Jokihelmisimpukoiden huomiointi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueella (Pohjalaismaakunnat)
Jokihelmisimpukka eli raakku on virtaavien vesien pohjalla elävä suurikokoinen nilviäislaji. Raakku kasvaa hitaasti ja se voi elää jopa 280-vuotiaaksi. Suomessa raakku on erittäin uhanalainen laji, ja se rauhoitettiin ensimmäisenä selkärangattomana lajina vuonna 1955. Raakku on luonnonsuojelulain ja -asetuksen perusteella uhanalainen, erityisesti suojeltu ja rauhoitettu laji. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella sijaitsee kaksi raakkujokea; Lapväärtin-Isojoki ja Ähtävänjoki.
Jokihelmisimpukka eli raakku on virtaavien vesien pohjalla elävä suurikokoinen nilviäislaji. Raakku kasvaa hitaasti ja se voi elää jopa 280-vuotiaaksi. Suomessa raakku on erittäin uhanalainen laji, ja se rauhoitettiin ensimmäisenä selkärangattomana lajina vuonna 1955. Raakku on luonnonsuojelulain ja -asetuksen perusteella uhanalainen, erityisesti suojeltu ja rauhoitettu laji.
Suomessa raakkua esiintyy noin 150 joessa, jotka sijaitsevat Pohjois-, Länsi- sekä Etelä-Suomessa. Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa sijaitsee noin 90 % koko maan raakkukannoista. Oulun eteläpuolelta laji on lähes hävinnyt; siellä raakkua elää enää alle kymmenessä joessa. Näistäkin vain kahdessa raakun tiedetään lisääntyvän. Raakun elinympäristövaatimukset ovat poikkeuksellisen tiukat etenkin toukka- ja nuoruusvaiheessa. Erityisesti varjoisat, viileät, puhtaat ja runsashappiset joet tai purot ovat raakun elämälle otollisia.
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella sijaitsee kaksi raakkujokea; Lapväärtin-Isojoki ja Ähtävänjoki. Raakkujen ei ole todettu lisääntyneen kummassakaan joessa enää vuosikymmeniin. Jokien raakkukantaa on kuitenkin onnistuttu vahvistamaan EU-hankkeiden turvin
Sekä Lapväärtin-Isojoki, että Ähtävänjoki kuuluvat Natura 2000 verkostoon. Raakku on myös näiden Natura 2000 -alueiden suojeluperustelaji, eli populaatioita ei saa merkittävästi heikentää minkään hankkeen, suunnitelman tai toimenpiteen johdosta. Natura-alueiden luonnonarvoja turvataan mm. ilmoitusmenettelyn ja Natura-arviointimenettelyn kautta, jossa mahdollisesti Natura-alueeseen vaikuttavan hankkeen tai suunnitelman vaikutukset suojeluperusteisiin pyritään saamaan hyväksyttävälle tasolle.
Raakkujen huomiointia edistetään ELY-keskuksissa myös mm. metsälain mukaisia ilmoituksia valvomalla. ELY-keskukset ja metsäkeskukset ovat kehittäneet yhtenäistä ohjeistusta metsäkeskuksen automaattiseen ilmoitusten käsittelyyn Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vetämässä hankkeessa. Hakkuiden sijoittuessa raakun elinympäristön läheisyyteen, lähtee ohjeistus raakun huomioimisesta niin maanomistajalle, kuin hakkuut toteuttavalle taholle. Tarvittaessa ELY-keskus ohjeistaa hakkuita tarkemmin. Ohjeet raakun huomioimiseen löytyvät myös ELY-keskuksen sivuilta:
Myös vesilain mukaisten ilmoitusten ja vesilain lupahakemusten ohjauksella pystytään raakkujen huomiointia jossain määrin ohjaamaan. Sama koskee myös muiden lakien mukaisia ilmoitus- ja lupamenettelyjä, kaavoitus- ja YVA-prosesseja. Käytännössä erityisesti hankkeiden yhteisvaikutusten arviointi on kuitenkin vaikeaa esimerkiksi usean ojitushankeen osuessa samalle valuma-alueelle. Kaikki olosuhteiden muutokset valuma-alueilla ovat riski raakulle. Esimerkiksi vesistöjen lähellä tehdyt hakkuut, kunnostusojitukset, maanmuokkaus, kulotus, lannoitus ja tien rakentaminen voivat muuttaa virtaamaolosuhteita ja pienilmastoa raakuille tai sen isäntälajeille sopimattomaksi. Lisäksi jokeen tai puroon päässeet ravinteet ja kiintoainekset ovat happamoitumisen ohella erityisen haitallista raakuille ja isäntäkaloille.
Yhteyshenkilöt
Luonnonsuojeluyksikön päällikkö Leena Rinkineva-Kantola, puh. 0295 027 920
Ylitarkastaja Toni Etholén, puh. 0295 027 783
Linkit
Tietoa julkaisijasta
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Päätoimipaikka Seinäjoki: Alvar Aallon katu 8, PL 156
Vaasa: Wolffintie 35 | Kokkola: Pitkänsillankatu 15
0295 027 500
http://www.ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on monialainen, alueellinen toimija. Haluamme edistää alueemme elinvoimaa, kestävää kasvua ja hyvää tulevaisuutta sekä hyvinvointia ja sisäistä turvallisuutta. Hoidamme elinkeinoihin, ympäristöön ja liikenteeseen liittyviä tehtäviä asiakkaidemme eli ihmisten, yritysten ja yhteisöjen hyväksi. Teemme työtämme Etelä-Pohjanmaan lisäksi Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla ympäristö- ja liikenneasioissa.
ELY-keskusten valtakunnallisia tiedotteita voit lukea täältä: ELY-keskukset
NTM-centralen i Södra Österbotten är en branschövergripande, regional aktör. Vi vill främja livskraft, hållbar tillväxt, en god framtid samt välstånd och intern säkerhet i regionen. Vi sköter uppgifter i anslutning till näringslivet, miljön och trafiken för våra kunders, dvs. människors, företags och sammanslutningars bästa. Vi är verksamma utöver i Södra Österbotten även i Österbotten och Mellersta Österbotten i fråga om miljö- och trafikfrågor.
NTM-centralernas riksomfattande pressmeddelanden kan du läsa här: NTM-centralerna
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Miten huomioida ympäristöarvot ojitushankkeissa? Uusi opas kokosi tiedot yksiin kansiin6.9.2024 08:36:48 EEST | Tiedote
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja Suomen ympäristökeskus (Syke) ovat julkaisseet uuden oppaan, joka korostaa ympäristöystävällisten menetelmien käyttöä ojitus- ja kuivatushankkeissa.
Brändö korsningsbro i Vasa öppnas för trafik 11.9.2024 (Österbotten)6.9.2024 07:55:00 EEST | Tiedote
Brändö korsningsbro öppnas för trafik 11.9.2024. Bron kan öppnas för trafik lite tidigare än vad som tidigare meddelats. Vädret har huvudsakligen varit gynnsamt och underentreprenörerna som utför specialarbetet har lyckats med tidtabellen.
Palosaaren risteyssilta Vaasassa avataan liikenteelle6.9.2024 07:55:00 EEST | Tiedote
Palosaaren silta avataan liikenteelle 11.9.2024. Silta päästään avaamaan liikenteelle hieman aikaisemmin aiemmin tiedotettuun ajankohtaan nähden. Säät ovat pääosin suosineet ja erikoistyötä tekevien alaurakoitsijoiden kanssa aikataulutus on onnistunut.
Störtregnet under veckoslutet höjde vattenytorna i åarna särskilt i Kyro älv och Lappo å (landskapen i Österbotten)3.9.2024 09:10:00 EEST | Tiedote
Senaste veckoslut regnade det ställvis ovanligt rikligt i Södra Österbotten. Särskilt i Kyro älvs och Lappo ås avrinningsområden steg vattenytorna snabbt och nådde ställvis nivåer som ligger nära genomsnittliga högvattenstånd. Den rikligaste nederbörden föll i området av Kurikka-Ilmajoki-Seinäjoki-Lappo, där det lokalt observerades till och 100 mm:s regnmängder under veckoslutet.
Viikonlopun rankkasateet nostivat jokien pintoja erityisesti Kyrönjoella ja Lapuanjoella (Pohjalaismaakunnat)3.9.2024 09:10:00 EEST | Tiedote
Viime viikonloppuna Etelä-Pohjanmaalla satoi paikoin poikkeuksellisen runsaasti. Erityisesti Kyrönjoen ja Lapuanjoen vesistöalueilla jokien pinnat lähtivät nopeaan nousuun ja paikoin päästiin lähelle keskimääräisiä tulvakorkeuksia. Kovimmat sateet osuivat Kurikka-Ilmajoki-Seinäjoki-Lapua alueelle, jossa paikallisesti oli havaintoja jopa yli 100 mm:n sademääristä viikonlopun aikana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme