Hevosten hyvinvointia edistetään uudella suolistosairauden seulontamenetelmällä
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kehittämässä lupaavaa uutta menetelmää hevosten tulehduksellisten suolistosairauksien (IBD) diagnosoinnin tueksi. Tietoisuus IBD:n yleisyydestä sekä ihmisillä että eläimillä on kasvanut viime vuosikymmeninä ja tehokkaiden ja kohtuuhintaisten diagnostisten menetelmien tarve on tullut yhä kiireellisemmäksi. Tutkimus on ensimmäinen, joka vahvistaa yhteyden suolistomikrobiston koostumuksen ja kroonisten IBD-muotojen välillä hevosilla.
Tulehdukselliset suolistosairaudet (IBD) ovat yleistyneet sekä ihmisillä että eläimillä. IBD on hevosilla nykyisin melko yleinen sairaus aiheuttaen vakavia hyvinvoinnin haasteita, kuten laihtumista, suorituskyvyn heikkenemistä ja kivun aiheuttamia käyttäytymismuutoksia. Oireet voivat johtaa hevosen ennenaikaiseen eläköitymiseen ja jopa eutanasiaan. IBD diagnosoidaan yleensä havainnoimalla yleistä oirekuvaa sekä viimekädessä tähystämällä hevosen suolistoa ja tarkastelemalla muutoksia suolen seinämästä otetun koepalan avulla.
- Tähystys on haasteellista, koska hevosen pitkän suoliston takia suurin osa siitä jää käytännön syistä tutkimatta. Se on myös kallista omistajalle ja stressaavaa hevoselle, sillä se edellyttää paastottamisen, tähystyksen ja koepalan oton lisäksi yleensä kuljetuksen klinikalle, kertoo akatemiatutkija Silva Uusi-Heikkilä Jyväskylän yliopistosta.
Mikrobistoa tutkittiin hevosen lannasta
Jyväskylän yliopiston tutkijat etsivät mahdollisuuksia käyttää lannan bakteeriyhteisön eli mikrobiston koostumusta ei-invasiivisena diagnostisena työkaluna. Tutkimukset muilla lajeilla, kuten ihmisellä, ovat osoittaneet, että suoliston mikrobistoa voidaan käyttää IBD:n havaitsemiseen ja sairauden kehityksen seurantaan. Tämän tiedon pohjalta tutkijat analysoivat hevosten lantanäytteitä selvittääkseen, löytyykö sairastavien hevosten lantanäytteistä merkkejä IBD:stä. Tutkimukseen osallistui myös Laukaan hevosklinikka.
- Havaitsimme eroja suolistomikrobiston koostumuksessa IBD:tä sairastavien hevosten ja terveiden hevosten välillä, selventää Uusi-Heikkilä. Tiettyjen bakteeriryhmien suhteellisten runsauksien havaittiin joko lisääntyneen tai vähentyneen IBD:tä sairastavilla hevosilla, hän lisää.
Tekoälyä hyödynnettiin tutkimuksessa
Mikrobistojen kartoitustuloksia hyödyntäen tutkijat kehittivät lantanäytteiden mikrobiston lajikoostumuksen perusteella koneoppimismallin IBD:n ennustamiseksi.
- Tämä tekoälypohjainen neuroverkkomalli ennusti IBD:n testinäytteissä 100 %:n tarkkuudella, iloitsee tutkijatohtori Tiina Sävilammi Jyväskylän yliopistosta. Seuraavassa vaiheessa testaamme mallin tarkkuutta ja parannamme sen suorituskykyä suuremmalla näytemäärällä, hän lisää.
Uudesta diagnosointimenetelmästä hyötyä ihmisille ja eläimille
Tutkijoiden lupaavat tulokset viittaavat siihen, että tulevaisuudessa lantanäytteiden mikrobistojen lajikoostumusten analysoinnista voisi tulla tarkka, kustannustehokas ja ei-invasiivinen avustava menetelmä hevosten IBD:n seulonnassa. Edistysaskel voi vähentää nykyiseen diagnosointiin liittyvää stressiä ja taloudellista taakkaa, mistä hyötyisivät sekä hevoset että niiden omistajat.
- Mikrobeja hyödyntävien menetelmien tutkimus ja laajamittaisempi käyttöönotto voi johtaa merkittäviin edistysaskeliin ja tarjota uudenlaisia ratkaisuja muidenkin sairauksien diagnostiikassa ja hoidossa niin eläin- kuin ihmislääketieteessä, selventää Uusi-Heikkilä.
Artikkelin tiedot:
- Gut Microbiota Profiling as a Promising Tool to Detect Equine Inflammatory Bowel Disease (IBD), Tiina Sävilammi, Rinna-Riikka Alakangas, Tuomas Häyrynen ja Silva Uusi-Heikkilä, MDPI, 18.8.2024.
- Linkki artikkeliin: https://www.mdpi.com/2076-2615/14/16/2396
- Doi-numero: https://doi.org/10.3390/ani14162396
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkijatohtori Tiina Sävilammi, tiina.m.savilammi@jyu.fi, +358456396396
Akatemiatutkija Silva Uusi-Heikkilä, silva.k.uusi-heikkila@jyu.fi, +358408054811
Elina LeskinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 461 7880elina.leskinen@jyu.fiKuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Ikääntyneet jäävät usein digipalveluiden suunnittelussa ulkopuolelle4.10.2024 12:30:00 EEST | Tiedote
Vastuu ikääntyneiden osallistamisesta julkisten digipalveluiden suunnitteluun ei kuulu kenellekään, vaikka eri sidosryhmät näkevät osallistavan suunnittelun hyvänä ja hedelmällisenä keinona digipalveluiden toteutuksessa.
Raakun säilyminen edellyttää yhteistyötä4.10.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Jokihelmisimpukan eli raakun säilyminen osana Suomen luontoa vaatii yhteistyötä metsäsektorin, suojelutahojen ja tutkijoiden kesken. Tärkeässä roolissa on myös tutkimus, jonka avulla voidaan löytää keinoja sovittaa yhteen metsätalous ja raakut.
Tutkimus paljastaa, miten aivot käsittelevät musiikillisia rajoja ja miten muusikkous vaikuttaa prosessointiin2.10.2024 13:11:30 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat saaneet uutta tietoa siitä, miten aivot käsittelevät musiikillisia rajoja eli kohtia, joissa yksi fraasi päättyy ja toinen alkaa. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös sitä, vaikuttaako muusikkona oleminen tähän prosessiin.
Kansainvälinen ura luonnon populaatioiden sopeutumisen tutkijana toi professoriksi Jyväskylän yliopistoon2.10.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston uusi professori Katja Räsänen on syventynyt tutkimaan suomalaisten vesisiirojen ja Islannin Mývatn-järvessä elävän kolmipiikin sopeutumiskykyä muuttuvaan ympäristöön. Räsänen on kerryttänyt kansainvälisiä verkostojaan ja kokemustaan ympäri maailman. Hän aloitti bio- ja ympäristötieteiden laitoksen evoluutio- ja ympäristöbiologian professorina 1.9.2024.
Mikroelektroniikan ja fotoniikan alan osaajille riittää kysyntää1.10.2024 06:45:00 EEST | Tiedote
Erasmus Mundus RADMEP (Radiation and its Effects on MicroElectronics and Photonics Technologies) -ohjelma tarjoaa varman työpaikan mikroelektroniikan ja fotoniikan aloilla. Yhteistutkinto-ohjelmasta vuonna 2023 valmistuneet ovat kaikki työllistyneet. Tänä syksynä valmistui 18 opiskelijaa ja suurin osa heistäkin on jo löytänyt työpaikan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme