Pohjois-Karjalassa on havaittu sinilevää syyskuun ensimmäisellä viikolla

Pohjois-Karjalassa on havaittu sinilevää ajankohtaan nähden tavanomaista enemmän pitkänajan keskiarvoon verrattuna. Kuluvalla viikolla sinilevää on havaittu valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikoista Kiteenjärvellä sekä Pyhäjärvellä. Lisäksi kansalaiset ovat lisänneet muutamia havaintoja sinilevästä vesi.fi -sivustolle. Havainnot ovat koskeneet pääasiassa vähäistä määrää sinilevää, mutta myös runsaampia kukintoja on havaittu.

Viikonlopun myrskyt ja sateet ovat lisänneet ravinteiden määrää vesistöissä ja nyt tyynellä sekä lämpimällä säällä sinilevien esiintyminen on mahdollista. Sinilevää voi esiintyä myös myöhemmin syksyllä säiden viiletessä.

Vedet ovat tavanomaista lämpimämpiä päällysveden lisäksi myös syvemmissä kerroksissa. Pitkään kerrostuneena olleissa ja lämpimissä vesissä hapen kyllästyneisyys vähenee. Lämpimästä sekä heikkohappisesta vedestä kärsivät myös kalat. Pintavesien lämpötilat (ymparisto.fi) olivat 5.9. Pielisellä (Nurmes) 17,9 astetta ja Pielisjoella (Joensuu) 18,6 astetta. Lämpötilat ovat 3,5–4,1 astetta pitkän ajan keskiarvon yläpuolella.

Sinilevää vai muuta levää?

Usein sinilevät muodostavat kukinnon veden pinnalle, mutta sinilevää voi olla myös sekoittuneena vesipatsaaseen. Sinilevät ovat väriltään sinivihreitä ja hajoava sinileväkukinto voi olla turkoosin värinen. Suuri kukinto voi näyttää veden pinnalla maali- ja öljymäiseltä.

Keppi- ja lasitestillä voi arvioida, onko kyseessä sinilevä vai jokin muu levä. Jos levämassa hajoaa kepin kosketuksesta, kyseessä on todennäköisesti sinilevä. Jos massa jää keppiin kiinni roikkumaan, kyseessä on todennäköisesti jokin rihmamainen levä.

Levämassaa voi myös laittaa vesilasiin ja antaa sen seistä noin tunnin. Jos levämassa nousee astiassa vedenpinnalle, kyseessä on todennäköisesti sinilevä.

Sinilevät voivat olla terveydelle haitallisia

Sinilevää sisältävän veden käyttöä on vältettävä, koska sinileväkukinnat voivat olla myrkyllisiä. Sinilevät voivat tuottaa muun muassa hermo- tai maksamyrkkyjä ja muita yhdisteitä, jotka voivat aiheuttaa oireita. Sinileväisessä vedessä ei pidä uida ja lapset sekä kotieläimet tulee pitää poissa vedestä. Sinileväistä vettä ei tulisi myöskään käyttää esimerkiksi saunan löylyvetenä tai kasteluvetenä.

Ilmoita havainnoistasi

Kaikki voivat Järvi-meriwiki-palvelun havaintolähetti-sovelluksen avulla seurata ja tallentaa tietoja järvien sinilevätilanteesta sekä muista järvikohtaisista havainnoista, kuten pintaveden lämpötilasta. Myös havainnot sinilevättömästä vedestä ovat tärkeitä. Ympäristöhallinnon TARKKA-palvelun kautta voi seurata sinilevätilannetta satelliittikuvista.

Sinilevätilanteesta tiedottaminen

Valtakunnallista sinilevätilannetta seurataan 27. kesää Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), ELY-keskusten, kuntien ja vapaaehtoisten havaitsijoiden yhteistyönä. Koulutetut havaitsijat tekevät havainnot vakiokohteissa silmämääräisesti viikoittain tiistain–keskiviikon aikana kesä–syyskuussa. Koko Suomen kattavan havainnoinnin tavoite on saada yleiskuva sisävesien ja merialueen sinilevätilanteesta.

Sinilevätilannetiedot kootaan Järvi-meriwikiin sinilevätilannesivuille. Pohjois-Karjalan ELY-keskus julkaisee sinileväkatsauksia tarpeen mukaan torstaisin kesä–syyskuussa.