Mielenterveyspooli vei mielenterveyden säästövinkit budjettiriiheen – Näin hallitus löytää kestäviä säästöjä

Mielenterveyden säästövinkit vastaanotti pääministerin valtiosihteeri Risto Artjoki.

”Hallitus ottaa mielenterveyden vakavasti. Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta toteutetaan lasten ja nuorten terapiatakuu”, Artjoki totesi.

Mielenterveyspoolin mukaan nyt valmisteltava lasten ja nuorten terapiatakuu ei riitä, vaan sen tulee kattaa kaikki alle 29-vuotiaat. Hallitusohjelma myös sisältää monia mielenterveyttä heikentäviä linjauksia.

Mielenterveyteen on välttämätöntä panostaa kaikilla elämänalueilla, koska heikentyneen mielenterveyden kustannukset ovat kasvaneet huomattavasti kymmenessä vuodessa. Kelan mukaan mielenterveydestä johtuvien sairauspoissaolojen vuoksi Suomessa menetettiin vuonna 2023 arviolta 5,8 miljoonaa työpäivää tai 26 000 henkilötyövuotta, jotka maksavat noin miljardin vuodessa. OECD:n mukaan heikentyneen mielenterveyden kokonaiskustannukset ovat vähintään 11 miljardia euroa vuodessa.

Hyvä mielenterveyspolitiikka on investointi, joka maksaa itsensä takaisin. Nostamalla ihmisten hyvinvointi päätösten ytimeen voidaan mielenterveyskriisi selättää ja saada jopa miljardin euron säästöt, kun sairauspoissaolojen, työkyvyttömyyseläkkeiden sekä erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalveluiden tarve vähenee. Nämä säästöt eivät toteudu leikkaamalla, vaan oikein kohdennetuilla resursseilla.

Mielenterveyden kuusi säästövinkkiä hallitukselle

1. Rahoitetaan kansallisen mielenterveysstrategian ja itsemurhien ehkäisyohjelman toimeenpanoa
2. Käynnistetään ohjelma lasten ja nuorten mielenterveyden edistämiseksi
3. Käynnistetään koko väestölle suunnatun terapiatakuun valmistelu
4. Turvataan järjestöjen tekemä mielenterveystyö
5. Muutetaan sosiaaliturva mielenterveyttä tukevaksi
6. Arvioidaan valtion budjetin vaikutukset mielenterveyteen ja köyhyyteen

Rahoitetaan kansallista mielenterveysstrategiaa ja itsemurhien ehkäisyohjelmaa

Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma sisältävät hyvät raamit mielenterveyspolitiikalle vuoteen 2030 asti. Systemaattinen ja pitkäjänteinen mielenterveyspolitiikka edellyttää rahoitusta näiden toimeenpanolle.

Käynnistetään ohjelma lasten ja nuorten mielenterveyden edistämiseksi

Nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveys on heikentynyt, ja nuorten itsemurhat ovat huolestuttavalla tasolla. Hallituksen lasten ja nuorten mielenterveyskriisiin suuntaamat resurssit ovat pistemäisiä ja jäävät nuorten elinoloja heikentävien leikkausten jalkoihin. Lasten ja nuorten mielenterveys on asetettava etusijalle. Hallitusohjelmaan sisältyvän ohjelman valmistelu lasten ja nuorten mielenterveysongelmien ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi tulee aloittaa välittömästi yhteiskunnan eri toimijoiden yhteistyönä.

Käynnistetään koko väestölle suunnatun terapiatakuun valmistelu

Mielenterveyshoidon valtakunnallinen tilanne on vaikea. Perustason palveluissa on tarjolla vain vähän mielenterveyshoitoa. Hallitusohjelmaan sisältyvän lasten ja nuorten terapiatakuun voimaantuloa on lykätty säästösyistä – tämä tulee nyt toteuttaa välittömästi yhdenvertaisena, sujuvana ja tarpeeseen perustuvana palvelupolkuna. Koko väestölle suunnatun terapiatakuun valmistelu tulee käynnistää pikimmiten. Tämä tarkoittaa kaikkien pääsyä tarpeenmukaiseen ja vaikuttavaan mielenterveyden hoitoon. 

Turvataan järjestöjen tekemä mielenterveystyö 

Kolmas sektori paikkaa julkisten palveluiden aukkoja. Kansalaisjärjestöt tekevät hartiavoimin työtä mielenterveyden edistämiseksi ja mielenterveysongelmien ennaltaehkäisemiseksi, muun muassa kriisituen, vertais- ja kokemusasiantuntijatoiminnan muodossa. Leikkaukset kansalaisjärjestöiltä heikentävät ihmisten mahdollisuutta saada tukea ja heikentävät mielenterveystyötä Suomessa. Nämä tulee arvioida uudestaan.  

Hallituksen kehysriihipäätös rajata lahjoitusten verovähennysoikeus mielenterveystyötä tekevien järjestöjen ulkopuolelle on epätarkoituksenmukainen ja eriarvoinen. Lahjoitusten verovähennysoikeus tulee laajentaa kaikkiin sosiaali- ja terveysjärjestöihin.

Muutetaan sosiaaliturva mielenterveyttä tukevaksi

Köyhyys on riski mielenterveydelle. Hallitusohjelma sisältää lukuisia sosiaaliturvaa heikentäviä muutoksia, jotka lisäävät mielenterveysongelmia. Heikennykset vaikuttavat suurelta osin samoihin, haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin. Niillä saatavat säästöt ovat pieniä, ja pidemmällä tähtäimellä ne aiheuttavat kustannuksia muualla yhteiskunnassa. Sosiaaliturva tulee uudistaa perus- ja ihmisoikeuslähtöisesti mielenterveyttä ja osallisuutta tukevaksi. 

Arvioidaan valtion budjetin vaikutukset mielenterveyteen ja köyhyyteen 

Hallitusohjelman ja kehysriihen päätöksillä leikataan köyhiltä, sairailta ja heitä auttavilta järjestöiltä. Muutokset heikentävät mielenterveyttä, lisäävät eriarvoisuutta ja huonontavat entisestään heikoimmassa asemassa olevien toimeentuloa ja palveluihin pääsyä. Budjetin mielenterveys- ja köyhyysvaikutukset ja näistä seuraavat välittömät ja välilliset seuraukset taloudelle tulee arvioida. Mielenterveysvaikutusten arvioinnilla saadaan tietoa päätösten vaikutuksista ihmisiin sekä niiden todellisista kustannusvaikutuksista.