Maatilojen valvonnat Pohjois-Savossa hyvässä vauhdissa – tukea hakevien tilojen keskikoko jatkaa kasvuaan

Peltotukien haku päättyi 18.6. Peltotukihakemuksia Pohjois-Savossa jätettiin tänä vuonna 3038 kappaletta, mikä on 96 hakemusta vähemmän kuin edellisvuonna. Koko maassa peltotukia haki yhteensä noin 42 200 maatilaa.  

Pohjois-Savossa peltotukia haettiin hyvin pitkälti samoihin toimenpiteisiin kuin aiemminkin. Maakunnan maataloustuotanto painottuu nautakarjatalouteen ja pelloilla kasvatetaan eniten nurmea sekä rehuviljaa. Tukea hakevien tilojen keskikoko on kasvanut. Vuonna 2013 Pohjois-Savossa oli 3850 tilaa, joilla käytössä oleva maatalousmaa oli keskimäärin 39 hehtaaria. Vuonna 2023 vastaavat luvut olivat 3014 tilaa, joilla oli käytössä 51 hehtaaria maatalousmaata.  

Saman suuntainen kehitys jatkuu edelleen, tilojen määrä vähenee, samalla kun tilojen keskikoko kasvaa. Yhteensä maatalousmaata 2013 oli Pohjois-Savossa 146 385 hehtaaria ja vuonna 2023 153 432 hehtaaria  

Kesäkuusta lähtien käynnistyivät ELY-keskuksen tilakäynnit, joilla valvotaan tukiehtojen toteutumista, Pohjois-Savossa tilakäynnit ovat hyvässä vauhdissa ja peltovalvonta saadaan päätökseen ajallaan marraskuuhun mennessä.  

-Valvonnassa haastavaa on tällä hetkellä niin kutsuttujen ”ikiheinien” viljely, kun pysyvien nurmien vaatimukset ja tukiehtojen mukaisen markkinakelpoisen sadon tuottamisen vaatimukset ovat hiukan ristiriitaisia, eivätkä oikein sovi hyvin suomalaiseen maataloustuotantoon ja kasvuolosuhteisiin. Tämä ongelma koskee kuitenkin enemmän tiloja, jotka eivät harjoita niin aktiivista tuotantoa, kommentoi Pohjois-Savon ELY-keskuksen valvontapäällikkö Pauli Lehtonen. 

Eläinvalvonnat etenevät suunnitellusti   

Kotieläintiloilla tehtävä eläintukien valvonta aloitettiin Pohjois-Savossa jo toukokuussa, sen piirissä on noin 900 maatilaa. Eläinvalvonnat etenevät suunnitellussa aikataulussa ja saadaan tehtyä määräaikoihin mennessä. Eläintukien valvonnan lisäksi ELY-keskuksen tarkastajat tekevät parhaillaan eläinten tunnistamisen ja rekisteröinnin valvontaa.   

Tunnistamisen ja rekisteröinnin valvontaa tehdään kaikille eläintenpitäjille, myös niille, jotka eivät hae tukia. Valvonnassa tarkastetaan eläinten merkintä ja eläinrekisteritiedot sekä niiden pitopaikkojen ja toimitaan liittyvät tiedot eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterissä.  

Lähes jokaisella ilmoitetulla lohkolla tulee tehdä 15.9. mennessä jokin maataloustoimi  

Tukiehdoissa on vaatimus kasvukauden aikaisesta maataloustoiminnasta, mikä tarkoittaa, että lähes jokaisella lohkolla tulee tehdä 15.9. mennessä jokin maataloustoimi, kuten sadonkorjuu tai laiduntaminen. Luonnonhoitonurmilla niittovaatimus on joka toinen vuosi.  Kylvö tulee tehdä 30.6. mennessä.  Tukiehtojen toteutumista seurataan kaikilla lohkoilla satelliittiaineiston avulla.   

-Nykymallinen valvonta, jossa kaikkia peltoja valvotaan satelliittitietojen avulla, on tasapuolinen kaikille hakijoille, Lehtonen mainitsee.  

Mikäli peltolohkolla ei kasvukauden aikana havaita maataloustoimintaa, viljelijälle lähetetään selvityspyyntö elokuusta lähtien. Selvityspyyntöön voi vastata lähettämällä kohteena olevalta lohkolta valokuvan, joka osoittaa suoritetun maataloustoimen. Tai tekemällä vaaditun maataloustoimen 15.9. mennessä. Myös tukihakemuksen muuttaminen todellista tilannetta vastaavaksi on mahdollista.   

Satelliittiseurantaa on laajennettu viime vuodesta, jonka myötä selvityspyyntöjä voi kesän ja syksyn aikana tulla tiloille myös muista tukiehdoista. Nämä selvityspyynnöt käsitellään tuet myöntävillä kuntien YT-toiminta-alueilla.   

Tukihakemuksen tietoja voi muuttaa 2.10. asti. Jos viljelijä huomaa tukihakemuksessaan korjattavaa, kannattaa muutos tehdä mahdollisimman pian, sillä jos tilalle ilmoitetaan paikalla tehtävästä peltovalvonnasta, muutosmahdollisuus poistuu.   

Peltovalvonta on paitsi edellytys tukien maksamiselle myös tärkeää viljelijöiden oikeusturvan ja tasapuolisen kohtelun vuoksi. Viljelijätukia rahoitetaan EU:n maataloustukirahastosta, EU:n maaseuturahastosta ja kansallisista varoista.  

Eläinten tunnistamisen ja rekisteröinnin tavoitteena on seurata eläinten jäljitettävyyttä elintarvikkeeksi. Myös mahdolliset eläintaudit voidaan jäljittää tehokkaasti, kun tiedetään tarkkaan missä kukin eläin on ollut.  

Maatalousmaan kehityksen luvut Luonnonvarakeskuksen tilastoista Tilastohakemisto | Luonnonvarakeskus (luke.fi)