Finnveran Mauri Kotamäki: Donald Trumpin tuontitullipuheet herättävät huolta suomalaisviejissä – ”Vaikuttaa käsittämättömän huonolta talouspolitiikalta”

Viime vuosina Ruotsi ja Yhdysvallat ovat vuorotelleet Suomen tärkeimpänä viennin kohdemaana tavaraviennin arvolla mitattuna. Suomen tavaravienti Yhdysvaltoihin oli vuonna 2023 noin 8,5 miljardia euroa.

”Demokraattien ehdokas Kamala Harris ei kannata yleisiä tuontitulleja. Kauppapolitiikka olisi tältä osin selvästi Trumpia miedompaa – mitä voi pitää talouden kannalta hyvänä asiana. Todennäköisesti myös Harris haluaisi jatkaisi Joe Bidenin tiukkaa linjaa Kiinaa kohtaan”, pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo.

”Eivät Yhdysvaltain nykyisetkään tuontitullit ole taloudellisesta näkökulmasta ilmiselvästi kannatettavia, mutta toimitusketjuriskeihin ja geopolitiikkaan liittyen ne ovat sentään ymmärrettäviä”, hän jatkaa.

”Kiinasta on tullut liian suuri” – Kiinan talousmalli on kestämätön

Mauri Kotamäki muistuttaa, että Kiinan omat poliittiset toimet ovat kauppariitojen takana.

”Kiina on tukenut omaa teollisuuttaan ja siten aiheuttanut globaalin markkinahäiriön. Kiinasta on yksinkertaisesti tullut liian suuri, jotta trendi voisi enää jatkua ilman vastatoimenpiteitä. Kaiken lisäksi Kiinan talousmalli ei ole kestävä Kiinan omastakaan näkökulmasta. Kaikille osapuolille olisi parempi, jos Kiina ottaisi askeleen kohti markkinataloutta ja alkaisi asteittain purkamaan keskusjohtoisuutta. Se, kuinka todennäköistä politiikan muutos olisi, on asia erikseen”, Kotamäki summaa.

Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasota on ollut tapetilla jo vuosia ja siihen liittyen on keskusteltu tuontitulleista, joita sekä republikaanit että demokraatit kannattavat. Presidenttiehdokkaiden välillä on kuitenkin eroja tavassa, jolla tuontitullit implementoitaisiin.

Kotamäen mukaan Trumpin määrittelemä tuontitulli saattaisi vahvistaa dollarin arvoa. Valuuttakurssin vahvistuminen vähentäisi tuontitullin tavoiteltua vaikutusta ja heikentäisi Yhdysvaltain talouden hintakilpailukykyä.

”Valuuttakurssivaikutuksen lisäksi tuontitulli heikentäisi yhdysvaltalaisten yritysten kilpailukykyä ja kiihdyttäisi inflaatiota, koska yhdysvaltalaisyritysten käyttämien välipanosten hinta nousisi. Tuontitullien kustannukset päätyisivät siis lopulta yhdysvaltalaisten yritysten ja kuluttajien kontolle”, Kotamäki sanoo.

Tuontitullit johtaisivat vastareaktioon – ”Kumpikaan ehdokkaista ei tule saamaan ohjelmaansa läpi ilman poliittista kalabaliikkia”

Negatiivinen vaikutus olisi sekin, että monet muut maat asettaisivat todennäköisesti vastatulleja yhdysvaltalaisia tuotteita vastaan, mikä edelleen haittaisi Yhdysvaltain taloutta.

”Kaiken kaikkiaan Trumpin 20 prosentin tuontitulli vaikuttaa käsittämättömän huonolta talouspolitiikalta. Kansainvälinen kauppa kärsisi, kun maiden välille nousisi tulleja ja lopulta kaikilla menisi huonommin, kuin alkupisteessä. On myös lähes käsittämätöntä, miksi Trump haluaisi asettaa tulleja Yhdysvaltain läheisille liittolaisille, joiden kanssa kannattaisi päinvastoin käydä enemmän kauppaa”, Kotamäki sanoo.

Maailman on sopeuduttava marraskuisten presidentinvaalien tulokseen - oli äänestystulos mikä tahansa.

”Asioihin, joihin emme voi vaikuttaa, on vain sopeuduttava. Tämä pätee myös Yhdysvaltain politiikkaan. Toisaalta presidentinvaalit käydään puheiden kautta, ja puheet ovat vasta puheita. Lopulta politiikan implementointi eli teot painavat ja kertovat, mikä on mahdollista ja mikä ei. Kumpikaan ehdokkaista ei tule saamaan ohjelmaansa läpi ilman poliittista kalabaliikkia”, Kotamäki toteaa.

Lisää aiheesta:

Finnveran Rahoitus & kasvu -kesäkatsaus: Suomen vienti kärsii kilpailukykynsä vuoksi, mutta kriittiset päätökset tehdään ensi syksynä (PDF)