Hallitus asetti uudet tulorajat ara-asuntojen asukkaille – tutkijat selvittivät, kuka saa jatkossa asunnon suurissa kaupungeissa

Uudet tulorajat ovat ruokakuntakohtaisia ja ne määräytyvät ruokakunnan koon perusteella: ensimmäisestä aikuisesta 3 540 euroa kuussa, muista aikuisista 2 480 euroa ja ensimmäisestä alaikäisestä 650 euroa kuussa, muista alaikäisistä 600 euroa. Kaupunkitaloustieteen tutkimusryhmä AlueAvain on nyt laskenut Tilastokeskuksen yksilötason rekisteriaineistojen avulla, kuinka suurella osalla uutena asukkaana ara-asuntoon vuonna 2022 muuttaneista tulot olisivat ylittäneet nyt käyttöön otettavat tulorajat.

Tulosten mukaan tulorajan ylittäjiä olisi eniten Espoossa (kuvio 1), jossa lähes 8 % ara-asuntoon muuttaneista olisi ylittänyt tulorajan. Helsingissä, Vantaalla ja muualla kuin suurissa kaupungeissa osuus oli noin 6,5 %. Muissa suurissa kaupungeissa ylittäneiden osuus oli alle 6 %, ja Tampereella jopa alle 4 %.

Tulorajan ylittäminen on selvästi yleisintä silloin, kun ruokakuntaan kuuluu vähintään kaksi aikuista ja pääkaupunkiseudulla erityisesti silloin, jos tällaiseen ruokakuntaan ei kuulu lapsia (kuvio 2). Tulorajan ylittäminen on harvinaisinta yksinhuoltajien tapauksessa.

”Näyttäisi siltä, että nyt asetetuilla tulorajoilla ei tule olemaan suurta vaikutusta siihen, ketkä ara-asuntoihin muuttavat. Tämä johtuu tulorajojen suhteellisen korkeasta tasosta sekä siitä, että tulot on jo aiemmin huomioitu asukasvalinnassa”, kertoo tutkimusryhmän johtaja Tuukka Saarimaa.

”Suurempi kysymys ara-asuntojen kohdentumisen osalta näyttäisi olevan se, että asuntoon voi jäädä asumaan, vaikka tulot myöhemmin nousisivatkin”, jatkaa Saarimaa.

Ara-asuntojen asukasvalinnalla pyritään myös välttämään pienituloisten keskittyminen samoille alueille ja samoihin rakennuksiin. Enimmäistulorajat voivat vaikeuttaa tämän tavoitteen toteutumista, jos tulorajan ylittäneet ovat päätyneet asumaan pienituloisimpiin rakennuksiin ja alueille, monipuolistaen näin niiden asukasrakennetta.

AlueAvaimen analyysin mukaan näin ei kuitenkaan näyttäisi olevan. Tulorajan ylittäneet ruokakunnat muuttivat suurempituloisiin rakennuksiin (kuvio 3) ja suurempituloisille alueille kuin tulorajojen alle jääneet. Tulorajojen avulla ara-asunnot voidaan siis kohdentaa paremmin pienituloisille ilman, että samalla joudutaan tinkimään sosiaaliseen sekoittamiseen liittyvistä tavoitteista.

Kaupunkitaloustieteen uusi tutkimusryhmä AlueAvain

Kunnissa tehdään päivittäin pienempiä ja suurempia asukkaiden elämään vaikuttavia päätöksiä. Mitä paremmin päätöksentekijällä on aiheeseen liittyen tietoa, sitä parempia päätöksiä osataan tehdä. AlueAvain on kaksivuotinen Suomen kuuden suurimman kaupungin pilottihanke, jossa tuodaan yksilötason ajantasaiset rekisteriaineistot mahdollisimman käyttökelpoisesti kuntien päätöksentekijöiden hyödynnettäväksi.

Tutkimusryhmä toimii Aalto-yliopiston taloustieteen laitoksella ja sitä tehdään yhteistyössä Kuutoskaupunkien verkoston ja Kuntaliiton kanssa. AlueAvaimen akateemisena johtajana toimii kaupunkitaloustieteen professori Tuukka Saarimaa.

Analyyseihin voi tutustua tarkemmin osoitteessa: Alueavain.fi.