Valkoposkihanhien syysmuuton arvioidaan alkavan tavallista myöhemmin

Valkoposkihanhien syysmuutto ei ole vielä alkanut. Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja BirdLife Suomi seuraavat valkoposkihanhien syysmuuttoa yhteistyössä 4. vuotta. Syysmuutosta tiedotetaan viikosta 38 eteenpäin joka keskiviikko hanhimuuton loppuun asti.

Suomen valkoposkihanhikanta laskussa

BirdLife Suomi ja Suomen ympäristökeskus toteuttivat jo 17. kerran valkoposkihanhien yhteislaskennan Suomessa viime viikonloppuna. Maamme valkoposkihanhikanta on laskennan perusteella edelleen taantunut vuoden 2019 huipun jälkeen, ja on nyt vuoden 2015 tasolla. Laskennassa laskettiin 24 500 valkoposkihanhea, joista suurin osa totutusti pääkaupunkiseudulla, Varsinais-Suomen sekä Pohjan- ja Suomenlahden rannikoilla.

Kesän pesintä poikkeuksellisen vaikea

Alkavan syysmuuton tilanteeseen arvioidaan vaikuttavan Barentsinmeren kuluneen kevään ja kesän ankarat olosuhteet. Arviolta koko valkoposkihanhien arktisen pesimäkannan alueella oli poikkeuksellisen kylmä touko- ja kesäkuu. Esimerkiksi valkoposkihanhien suurimmalla pesimäkolonialla Kolguevilla oli kesäkuussa lunta ja jäätä enemmän ja kauemmin kuin kertaakaan 17. seurantavuoden aikana. Myös kesäkuun lopun rankkasateet ja myrskyt ovat vaikuttaneet negatiivisesti pesimään.

Kevään muuttomatkalla kerätty ravinto ei riittänyt Kolguevilla hanhien pesinnän onnistumiseen, sillä ravinnon kasvukausi oli viikkoja myöhässä normaalista aikataulusta. Niinpä normaaliaikaan pesinnän aloittaneet parit epäonnistuivat ja emoja kuoli jopa nälkään pesinnän aikana. Myöhemmin pesinnän aloittaneet parit saattoivat onnistua paremmin, mutta tästä ei ole varmuutta.

”On mielenkiintoista seurata nuorten lintujen osuutta Barentsinmeren yli miljoonaisen valkoposkihanhikannan syysparvista Suomen pelloilla. Myös muuton aloitus ja sen kesto saattavat poiketa tavanomaisesta”, toteaa Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen suunnittelija Jari Kontiokorpi.

Syysmuuton odotetaan alkavan syyskuun puolivälissä

Syysmuutto alkaa esimerkiksi Pohjois-Karjalassa yleensä syyskuun puolivälissä. BirdLife Tiira-lintutietopalvelun tietojen mukaan syksyjen 2014–2023 keskimääräinen syysmuuton aloitus on tapahtunut Pohjois-Karjalassa 15.9., varhaisimmat yli tuhannen hanhen paikalliskerääntymät tai muutot on havaittu 8.9., ja myöhäisin muuton aloitus on ollut 21.9.

Suomessa on ollut viime aikoina poikkeuksellisen lämmintä. Mutta miltä vaikuttaa säätila tundralla lähiaikoina, Ilmatieteen laitoksen tutkija Jarmo Koistinen?

”Pitkissä sääennusteissa vallitsee Suomessa ja siitä itään seuraavan viikon, ehkä jopa yli 10 päivää, kesäisen lämmin korkeapaine. Sen pohjoispuolella Barentsinmeren seudulla puhaltaa keskimäärin reipas länsilounainen ilmavirtaus, jossa lämpötila pysyy selvästi plussan puolella. Vasta Novaja Zemljan seudulle voi tulla ajoittain kylmää ilmaa, mutta sekin lännestä navakan tuulen myötä. Niinpä seuraavien 10 päivän aikana ei ole näköpiirissä muuttosäätä, joka ajaisi suuria määriä valkoposkihanhia Suomeen tai edes Vienaan asti.”

Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja BirdLife Suomi seuraavat valkoposkihanhien muuttoa

Edellisvuosien tapaan BirdLife Suomi ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus seuraavat valkoposkihanhen muuton etenemistä pesimäalueilta Suomeen ja siitä eteenpäin talvehtimisalueille. Suurena apuna seurannassa ovat Tiira-lintutietopalvelun ja Ilmatieteen laitoksen muuttosääennusteiden lisäksi Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen GPS-lähetinhanhien paikannuspalvelut. Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusta rahoittaa ympäristöministeriö.

Lähteet ja linkkejä

• BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelu (tiira.fi)
• BirdLife Suomen valkoposkihanhilaskenta (birdlife.fi)
• Suomen lajitietokeskus (laji.fi)
• Taustatietoa valkoposkihanhien pesimisestä (pohjoiskarjalanelykeskus.wordpress.com)
• Korvauksen hakeminen rauhoitettujen lajien aiheuttamisesta vahingoista ja vahinkojen ennalta ehkäisemisestä (ely-keskus.fi)
• Christian-Albrechts-Universität zu Kiel (ftz.uni-kiel.de)
• Artportalen (artportalen.se)