Arvokkaiden lintuvesien kunnostus Pieksämäellä jatkuu

Ruoppaustyöt aloitettiin Vehkalammella jo viime syksynä. Noin puolet suunnitellusta ruoppauspinta-alasta ehdittiin toteuttaa Vehkalammella ennen alkutalven kovia pakkasia, joiden vuoksi työt jouduttiin keskeyttämään suunniteltua aikaisemmin. Vehkalammen ruoppaus on tarkoitus saattaa päätökseen tämän syksyn aikana. Myös Kirkko-Surnuin kunnostusruoppaukset on tarkoitus toteuttaa kokonaisuudessaan loppuvuoden aikana. Molempien kohteiden ruoppausmassat ajetaan Pieksämäen lentokentän varoalueille, joita raivataan viljelysmaaksi. Ruoppausmassoja hyödynnetään maanparannusaineena.

Ruoppaustyöt on tarkoitus aloittaa syyskuun ensimmäisellä viikolla. Työmaaturvallisuuden vuoksi Vehkalammen Suonenjoentien puoleinen lintutorni poistetaan käytöstä ruoppaustöiden ajaksi. Lintutorni palautetaan takaisin käyttöön viimeistään keväällä 2025. Liikkumista työmaa-alueella tulee välttää turvallisuussyistä. Vehkalammen itärannalla sijaitseva lintutornia voi käyttää normaalisti myös ruoppaustöiden aikana.

Ruoppaukset toteutetaan kauharuoppauksina sulan maan aikaan. Vesistöalue ruopataan käyttämällä kelluvaa kaivinkoetta. Ruopatut materiaalit siirretään vesistöistä proomujen avulla väliaikaisille läjityspaikoilleen vesistöjen läheisyyteen kuivumaan. Myöhemmin massat siirretään kuorma-autoilla lopulliselle läjityspaikalleen. Ruoppaukset toteuttaa Varpaisjärven maansiirto ja vesitekniikka oy. Rakennuttajakonsulttina toimii Savo-Karjalan vesi ja ympäristösuunnittelu oy.

Ruoppaustöiden vaikutuksia ympäröiviin vesistöihin tarkkaillaan säännöllisesti vesilain mukaisen luvan määrittämien tarkkailusuunnitelmien mukaisesti.

Molemmat kohteet ovat osa Natura 2000 -verkostoa, sekä lintuvesiensuojeluohjelma-alueita. Tämän lisäksi Kirkko-Surnui on myös luonnonsuojelualue. Linnuston lisäksi molemmat kohteet ovat myös viitasammakon lisääntymis- ja elinympäristöä. Viitasammakot on huomioitu työn luvitusvaiheessa ja Pohjois-Savon ELY-Keskus on myöntänyt molemmille kohteille poikkeusluvat viitasammakoita koskien.

Nyt tehtävät kunnostustyöt toteuttavat kohteille aiemmin laadittuja hoitosuunnitelmia. Molempien kohteiden linnusto on taantunut jo pidemmän aikaa. Pääsyynä linnuston taantumiseen katsotaan olevan elinympäristöjen heikentyminen. Molemmat kohteet kärsivät voimakkaasta rehevöitymisestä, sekä umpeenkasvusta, eivätkä ne enää sovellu lintujen tarpeisiin yhtä hyvin kuin ennen.

Ruoppaustoimilla on tarkoitus vähentää vesistöjen ravinnekuormaa, sekä lisätä avovesialueita ja näin ollen hidastaa vesistön umpeenkasvua. Veden vaihtuvuutta parannetaan aukaisemalla umpeen kasvaneita vesiväyliä. Samalla kohteilta poistetaan myös runsaasti lisääntynyttä vesikasvistoa. Ruoppauksilla lisätään linnustolle mieleistä mosaiikkimaisuutta. Avovesialueet ovat hyviä ruokailuun, kun taas saarekkeet tarjoavat suojaa pedoilta ja sääolosuhteilta.

 Vesilintupoikueet ruokailevat yleensä rannan tuntumassa ja mitä enemmän rantaviivaa poikueille on tarjolla, sen parempi. Mosaiikkimaisuus lisää kohteiden rantaviivan pituutta huomattavasti. Mosaiikkimainen vesistö on myös maisemallisesti miellyttävä. Ruoppausten lisäksi molemmilla kohteilla on viime vuosina poistettu tehostetusti haitallisia vieraslajeja, minkkiä ja supikoiraa. Minkin ja supikoiran voimakas lisääntyminen suomessa on vaikuttanut merkittävästi maassa pesivien lintujen pesimämenestykseen ja näin ollen ne ovat osasyyllisiä vesi- ja kahlaajalintujen ahdinkoon. Vieraslajien poistoa koordinoi Suomen Riistakeskus osana Helmi-elinympäristöohjelmaa.

Helmi-elinympäristöohjelma 2021-2030 vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja turvaa luonnon tarjoamia elintärkeitä ekosysteemipalveluja. Samalla hillitään ilmastonmuutosta ja edistetään siihen sopeutumista. Helmi-ohjelma tarttuu Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Ohjelman toimet auttavat satoja uhanalaisia lajeja sekä suurta osaa maamme uhanalaisista luontotyypeistä.

Helmi-ohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen ohjelma. Ohjelmaa toteuttavat yhdessä ministeriöiden hallinnonalat sekä kunnat ja järjestöt. Toimia tehdään sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Ohjelman toimet perustuvat maanomistajien vapaaehtoisuuteen.

Hankkeen yhteyshenkilönä Etelä-Savon ELY-keskuksella toimii luonnonsuojeluasiantuntija Mari Oja, jonka tavoittaa sähköpostitse mari.oja@ely-keskus.fi tai puhelimitse numerosta 0295 024 293. Varpaisjärven maansiirto ja vesitekniikka oy:n vastuuhenkilönä toimii Mika Vilpponen ja Savo-Karjalan vesi- ja ympäristösuunnittelun vastuuhenkilönä toimii Asko Arbelius.