Kesän sinilevätilanne oli muuttuvien säiden seurauksena vaihteleva (Pohjalaismaakunnat)

Syksyllä sinilevistä tiedotetaan tarpeen mukaan. Sinilevän runsaus arvioidaan silmämääräisesti asteikolla 0 (ei sinilevää) - 3 (erittäin runsaasti sinilevää). Seurantaa toteutetaan yhdessä Suomen ympäristökeskuksen, kuntien ja yksityishenkilöiden kanssa.

Pohjalaismaakuntien vakiohavaintopisteiden kesän ensimmäinen sinilevähavainto tehtiin kesäkuussa viikolla 25 Mustasaaren Karperönjärvellä. Kesäkuun viimeisellä viikolla saatiin lisää havaintoja ja myös ensimmäiset runsaat sinileväesiintymät havaittiin Alajärvellä sekä Ähtärin Peränteellä. Heinäkuun ensimmäiset viikot olivat levätilanteen kannalta rauhallisia, vain yksittäisiä pieniä havaintoja saatiin sisävesien puolelta. Heinäkuun jälkimmäisellä puoliskolla havainnot jälleen lisääntyivät ja myös rannikkoalueelta kirjattiin ensimmäiset sinilevähavainnot, mm. Raippaluodonselällä havaittiin runsaasti levää viikolla 29. Heinä-elokuun taitteessa viikolla 31 kirjattiin vain yksi havainto pienestä sinileväesiintymästä Purmonjärveltä. Heinäkuussa vallinnut epävakainen sää hillitsi laajempien sinileväkukintojen esiintymistä.

Elokuun alku toi pohjalaismaakuntiin mukanaan toistaiseksi kesän runsaimmat sinileväkukinnot. Viikoilla 32 ja 33 havaintoja sinilevistä tehtiin niin sisävesillä kuin rannikkoalueillakin, ja runsaita havaintoja saatiin mm. Alajärveltä, Kuortaneenjärveltä sekä Purmonjärveltä. Lisäksi Evijärvellä ja Ähtävänjoella havaittiin poikkeuksellisen voimakas leväkukinta, joka värjäsi veden kauttaaltaan vihertäväksi. Tämän jälkeen havainnot jälleen hieman vähenivät, ja elokuun viimeisellä viikolla pohjalaismaakunnista ei tehty Järvi-meriwikiin sinilevistä ainoatakaan havaintoa. Ainoastaan Ähtävänjoella on tehty elokuun lopussa edelleen havaintoja sinileväesiintymistä muun seurannan yhteydessä.

Suomen ympäristökeskuksen satelliittihavaintojen pohjalta Selkämeren avomerialueilla sinilevä alkoi runsastua heinäkuun puolessa välissä, ja sinileväkukinnan huippu saavutettiin heinäkuun lopussa. Elokuun alun viilentynyt ja sateinen sää sekä vesimassaa sekoittavat tuulet vähensivät avomeren sinileväkukintoja Selkämerellä. Avomerialueiden sinilevätilannetta voi seurata Syken Tarkka-palvelun satelliittiaineistosta koostettujen sinileväbarometrien avulla.

Sinieväseurannan havainnot kertovat tilanteesta havaintopaikalla ainoastaan kyseisenä ajankohtana, ja tilanne voi vaihdella nopeasti sääolosuhteiden muuttuessa.  Sinileviä eli syanobakteereita esiintyy luontaisesti vesistöissä. Olosuhteiden ollessa suotuisat sinilevät voivat aiheuttaa massaesiintymiä. Sinilevät tarvitsevat kasvuunsa ravinteita sekä valoa, ja lämpö edistää niiden kasvunopeutta. Runsaiden sateiden myötä vesistöihin valuvat ravinteet luovat leville otolliset lisääntymisolosuhteet. Vähäinen sinilevämäärä näkyy vedessä vihertävinä tai kellertävinä hiukkasina, ja rannalle ajautuessaan se saattaa muodostaa kapeita leväraitoja. Tuulinen sää vaikeuttaa sinilevän havaitsemista, koska tuuli saa sinilevälautat hajoamaan vedenpinnalta ja sekoittumaan vesipatsaaseen.

Ennen veteen kastautumista tai sen käyttöä on hyvä tarkkailla vettä mahdollisten leväesiintymien varalta. Jos vedessä näkyy sinilevää, uimista ja veden käyttöä sauna- ja talousvetenä on syytä välttää.

Ajankohtaiset tiedot levätilanteesta löytyvät Järvi-meriwikistä (www.jarviwiki.fi), jonne myös kansalaiset voivat tallentaa omia havaintojaan. Havaintolähetti-sovelluksella havainnon tallentaminen onnistuu helposti myös puhelimella. Sinilevähavainnoista voi myös ilmoittaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen leväseurantapuhelimen numeroon 0295 027 990.