Lounais-Suomen aluekatsaus 1–6/2024: Finnveran rahoitus pk- ja midcap-yrityksille laski ja investoinnit romahtivat Varsinais-Suomessa, Satakunnassa rahoitus kasvoi selvästi – Pk-yritysten odotukset saattavat muuttua telakan uutisten myötä
Finnvera rahoitti Lounais-Suomen pk- ja midcap-yrityksiä tammi-kesäkuussa yhteensä 105 miljoonalla eurolla (93). Maakuntien välillä erot yritysten näkymissä jakautuivat poikkeuksellisen suuriksi. Positiivisen edellisvuoden jälkeen rahoitus Varsinais-Suomen yrityksille laski selvästi ja investointien rahoitus romahti noin 40 prosenttia alkuvuonna. Satakunnassa rahoitus sen sijaan kasvoi, ja alueen veturina toimivat alkuvuonna erityisesti teollisuusyritykset, joille myönnetty rahoitus lähes 2,5-kertaistui. Rahoituskysyntä näyttää jäävän maltilliseksi loppuvuonna. Yritysten kannattaisi kuitenkin tarttua ensimmäisiin merkkeihin talouden käänteestä. Turun telakan uutisoima alustilaus mahdollisine optioineen on erittäin tervetullut myös alueen pk- ja midcap-yritysten näkökulmasta.
Finnvera myönsi Varsinais-Suomen pk- ja midcap-yrityksille alkuvuonna rahoitusta 48 miljoonaa euroa (57). Laskua edellisvuoden vastaavasta ajasta oli 16 prosenttia. Satakunnan yrityksille rahoitusta myönnettiin 57 miljoonaa euroa (35), ja kasvua oli 60 prosenttia edellisvuodesta.
− Alkuvuosi oli Lounais-Suomessa kaksijakoinen. Poikkeuksellisesti rahoitusta myönnettiin Satakunnassa enemmän kuin Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomen vaisua rahoituskysyntää selittää suurten hankkeiden puute. Etenkään suuria investointeja ei ollut rahoituksessa laisinkaan. Satakunnan rahoitusta kasvatti etenkin yritysten tilauksiin ja toimituksiin liittyvät rahoitustarpeet, sanoo Finnveran aluejohtaja Seija Pelkonen.
Suuria teollisia investointeja ei ollut alkuvuonna Varsinais-Suomessa – odotukset voivat kääntyä telakan uutisten myötä
Teollisuusvaltaisessa Varsinais-Suomessa teollisten toimialojen rahoitus aleni alkuvuonna lähes kolmanneksen ja erityisesti metallituotteiden valmistuksen rahoitus peräti 57 prosenttia. Kokonaisuutena Finnveran rahoitus maakuntaan oli alkuvuonna alimmillaan viiteen vuoteen.
Investointien rahoitus suorastaan romahti tammi−kesäkuussa, ja Finnveran yhdessä muiden rahoittajien kanssa osarahoittamien investointien arvo laski 38 miljoonaan euroon edellisvuoden 62 miljoonasta eurosta. Myös viennin rahoitus laski rajusti eikä alkuvuodesta rahoitettu yhtäkään suurta vientikauppaa.
− Muutos edellisvuoteen näyttää rajulta erityisesti teollisuuden rahoituksessa, investoinneissa ja viennissä, mutta sitä saattaa selittää osaltaan ajallinen vaihtelu. Viime vuoden vastaavana aikana Varsinais-Suomessa tehtiin yksittäisiä suuria teollisuusyritysten rakennusinvestointeja ja vientikauppoja, joita tänä vuonna ei ole ollut lainkaan. Eilinen uutinen telakan alustilauksesta ja optioista mahdollisiin uusiin tilauksiin on tervetullut myös alueen pk- ja midcap-yrityksille, sillä parhaimmillaan tiedossa olisi silloin työtä useiksi vuosiksi eteenpäin. Alihankintaketjun kautta telakan vaikutus alueen teollisuuteen on mittava, Pelkonen sanoo.
Satakunnassa rahoitettiin yritysten toimituksia ja vientikauppaa – investointien rahoitus laski
Satakunnassa teollisuus oli veturitoimiala, jolle kohdistunut rahoitus, 32 miljoonaa euroa, kasvoi alkuvuonna peräti 147 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajasta.
− Satakunnassa rahoitusta kasvattivat etenkin yritysten kauppoihin ja toimituksiin sekä vientikauppoihin liittyvät rahoitustarpeet, kuten toimitussopimuksiin liittyvät vakuudet. Se kertoo yritysten liiketoiminnan aktiivisuudesta. Myös käyttöpääomarahoitus kasvoi edellisvuodesta. Investointien rahoitus sen sijaan laski selvästi, mikä johtuu osittain yrityskauppojen vähäisyydestä, Pelkonen kertoo.
Pelkosen mukaan yrityskauppojen ja omistajanvaihdosten rahoitus näyttää olevan Lounais-Suomessa vakiintumassa melko alhaiselle tasolle.
Sen sijaan midcap-kokoluokan yritysten vientikauppojen rahoituksessa Finnveralla on etenkin Satakunnassa merkittävä rooli.
− On erittäin positiivista, että yrityksillä on vientikauppoihin liittyviä rahoitustarpeita, sillä se kertoo siitä, että yritykset ovat saaneet tai saamassa vientitilauskantaa.
Talouden käänteeseen kannattaa tarttua ensimmäisten joukossa
Seija Pelkosen mukaan tällä hetkellä näyttää siltä, että loppuvuosi tulee olemaan maltillinen rahoituksen kysynnän suhteen. Vaikka korkotaso on hiukan laskenut, edelleenkin se saattaa jarruttaa etenkin niitä investointeja, joita yritykset voivat lykätä.
− Kannustamme kuitenkin tarttumaan ensimmäisiin merkkeihin talouden käänteestä, sillä usein ne yritykset, jotka ovat ensimmäisinä liikkeellä, hyötyvät myös kasvupyrähdyksistä eniten. Kannustamme myös hyödyntämään vihreään siirtymään liittyvää kasvupotentiaalia. Lounais-Suomessa haetaan edelleen vaisusti Finnveran digi- ja ilmastolainoja. Olisi toivottavaa, että vihreän siirtymän investointeja ja hankkeita ei lykättäisi liian myöhään. On väistämätöntä, että hiilineutraalisuusvaateet kasvavat tulevaisuudessa ja yritykset, jotka eivät ole vauhdissa mukana, häviävät kilpailun markkinoilla, Pelkonen sanoo.
Kehitteillä on myös uusia rahoitustuotteita, esimerkiksi syksyn aikana valmisteltavassa lainaohjelmassa huomioidaan erityisesti pienten yritysten rahoitus.
− Haluamme varmistaa yritysten rahoituksen saatavuuden myös kasvun käynnistyessä ja markkinatilanteen muuttuessa.
Lisätiedot:
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Seija Pelkonen, aluejohtaja, Länsi-Suomen alue, Finnvera, puh. 029 460 2620
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj
Pk-yritysbarometri: Yritysten kasvuhakuisuuden pitkä lasku taittui – kaivattua käännettä nakertavat rakenteelliset haasteet, kuten rahoituksen saatavuus, sanoo Finnveran Mauri Kotamäki11.9.2024 10:01:32 EEST | Tiedote
Pk-yritysten näkymät ovat kaksijakoiset, mutta talous on käännepisteessä ja lähtenyt kasvuun. Tämä käy ilmi Finnveran, Suomen Yrittäjien ja työ- ja elinkeinoministeriön teettämän tuoreen Pk-yritysbarometrin tuloksista. Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäen mukaan tilannetta ei voi vielä kehua hyväksi, mutta suunta on oikea. Kotamäki kiinnittää huomiota voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten seitsemän vuotta alentuneen trendin kääntymiseen. Jos kyse on aidosta kasvuhalukkuuden käänteestä eikä tilastokukkasesta, ilmiö on tärkeä Suomen talouden kannalta. Hän myös kannustaa yrityksiä kansainvälistymisen polulle mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan aluekatsaus 1–6/2024: Positiivinen vire jatkui alueen yrityksissä – Finnveran rahoitus kasvoi reippaasti10.9.2024 09:05:04 EEST | Tiedote
Pohjalaismaakuntien pk- ja midcap-yrityksissä positiivinen vire jatkui alkuvuonna 2024 talouden epävarmuudesta huolimatta. Finnvera myönsi tammi–kesäkuussa rahoitusta Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan yrityksille yhteensä 73 miljoonaa euroa (44). Alueella on nähtävissä uusia, aloittavia yrityksiä ja toimeliaisuus on korkealla. Toimialoista rahoitusta kohdistui eniten maakuntien teollisten toimialojen yrityksille. Omistajanvaihdoksia tehdään pohjalaismaakunnissa edelleen aktiivisesti eikä maksuvaikeuksia ole juurikaan ilmennyt. Pk-yritysten vientihankkeet ovat myös lisääntyneet.
Finnveran Mauri Kotamäki: Suomen on pakko saada vienti kasvuun – suuryritysten ja keskikokoisten vientiyritysten taustalla vielä yksi alihyödynnetty vientiresurssi: mikroyritykset6.9.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomen viennin päähuomio on suuryritysten näkymissä ja hartaasti odotetussa viennin suhdannekäänteessä. Viennin tuottamat euromäärät painottuvatkin luonnollisesti suuriin yrityksiin. Suomi kuitenkin elää viennistä, ja sitä on liian vähän, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki. Hänen mukaansa Suomella on yksi alihyödynnetty vientiresurssi, jonka kasvattaminen voisi nostaa selvästi viennin osuutta bruttokansantuotteesta: mikroyritykset. Tavaravientiä tekevistä yrityksistä valtaosa on mikroyrityksiä. Niiden yhteenlaskettu vienti on vuositasolla jo miljardiluokkaa, ja määrä nousee, kun yritykset kasvavat. Kasvun tiellä ovat pienten yritysten rahoitukselliset haasteet mutta myös työvoiman saatavuus.
Kutsu medialle: Finnveran aluekatsaus Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan talouteen ja yritysrahoitukseen ti 10.9.2024 klo 9.005.9.2024 15:02:01 EEST | Kutsu
Miten yritykset hyödynsivät Finnveran rahoitusta hankkeissaan ja miten esimerkiksi investoinnit ja yrityskaupat kehittyivät kolmen maakunnan alueella alkuvuonna?
Sisä-Suomen aluekatsaus 1–6/2024: Finnveran rahoitus kasvoi selvästi Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä – Kanta-Hämeessä rahoitus jatkaa lievää laskua3.9.2024 09:15:00 EEST | Tiedote
Finnvera myönsi tammi–kesäkuussa 2024 rahoitusta Pirkanmaalle, Kanta-Hämeeseen ja Päijät-Hämeeseen yhteensä 100 miljoonaa euroa (84). Myönnetyn rahoituksen määrä kääntyi Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä reippaaseen kasvuun ja kohdistui yritysten toimitusvakuuksiin ja käyttöpääomaan. Kanta-Hämeessä myönnetyn rahoituksen määrä laski hieman edellisvuodenvastaavasta jaksosta. Talouden epävarmuuden tuoma varovaisuus näkyy investointien vähäisyytenä. Myös rahoitettujen yrityskauppojen määrä joko laski tai parhaimmillaankin pysyi edellisvuoden tasolla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme