Etelä-Suomen aluekatsaus 1−6/2024: Taloudellinen epävarmuus painoi yrityksiä alkuvuonna – Finnveran rahoitus laski Uudellamaalla, Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa rahoitus lähes ennallaan
Yritykset olivat alkuvuonna 2024 edelleen varovaisia kasvusuunnitelmissaan taloudellisesta epävarmuudesta ja korkeasta korkotasosta johtuen. Finnvera myönsi Uudenmaan, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yrityksille rahoitusta tammi−kesäkuussa yhteensä 183 miljoonaa euroa (215). Vaikka myönnetyn rahoituksen määrä laski etenkin Uudellamaalla, maakunnassa Finnveran osarahoittamien investointien määrä kasvoi kuitenkin ilahduttavasti. Kaakon kulmalla investoinnit olivat edelleen vähäisiä. Kymenlaaksossa aktiivisuus omistajanvaihdoksissa kasvoi, Etelä-Karjalassa viennin rahoitus nousi. Yritykset hyödynsivät vihreän siirtymän hankkeisiin suunnattuja digitalisaatio- ja ilmastolainoja aktiivisesti kaikissa alueen maakunnissa.
Finnvera myönsi tammi−kesäkuussa 2024 Uudenmaan alueen yrityksille rahoitusta 157 miljoonaa euroa (190), Kymenlaakson yrityksille 11 miljoonaa euroa (10) ja Etelä-Karjalan yrityksille 15 miljoonaa euroa (16).
Toimialojen rahoituksessa suuria eroja maakuntien välillä – Kymenlaaksossa teollisuusyritysten rahoitus alimmillaan viiteen vuoteen
Uudellamaalla teollisuusyrityksille myönnetty rahoitus kasvoi lähes 20 prosentilla mutta laski muilla päätoimialoilla. Teollisuusyrityksille myönnettiin käyttöpääomarahoitusta ja toimitusvakuuksia, sen sijaan investointeihin ja omistajanvaihdoksiin myönnetty rahoitus oli vähäistä. Maakunnan luvuissa on mukana myös suuryrityksille myönnettyä kotimaan rahoitusta.
Etelä-Karjalassa liike-elämän palvelut oli kasvutoimiala, jonka rahoitus kasvoi yli kolmanneksella vertailukaudesta. Teollisuusyritysten rahoitus oli edelleen merkittävässä roolissa maakunnassa.
Kymenlaaksossa kaupan ja kuluttajapalvelujen rahoitus kasvoi jopa 73 prosenttia ja liike-elämän palvelujen rahoitus yli kolmanneksella, kun taas teollisuusyritysten rahoitus väheni yli neljänneksellä ja oli alimmalla tasolla viiteen vuoteen.
− Korkotason lasku ei näytä vielä laajamittaisesti heijastuneen yritysten suunnitelmiin, monet odottelevat ehkä vielä lisää positiivisia signaaleja. Teollisuusyritysten rahoitus ei ole vielä lähtenyt elpymään vaan on kaikissa maakunnissa edelleen suhteellisen alhaisella tasolla. Finnveran myöntämän rahoituksen määrä on silti koronapandemiaa edeltävää aikaa korkeammalla tasolla kaikissa alueen maakunnissa, sanoo Finnveran Etelä-Suomen aluejohtaja Anna Karppinen.
Epävarmuus näkyi myös Finnveran rahoittamien omistajanvaihdosten määrän alavireisyytenä alueella. Lukumäärä putosi edellisvuoden vastaavan ajan 128 kappaleesta 83:een. Euromääräisesti omistajanvaihdosten rahoitus enemmän kuin puolittui 12 miljoonaan euroon (27). Pudotus oli rajuin Uudellamaalla, kun taas Kymenlaakso erottui valopilkkuna. Karppisen mukaan omistajanvaihdoskehitys on huolestuttavaa, mutta taustalla vaikuttavat taloudellinen toimintaympäristö ja korkotaso. Suunta on ollut sama valtakunnallisestikin. Omistajanvaihdosten aktiivisuuden odotetaan kasvavan loppuvuoden aikana kaikissa alueen maakunnissa.
Uudellamaalla investoidaan jälleen, Kaakon kulmalla hiljaista - Etelä-Karjalassa investointien rahoitus putosi huippuvuodesta
Uudellamaalla Finnveran yhteistyössä muiden rahoittajien kanssa rahoittamien investointien määrä kasvoi 45 prosenttia vertailukaudesta. Finnveran rahoituksella saatiin aikaan investointeja yli 107 miljoonan euron arvosta. Erityisesti liike-elämän palveluyritykset investoivat aktiivisesti, kun taas teollisuusyritysten, kaupan ja kuluttajapalveluiden sekä matkailun investoinnit olivat edelleen vaatimattomalla tasolla.
− Näyttää siltä, että esimerkiksi it-yritykset ovat alkuvuoden aikana investoineet vahvasti. Alueella on tehty sekä aineettomia investointeja että kone- ja kalustoinvestointeja. Teollisuusyritysten investoinnit vaikuttavat puolestaan olevan vaatimattomalla tasolla, samoin matkailuyritysten investoinnit ovat olleet jo vuosia laskusuunnassa. Haluamme kannustaa yrityksiä valmistautumaan investointisuunnitelmissaan jo talouden käänteeseen ja kasvavaan kysyntään, liian pitkään ei kannata odotella.
Etelä-Karjalassa Finnveran osarahoittamien investointien määrä laski jopa 83 prosenttia vertailukauden huippuluvuista. Teollisuusyritysten investoinnit olivat merkittävästi vuosia 2020−2022 vähäisempiä.
Kymenlaaksossa investoinnit olivat edellisvuoden matalalla tasolla. Kaupan ja kuluttajapalveluiden sekä liike-elämän palveluiden investoinnit kasvoivat, kun taas teollisuusyritysten investoinnit olivat vähäisiä myös Kymenlaaksossa.
− Positiivista on, että alueen vientiyritykset ovat löytäneet uusia markkinoita, ja Etelä-Karjalassa viennin rahoituksen määrä kasvoi 61 prosenttia. Myös Kymenlaakson yrityksille myönnettiin jälleen Finnveran viennin rahoitusta. Olemme tuoneet yrityksille uusia viennin rahoitusratkaisuja ja järjestämme maksutonta neuvontaa viennin rahoituspalveluista vientikaupan vauhdittamiseksi.
EU-rahoitusta hyödynnettiin kaikissa maakunnissa – rakenteilla uusia rahoitusratkaisuja etenkin pienille yrityksille
Kaikissa alueen maakunnissa hyödynnettiin alkuvuonna 2024 InvestEU:n takaamia digitalisaatio- ja ilmastolainoja. Uudellemaalle myönnetty 16 miljoonaa euroa vastaa lähes puolta Finnveran valtakunnallisesti myönnetyistä InvestEU-lainoista. Etelä-Karjalaan ja Kymenlaaksoon myönnettiin alkuvuonna digitalisaatio- ja ilmastolainoja yhteensä noin kahdella miljoonalla eurolla.
− On hienoa nähdä, että alueen yritykset ovat hyödyntäneet EU-lainainstrumentteja omaa toimintaansa kehittäessään. InvestEU-lainojen myöntökausi jatkuu vielä kesään 2025 saakka, joten tähän ehtii vielä hyvin mukaan.
Taloudellisen toimintaympäristön epävarmuus näyttää vaikuttavan kulutuskysynnän laimeuteen ja yritysten varovaisuuteen edelleen alkusyksystä, mutta Anna Karppisen mukaan korkojen lasku voi vauhdittaa investointeja ja omistajanvaihdoksia jo loppuvuoden aikana.
− Myönteistä on, että erilaisia uuden teknologian hankkeita on paljon käynnissä, esimerkiksi pilvipalvelut ja tekoäly näkyvät yritysten hankkeissa yhä useammin. Haluamme varmistaa yritysten rahoituksen saatavuuden myös kasvun käynnistyessä ja markkinatilanteen muuttuessa. Olemme rakentamassa Finnverassa uusia rahoitustuotteita, esimerkiksi syksyn aikana valmisteltavassa lainaohjelmassa huomioidaan erityisesti pienten yritysten rahoitus.
Lisätiedot:
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna Karppinen, aluejohtaja, Etelä-Suomen alue, Finnvera, puh. 029 460 2671
Markus Korpela, aluepäällikkö, Etelä-Suomen alue (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso), puh. 029 460 2811
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj
Finnveran Mauri Kotamäki: Suomen on pakko saada vienti kasvuun – suuryritysten ja keskikokoisten vientiyritysten taustalla vielä yksi alihyödynnetty vientiresurssi: mikroyritykset6.9.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomen viennin päähuomio on suuryritysten näkymissä ja hartaasti odotetussa viennin suhdannekäänteessä. Viennin tuottamat euromäärät painottuvatkin luonnollisesti suuriin yrityksiin. Suomi kuitenkin elää viennistä, ja sitä on liian vähän, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki. Hänen mukaansa Suomella on yksi alihyödynnetty vientiresurssi, jonka kasvattaminen voisi nostaa selvästi viennin osuutta bruttokansantuotteesta: mikroyritykset. Tavaravientiä tekevistä yrityksistä valtaosa on mikroyrityksiä. Niiden yhteenlaskettu vienti on vuositasolla jo miljardiluokkaa, ja määrä nousee, kun yritykset kasvavat. Kasvun tiellä ovat pienten yritysten rahoitukselliset haasteet mutta myös työvoiman saatavuus.
Kutsu medialle: Finnveran aluekatsaus Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan talouteen ja yritysrahoitukseen ti 10.9.2024 klo 9.005.9.2024 15:02:01 EEST | Kutsu
Miten yritykset hyödynsivät Finnveran rahoitusta hankkeissaan ja miten esimerkiksi investoinnit ja yrityskaupat kehittyivät kolmen maakunnan alueella alkuvuonna?
Sisä-Suomen aluekatsaus 1–6/2024: Finnveran rahoitus kasvoi selvästi Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä – Kanta-Hämeessä rahoitus jatkaa lievää laskua3.9.2024 09:15:00 EEST | Tiedote
Finnvera myönsi tammi–kesäkuussa 2024 rahoitusta Pirkanmaalle, Kanta-Hämeeseen ja Päijät-Hämeeseen yhteensä 100 miljoonaa euroa (84). Myönnetyn rahoituksen määrä kääntyi Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä reippaaseen kasvuun ja kohdistui yritysten toimitusvakuuksiin ja käyttöpääomaan. Kanta-Hämeessä myönnetyn rahoituksen määrä laski hieman edellisvuodenvastaavasta jaksosta. Talouden epävarmuuden tuoma varovaisuus näkyy investointien vähäisyytenä. Myös rahoitettujen yrityskauppojen määrä joko laski tai parhaimmillaankin pysyi edellisvuoden tasolla.
Lounais-Suomen aluekatsaus 1–6/2024: Finnveran rahoitus pk- ja midcap-yrityksille laski ja investoinnit romahtivat Varsinais-Suomessa, Satakunnassa rahoitus kasvoi selvästi – Pk-yritysten odotukset saattavat muuttua telakan uutisten myötä28.8.2024 09:10:28 EEST | Tiedote
Finnvera rahoitti Lounais-Suomen pk- ja midcap-yrityksiä tammi-kesäkuussa yhteensä 105 miljoonalla eurolla (93). Maakuntien välillä erot yritysten näkymissä jakautuivat poikkeuksellisen suuriksi. Positiivisen edellisvuoden jälkeen rahoitus Varsinais-Suomen yrityksille laski selvästi ja investointien rahoitus romahti noin 40 prosenttia alkuvuonna. Satakunnassa rahoitus sen sijaan kasvoi, ja alueen veturina toimivat alkuvuonna erityisesti teollisuusyritykset, joille myönnetty rahoitus lähes 2,5-kertaistui. Rahoituskysyntä näyttää jäävän maltilliseksi loppuvuonna. Yritysten kannattaisi kuitenkin tarttua ensimmäisiin merkkeihin talouden käänteestä. Turun telakan uutisoima alustilaus mahdollisine optioineen on erittäin tervetullut myös alueen pk- ja midcap-yritysten näkökulmasta.
Finnveran Mauri Kotamäki: Donald Trumpin tuontitullipuheet herättävät huolta suomalaisviejissä – ”Vaikuttaa käsittämättömän huonolta talouspolitiikalta”23.8.2024 09:17:30 EEST | Tiedote
Vaalihuuma nousee Yhdysvalloissa, ja ehdokkaat ovat jo ehtineet tehdä konkreettisia talouspoliittisia avauksia. Republikaanien ehdokas Donald Trump ehdotti vastikään 20 prosentin tuontitulleja kaikille maille ja 60 prosentin tulleja Kiinalle. Toteutuessaan tämä politiikka olisi haitallista paitsi Yhdysvalloille, se aiheuttaisi myös päänvaivaa ympäri maailman. Suomelle korkea tuontitulli olisi erityisen huono asia, koska Suomi on erityisen riippuvainen kansainvälisestä kaupasta ja Yhdysvallat on yksi Suomen tärkeimmistä kauppakumppaneista. Demokraattipuolueen presidenttiehdokkaan Kamala Harrisin kauppapolitiikka olisi Trumpia miedompaa ja näin ollen suotuisampaa suomalaisille vientiyrityksille, arvioi Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme