Akava ry

Akava: Eduskunta ei tee teknisiä virheitä

Jaa

Akava kummeksuu työ- ja elinkeinoministeriön toimintaa työrauhalainsäädännön uudistamisessa. Paikallisen sopimisen lakikokonaisuuden lisäosaksi on liitetty eduskunnan jo aiemmin hyväksymää työrauhalainsäädäntöä koskeva muutosesitys. Akavan mielestä tämä sisällöllinen muutos merkitsee tuoreeseen lainsäädäntöön puuttumista ilman yhteistä valmistelua ja keskustelua.

Valtioneuvosto hyväksyi 5. syyskuuta paikallisen sopimisen lakikokonaisuuden ja esitys siirtyy eduskunnan käsittelyyn. Laajaan kokonaisuuteen on liitetty lisäosana muutosesitys, joka koskee eduskunnan aiemmin hyväksymää työrauhalainsäädäntöä. Muutosesityksellä alennettaisiin työnantajalle määrättävää hyvityssakkoa. Työ- ja elinkeinoministeriö on perustellut muutosta ”teknisenä korjauksena”, joka on toteutettu ilman kolmikantavalmistelua.

– Ministeriön toimintatapa asiassa herättää kysymyksiä. Käsitellessään työrauhalainsäädännön uudistamista eduskunta ei muuttanut hallituksen esitystä hyvityssakoista, vaikka sillä olisi ollut siihen halutessaan mahdollisuus. Esimerkiksi asiaan liittyviä ponsia ei löydy, toteaa Akavan työmarkkinajohtaja Ville Kopra.

– Eduskunta ei tee teknisiä virheitä. Valvontavelvollisuuden rikkomista koskevien hyvityssakkojen nostaminen on Akavassa tulkittu osana työrauhakokonaisuuden tasapainottamista. Pidämme hallituksen esittämää ”teknistä korjausta” sisällöllisenä ja epäsuhtaisena puuttumisena tuoreeseen lainsäädäntöön, Kopra jatkaa.

Paikallisen sopimisen osalta Akava näkee esityksessä joitakin parannusehdotuksia suhteessa viime kevään valmistelutyöhön. Ne koskevat muun muassa yleissitovalle kentälle säädettyä velvollisuutta rekisteröidä paikalliset sopimuksensa toimittamalla ne työsuojeluviranomaisten tietoon.

– Kaiken kaikkiaan paikallisen sopimisen lakikokonaisuuden lähtötelineet ovat pahasti vinossa, sillä sopimisoikeuksien ja tähän liittyvien velvollisuuksien ja vastuiden tulisi kulkea käsi kädessä. Nyt esitettävillä muutoksilla säädetään järjestäytymättömille yrityksille merkittävästi uusia sopimismahdollisuuksia ilman, että niillä on sopimiseen liittyviä valvontavelvollisuuksia. Eteneminen nyt esitettävällä tavalla tarjoaa yrityksille rusinoita pullasta, Kopra sanoo.

– Paikallinen sopiminen on tärkeä osa suomalaisia työmarkkinoita, ja siihen liittyviä mahdollisuuksia olisi mahdollista lisätä tasapainoisella tavalla. Tällöin sopimista koskevat edellytykset ja vaatimukset tulisi asettaa samanlaisiksi riippumatta yrityksen järjestäytymisestä. Vastuulliset yritykset huolehtivat omastaan sekä henkilöstöedustajien koulutuksesta, riittävästä tiedonsaannista ja työehtosopimusten tuntemuksesta, Kopra huomauttaa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö, johon kuuluu 36 jäsenliittoa. Akavan liittojen jäsenenä on sekä palkansaajia että ammatinharjoittajia ja yrittäjiä, mutta myös opiskelijoita. Akavan liittoihin liitytään suoritetun tutkinnon, asematason tai ammatin perusteella.

akava.fi 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Akava ry

Akava ja Arene: Ammattikorkeakouluilla paljon annettavaa Suomen ja Euroopan kilpailukyvylle27.9.2024 06:59:58 EEST | Tiedote

Eurooppalaista tutkimusrahoitusta pitää suunnata seuraavalla rahoituskaudella vahvistamaan korkeakoulujen ja työelämän välisiä kumppanuuksia, korostavat Akava ja Arene. Suomen on muun Euroopan tavoin löydettävä uusia ratkaisuja kilpailukyvyn parantamiseksi. Kestävä talouskasvu on rakennettava monipuolisen tutkimuksen ja korkean osaamisen varaan. Tämä edellyttää työelämäläheisen korkeakoulutuksen, soveltavan tutkimuksen ja kehittämistyön rakenteiden ja rahoituksen uudistamista kaikkialla Euroopassa.

Tuore Akava Works -tutkimus: miehet yhä enemmistönä korkeakoulujen ylimmässä johdossa26.9.2024 14:39:18 EEST | Tiedote

Suomalaisten korkeakoulujen hallinnossa on edelleen merkittävä tasa-arvo-ongelma, osoittaa tuore tutkimus ”Sukupuolijakauma korkeakoulujen hallinnossa”. Korkeakoulujen ylin johto on miesenemmistöistä, vaikka enemmistö niiden opiskelijoista ja henkilöstöstä on naisia. Miesten osuus nousee mitä korkeammalle korkeakoulujen hallintohierarkiassa mennään. Rehtorin asema on edelleen miesvaltaisin toimi sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa. Samalla opetustehtävät ovat kasaantumassa aiempaa enemmän naisille, mikä syventää sukupuolten välistä segregaatiota.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye