Näkyminen on yhä keskeisempi vallankäytön muoto politiikan areenoilla

Julkisuudessa tapahtuvaa poliittista toimintaa hallitsee maineeseen perustuva logiikka. Tämä muuttaa merkittävällä tavalla demokraattisen julkisuuden perinteistä arvopohjaa. Tasavertaisuuteen perustuvasta ihanteesta on siirrytty julkiseen keskusteluun, jossa argumentin arvo perustuu sen esittäjän maineeseen ja tunnettuuteen. Tämän seurauksena näkyminen on yhä keskeisempi vallankäytön muoto, ilmenee Helsingin yliopiston tutkimuksesta.

- Visuaalisessa, maineeseen perustuvassa julkisuudessa vaikuttamismahdollisuudet kasaantuvat niille, joilla on resursseja olla esillä, sanoo professori Eeva Luhtakallio Helsingin yliopistosta.

Myös perinteiset poliittisen vaikuttamisen muodot, kuten mielenosoitukset, ovat muuttuneet yhä visuaalisesti näyttävämmiksi. Protesteja suunnitellaan kuvattavuuden näkökulmasta ja niiden tärkeä päämäärä on tulla kuvatuksi ja jaetuksi sosiaalisen median alustoilla.

- Usein protestien tärkein yleisö ei olekaan kaduilla, vaan ruutujen takana, Luhtakallio kertoo.

Euroopan tutkimusneuvoston rahoittamassa viisivuotisessa Imagi(ni)ng Democracy -hankkeessa on tutkittu visuaalista poliittista toimintaa Suomessa, Ranskassa, Saksassa ja Portugalissa.

Visuaalisen poliittisen osallistumisen tutkimukseen kehitettiin tekoälypohjainen menetelmä

Tutkimuksen mukaan virtuaalisen ja fyysisen maailman välinen raja on erityisesti nuorten toimijoiden jokapäiväisessä elämässä keinotekoinen. Samoin tiukka erottelu kuvallisen ja sanallisen tutkimusaineiston välillä on mahdotonta hypervisuaalisen julkisuuden areenoilla. Tämän vuoksi ImagiDem-hankkeessa on kehitetty uudenlaisia tutkimusmenetelmiä nykyisen kaltaisen poliittisen toiminnan ymmärtämiseksi: Snap-along-etnografiaksi nimetyn menetelmän avulla voidaan seurata kuvaamisen käytäntöjä, kuvilla vaikuttamista ja kuvien merkityksiä online-offline-rajan yli.

- Lisäksi erityisesti internetin valtavien kuvavirtojen kokonaisuuksien hahmottamiseksi hankkeessa on kehitetty tekoälypohjainen menetelmä, joka luokittelee visuaalista poliittista toimintaa laadullisessa tutkimuksessa tunnistettuihin kategorioihin, kertoo Luhtakallio.

Näkyminen on sekä poliittisen toiminnan keino että päämäärä

Hypervisuaalinen aika näkyy myös esilläolon ja tärkeyden välisessä yhteydessä. Esillä ja näkyvillä olevat asiat, ilmiöt ja ihmiset koetaan tärkeiksi – keskustelun, mielipiteiden ja pohdinnan arvoisiksi, näkymättömyys puolestaan on osattomuuden, merkityksettömyyden ja ulosjäämisen symboli. ImagiDem-hankkeessa on pureuduttu myös esillä ja piilossa olemisen erilaisiin merkityksiin erityisesti marginalisoitujen ihmisten näkökulmasta.

- Visuaalisen viestinnän aikakaudella marginalisoidut ja stigmatisoidut aktivistit vaikuttavat olemalla esillä norminvastaisesti, mutta myös piiloutumalla stigmatisoivilta tavoilta katsoa. Poliittisen toiminnan ja argumentoinnin ei-verbaaliset tasot nousevat yhä keskeisempään asemaan, sanoo yliopistotutkija Taina Meriluoto.

Sosiaalinen media tuottaa myös uudenlaisia ristiriitoja poliittisen vaikuttamisen käytäntöihin. Kaupallisen alustan ehdoilla toimiminen esimerkiksi ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi sai aktivistit eri maissa neuvottelemaan arvoista ja etiikasta algoritmien vaatimusten ja toiminnan päämäärien ristipaineessa.

Tutkimushankkeen teemoja luodataan avoimessa tapahtumassa, jossa visuaalista poliittista toimintaa eri Euroopan maissa analysoineet tutkijat avaavat tutkimustuloksiaan ja tutkimusmenetelmiään sekä altistavat tutkimuksen päätelmiä kuvajulkisuuden ammattilaisten näkemyksille. Tilaisuus järjestetään Helsingin yliopiston Tiedekulmassa torstaina 12.9. kello 17-18.30.

 
Lisätietoja:
Eeva Luhtakallio
Puh. 040 503 1573
eeva.luhtakallio@helsinki.fi

Taina Meriluoto
taina.meriluoto@helsinki.fi