on vapaaehtoinen ja maksuton.
Rokotteena tarjotaan dtap-rokotetta, jolla on korkea suojateho imeväisikäisten hinkuyskää ja siihen liittyvää kuolleisuutta vastaan.
”Hinkuyskäkomponentteja sisältäviä rokotteita on käytetty vuosikymmeniä. Ne ovat tehokkaita vakavaa tautia vastaan, mutta suoja ei ole kovin pitkäkestoinen. Rokotteet ovat turvallisia myös raskaana oleville. Lapsen rokotusohjelmaa jatketaan normaalisti riippumatta siitä, onko äiti saanut raskauden aikana hinkuyskärokotetta vai ei”, Nohynek sanoo.
Kansallisessa rokotusohjelmassa hinkuyskärokotteet annetaan lapsille neuvolassa kolmen, viiden ja 12 kuukauden iässä sekä 4-vuotiaana. Lisäksi tehosterokotusta tarjotaan kouluiässä kaikille 14–15-vuotiaille sekä nuorille aikuisille 25 vuoden iässä.
Jos on raskauden aikana saanut ikäkausitehosteena annettavan dtap-rokotuksen, ei toista rokotusta tarvita. Muutoin rokotusta suositellaan kaikille raskaana oleville 16 raskausviikosta eteenpäin riippumatta siitä, milloin hän on saanut edellisen hinkuyskärokotteen.
Tällä hetkellä raskaudenaikainen dtap-tehosterokote hinkuyskää vastaan on käytössä lähes kaikissa EU-maissa sekä monessa muussa korkean tulotason maassa. Suomessa uusi ohjaus rokotteiden tarjoamisesta raskaana oleville on voimassa tällä erää tammikuun 2025 loppuun asti, mutta sitä jatketaan tarvittaessa.
Puuskittainen yskä on tyypillinen oire, mutta pienillä vauvoilla hinkuyskän oireet voivat olla epätyypillisiä
Hinkuyskä tarttuu pisaratartuntana. Taudin voi sairastaa useita kertoja elämänsä aikana, sillä sairastettu hinkuyskä ei anna pysyvää suojaa uutta tartuntaa vastaan.
Hinkuyskän tyypillinen oire on useita viikkoja, jopa 2–3 kuukautta kestävä yskä, joka muuttuu yleensä vähitellen puuskittaiseksi.
Erityisesti pienillä lapsilla yskä voi olla tikahduttavaa ja sisäänhengitys voi vaikeutua, jolloin kuuluu hinkuva ääni yskänpuuskan loppuvaiheessa. Yskänpuuskan lopussa lapsi saattaa myös oksentaa. Puuskien välillä potilas on yleensä hyväkuntoinen ja vähäoireinen.
Pienillä vauvoilla hinkuyskän oireet voivat olla epätyypillisiä ja yskä voi alkuvaiheessa puuttua kokonaan. Aluksi ainut oire saattaa olla yökkäily, oksentelu tai hengityskatkokset. Pienillä vauvoilla jo pelkkä hinkuyskäepäily on yleensä syy ottaa lapsi sairaalaseurantaan.
Hinkuyskän taudinkulkua voidaan lievittää antibioottihoidolla, jos hoito päästään aloittamaan taudin alkuvaiheessa.
Lisätiedot
Työpaperi: Hinkuyskärokotteet raskaana oleville: Suosituksen perusteet
Nuorten ja aikuisten kurkkumätä- jäykkäkouristus- ja hinkuyskärokote (dtap)
Jäykkäkouristus-, kurkkumätä-, hinkuyskä-, polio- ja Hib -yhdistelmärokotteet
Hanna Nohynek
ylilääkäri
THL
puh. 029 524 8246
etunimi.sukunimi@thl.fi
Satu Kärkkäinen
asiantuntija
THL
puh. 029 524 8261
etunimi.sukunimi@thl.fi
Leif Lakoma
ylilääkäri
THL
puh. 029 524 7898
etunimi.sukunimi@thl.fi
Avainsanat
Tietoa julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL viikolla 37/20245.9.2024 15:09:24 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 5.9. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet ti 10.9. THL kutsuu 64 000 aikuista laajaan terveyttä, hyvinvointia ja palvelukokemuksia selvittävään tutkimukseen. Tutkimuksessa kerätään tietoa 21 hyvinvointialueelta, Helsingistä ja Ahvenanmaalta. Terve Suomi -tutkimus toteutetaan joka toinen vuosi. Edellisellä kerralla selvisi muun muassa, että joka neljännellä aikuisella on terveelliset elintavat. Lisäksi joka neljäs koki, ettei saa riittävästi lääkäripalveluja tarpeeseensa nähden. Nyt selvitämme, mihi
Kutsu: Avoin verkkotilaisuus syksyn tautilanteesta ja rokotuksista ma 9.9. klo 175.9.2024 09:49:52 EEST | Kutsu
Hyvät toimitukset, järjestämme maanantaina 9.9. klo 17–18 kansalaiswebinaarin syksyn hengitystieinfektioista ja rokotuksista. Suomessa saattaa syksyllä kiertää samaan aikaan useita hengitystieinfektioita: koronaa, influenssaa, rs-virusta, hinkuyskää ja adenovirusta. Kaikille avoimessa verkkotilaisuudessa asiantuntijamme kertovat eri tautien esiintyvyydestä, oireista, riskiryhmistä, kotihoidosta ja rokotuksista. He myös vastaavat ennalta lähetettyihin kysymyksiin. Toimittajat ovat tervetulleita striimaamaan tilaisuutta ja / tai haastattelemaan asiantuntijoitamme paikan päälle THL:n pääkonttorille webinaarin jälkeen. Toteutamme tilaisuuden striimauksena, ja sen aikana kysymyksiä ei voi esittää livenä. Tilaisuudessa ovat paikalla THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek, asiantuntijalääkäri Anniina Virkku ja tartuntatautilääkäri Aino Nyqvist sekä johtavat asiantuntijat Niina Ikonen ja Mia Kontio. Webinaarissa on suomenkielinen viittomakielen tulkkaus. Aika: maanantai 9.9. klo 17-18 Paikka: verkossa
Apinarokon ruotsinkielinen nimi Suomessa on mpox, ei m-koppor2.9.2024 15:50:11 EEST | Tiedote
THL ja STM käyttävät apinarokosta vastedes ruotsinkielisessä viestinnässään nimitystä mpox. Kerroimme aiemmin (23.8.2024) tiedotteessamme, että taudin ruotsinkielinen nimitys Suomessa olisi m-koppor. Tästä termistä kuitenkin luovutaan. Vaihdoksen syynä ovat virallisen kansainvälisen tautiluokituksen eli ICD-tautiluokituksen (International Classification of Diseases) vaatimukset. ICD-luokitusta ylläpitää Maailman terveysjärjestö WHO, ja luokituksen ruotsinkielisestä terminologiasta vastaa Ruotsin Socialstyrelsen. Ruotsissa apinarokosta käytetään nimitystä mpox. Tautiluokituksessa edellytetään vain yhtä virallista käännöstä per kieli, joten Suomessa käytetään ruotsiksi samaa nimitystä. Suomeksi THL ja STM käyttävät apinarokosta vastedes nimitystä m-rokko, kuten aiemmassa tiedotteessamme kerroimme. WHO suositteli jo loppuvuodesta 2022, että monkeypox (suomeksi apinarokko) korvataan termin aiheuttaman stigman vuoksi nimityksellä mpox. THL:n tiedote 23.8.2024 Lisätiedot: Tuula Hannila-Hande
THL viikolla 36/202429.8.2024 15:12:54 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 29.8. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Verkkouutiset ma 2.9. Kelan tukeman kuntoutuspsykoterapian käyttö maahanmuuttaneilla. Lisätietoja: elina.suontama(at)thl.fi, puh. 029 524 7392 ma 2.9. Tutkimus: Suoliston mikrobit ovat yhteydessä luunmurtumiin. Suoliston mikrobeilla on kaiken kaikkiaan huomattava merkitys ihmisen terveydelle. Lisätietoja: johanna.leinonen(at)thl.fi, puh. 029 524 7678 ti 3.9. Lastensuojelulaitoksissa rajoitustoimenpiteiden rinnalla korostuu vuorovaikutuksen ja huolenpidon merkitys. Li
Opiskeluhuoltopalveluille on valunut iso vastuu lasten ja nuorten mielenterveysongelmien hoidosta - palveluita kehitettävä kokonaisuutena hyvinvointialueilla29.8.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Koulujen ja oppilaitosten opiskeluhuoltopalveluissa työskentelevät käyttävät merkittävän osan työajastaan oppilaiden ja opiskelijoiden mielenterveysongelmiin. THL:n selvitysten mukaan lukuvuonna 2023–2024 toisella asteella työskentelevien opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten asiakastyöhön käyttämästä ajasta 40–80 prosenttia menimielenterveysongelmiin. Perusopetuksessa vastaava luku oli 20–40 prosenttia. Tilanne oli samanlainen jo edellisessä selvityksessä vuonna 2022. Opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisia ovat koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajat ja lääkärit sekä psykologit ja kuraattorit. ”Opiskeluhuoltopalvelujen tehtävä on tarjota varhaista tukea ja ehkäistä ongelmia. Muiden palvelujen puuttuessa niistä on kuitenkin muodostunut lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalvelu eikä ehkäisevälle työlle jää aikaa”, sanoo THL:n ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola. Opiskeluhuollon palvelut tulee pitää hyvinvointialueilla Kaikki opiskeluhuoltopalvelut siirtyivät kunnist
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme