Yrittäjät: Paikallisen sopimisen esitys on historiallinen uudistus

– Olemme tyytyväisiä siihen, että järjestäytymättömiä yrityksiä koskevat sopimisen kiellot vihdoin poistetaan. Luottamusmiehelle ei myöskään luoda sääntelyyn monopolia, vaikkakin luottamusmies voidaan jatkossa valita myös järjestäytymättömään yritykseen, Makkula toteaa.

Hallituksen esityksen mukaan työehtosopimuksen mahdollistamista joustoista ei kuitenkaan säännöllisen työajan järjestelyjä lukuun ottamatta olisi mahdollisuutta sopia henkilöstön kanssa yhdessä, vaan sopiminen edellyttäisi aina edustajaa.

– Valtaosa työnantajayrityksistä on pieniä, muutaman hengen yrityksiä. Näissä sopiminen yhdessä ilman edustajaa on kaikkein luontevin tapa. Esitämme sääntelyä muutettavaksi eduskunnassa vielä niin, että sopiminen yhdessä henkilöstön kanssa on mahdollista, Makkula jatkaa.

Työolobarometrin tietoja pitäisi hyödyntää

Paikallinen sopiminen edellyttää luottamusta, tiedonkulun avoimuutta ja tasapuolista kohtelua. Nämä toteutuvat erittäin hyvin pienillä työpaikoilla, ilmenee työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometrista.

– Työolobarometrin tietoja pitäisi hyödyntää, kun eduskunta pohtii paikallista sopimista koskevan lainsäädännön lopullista sisältöä. Barometrin tietojenkaan valossa ei ole estettä sille, etteikö sopimista voitaisi mahdollistaa myös henkilöstön kanssa yhdessä, Makkula sanoo.

Suomen Yrittäjät laatii työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometrin aineistosta vuosittain raportin, jossa vertaillaan yksityisen sektorin työntekijöiden vastauksia yrityksen koon mukaan. Työolobarometri on tarkka kuvaus siitä, miten työntekijät kokevat suomalaisen työelämän.

– Luottamus, tiedonkulun avoimuus ja tasapuolinen kohtelu ovat vuodesta toiseen parhaalla tasolla pienissä yrityksissä, raportin koonnut Suomen Yrittäjien asiantuntija Albert Mäkelä jatkaa.

– Valitettavasti Työolobarometrin tietoja ei tällä hetkellä riittävästi hyödynnetä sääntelyvaihtoehtojen pohtimisessa, Mäkelä toteaa.

Yhä harvempi työntekijä kuuluu liittoon

Suomen Yrittäjien tänään julkaisemassa Yrittäjä – hyvä työnantaja -raportissa käsitellään työnantajan ja työntekijöiden välistä suhdetta, työoloja, työkykyä ja hyvinvointia. Erityisesti työnantajan ja työntekijän välisiä suhteita kuvaavissa kysymyksissä pienet yritykset saavat parhaat arviot.

Työolobarometri vahvistaa myös, että yhä harvempi työntekijä on ammattiliiton jäsen. Pienissä yrityksissä on vähiten ammattiliitoon kuuluvia työntekijöitä. Edellisen vuoden kyselyyn verrattuna työntekijöiden järjestäytymisaste on laskenut eniten keskisuurissa ja suurissa yrityksissä.

Työntekijöiden vastauksista käy ilmi myös, että ristiriitojen ratkaisu onnistuu erityisen hyvin pienillä työpaikoilla. Pienet yritykset ja niiden työntekijät eivät tyypillisesti ole järjestäytyneitä, eli työnantaja- ja ammattiliittojen jäseniä.

Hallituksen pitää toteuttaa koko ohjelmansa

Heikosta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden luottamus työpaikan pysyvyyteen on hyvä. Se on jopa parantunut edellisen vuoden kyselystä. Työntekijät ovat hyvin luottavaisia myös siihen, että uutta työtä löytyy tarvittaessa.

– Vaikka monella yrityksellä on takana vaikeita aikoja, eikä tulevaisuudesta ole takeita, työntekijöistä halutaan pitää kiinni, Mäkelä sanoo.

Monta toimialaa vaivaa pula ammattitaitoisesta työvoimasta. Hallituksen kaavaileman työperäisen maahanmuuton kiristykset voivat myös pahentaa osaajapulaa.

– Nyt ei ole oikea aika luoda kasvun esteitä. Työmarkkinoiden jäykkyyksiä on purettava ja palkkaamisen kynnystä alennettava, jotta yritykset voivat luoda uutta työtä. Hallituksen pitää toteuttaa tinkimättömästi kaikki hallitusohjelman työmarkkinauudistukset, hän jatkaa.

Työolobarometriin voi tutustua tästä.

Näin kysyttiin

• Työ- ja elinkeinoministeriö seuraa vuosittain Työolobarometrillä suomalaisen työelämän laatua ja kehittymistä. Barometri perustuu palkansaajien vastauksiin.
• Tuoreimman barometrin tulokset perustuvat vuoden 2023 syksyllä toteutettuun kyselyyn, jossa vastaajia oli 1 391 yksityiseltä sektorilta.
• Kyselyhaastattelut tehtiin Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä. Työolobarometrin kohdeväestöön kuuluvat kaikki vähintään 10 tuntia viikossa työskennelleet 18–64-vuotiaat palkansaajat.
• Tulokset voidaan yleistää koskemaan kaikkia palkansaajia.