VATT-päivän ennakkotiedote: Taloustieteilijät vastaavat – miten TKI-rahoitus tulisi kohdentaa?

Suomi tavoittelee nostavansa tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen neljään prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi julkista TKI-rahoitusta lisätään noin 1,7 miljardia euroa vuosina 2024–2030. Tavoite edellyttää julkisen rahoituksen kasvun lisäksi merkittävää yksityisen TKI-sektorin omien panostusten lisäämistä (nk. vipuvaikutus). Vipuvaikutusten saavuttamisessa keskeistä on rahoituksen onnistunut kohdentaminen. 

Kasvavat TKI-panostukset ovat myös vuosittaisen taloustieteellisen seminaarin VATT-päivän aihe. Tilaisuus järjestetään Helsingissä 19. Syyskuuta 2024. 

”Tarkastelemme VATT-päivässä kollegoiden kanssa Suomen TKI-politiikkaa useista näkökulmista. TKI-rahoituksen vaikuttavuutta ja kohdentamista tarkastellaan sekä empiirisesti että taloustieteellisten mallien avulla. Yksi keskeinen kysymys on, miten yritystuet tulisi kohdentaa Suomen kaltaisessa pienessä avotaloudessa? Mikä olisi tukien sopiva taso? Entä mikä on koulutuksen ja patenttioikeuksien rooli kasvun kannalta?” pohtii Elias Einiö, VATT:n johtava tutkija ja tutkimusohjaaja. 

VATT-päivän tähtivieras on tunnettu kansainvälinen taloustieteilijä ja Chicagon yliopiston taloustieteen professori Ufuk Akcigit. Hän pitää VATT-päivässä odotetun keynote-puheenvuoron kasvupolitiikasta. Akcigit on kehittänyt muun muassa merkittävän taloudellisen kasvun mallin, jonka avulla on aiemmin tarkasteltu innovaatiopolitiikan vaikutuksia Yhdysvalloissa. Einiö kollegoineen on kehittänyt mallia soveltumaan Suomen olosuhteisiin. 

“Huomioimme erityisesti Suomen kaltaisen pienen avotalouden riippuvuuden kansainvälisestä kaupasta ja ulkomaisesta teknologiasta. Mallin avulla arvioimme erilaisten yritystukien ja -verojen vaikutuksia innovaatioihin, kasvuun ja hyvinvointiin. Selvitämme myös, miten Suomen tulisi vastata ulkomailla tapahtuviin tukipolitiikan muutoksiin, kuten Yhdysvaltojen kasvaneisiin teollisuuspoliittisiin tukiin”, Einiö kuvailee. 

Ufuk Akcigitin lisäksi VATT-päivässä esiintyvät muun muassa erikoistutkija Tanja Saxell (VATT) ja professori Otto Toivanen (Aalto-yliopisto). Katso tutkimuslaitoksen sivuilta koko VATT-päivän ohjelma. Seminaaria ei striimata. VATT-päivän taustatutkimukset ja esitysmateriaalit julkaistaan VATT:n verkkosivuilla. 

TKI-aiheisia tutkimuksia 

Elias Einiö

Innovaattoreiden sosioekonomisen taustan merkitys innovaatioiden suunnalle ja kasvulle:

Elias Einiö, Josh Feng ja Xavier Jaravel (2023). Social Push and the Direction of Innovation. VATT Working Papers 160.

Kuvaus: Useimmat innovaattorit ovat hyvässä sosioekonomisessa asemassa olevia miehiä. Tämä vinouttaa teknologista kehitystä, sillä osoitamme, että innovaattorit palvelevat keskimäärin samankaltaisia kuluttajia kuin he itse ovat. Naisten panos ja hyötyminen uusista keksinnöistä jäävät miehiä vähäisemmiksi. Innovaatioiden miesvaltaisuus heikentää naisten taloudellista asemaa, koska he hyötyvät innovaatioista vähemmän kuin miehet. Tämä johtaa epätasa-arvoon hyvinvoinnissa ja hidastaa talouskasvua. (Tiedote)  

Yritystukien ja -verojen vaikutus innovaatioihin ja kasvuun: 

Elias Einiö, William Kerr, Heli Koski, Tero Kuusi ja Markku Lehmus (2024). Innovation and Reallocation in an Open Economy, unpublished manuscript. Tutkimusta ei ole vielä julkaistu.

Elias Einiö, Heli Koski, Tero Kuusi ja Markku Lehmus (2022). Publications of the Government´s analysis, assessment and research activities. Valtioneuvoston kanslia.

Kuvaus: Kehitämme Acemoglun, Akcigitin ym. (2018) kokonaistaloudellisen kasvumallin kuvaamaan Suomen kaltaista pientä avotaloutta. Malli sovitetaan Suomen innovaatiosektorin keskeisiin piirteisiin käyttämällä kotimaisia mikroaineistoja. Mallin avulla tarkastelemme yritystukien ja -verojen vaikutuksia kasvuun ja hyvinvointiin Suomessa. (Tiedote) 

Tanja Saxell 

Lääketeollisuuden patenttioikeudet: 

Olena Izhak, Tanja Saxell ja Tuomas Takalo (2020). Optimal Patent Policy for Pharmaceutical Industry. VATT Working Papers 131.

Kuvaus: Lääketeollisuudessa patenttisuojan laajuudella on suuri merkitys. Suomessa lääkkeille on käytössä 20 vuoden patenttiaika, johon voi tietyin edellytyksin saada enintään 5,5 vuoden pidennyksen. Tehokkaampaa olisi myöntää nykyistä lyhyempiä, mutta vahvempia patentteja. Patenttisuojan keston pidennys sen sijaan on tehoton tapa kannustaa uusien lääkkeiden kehittämiseen. Pitkä patenttisuoja kannustaa rinnakkaislääkkeiden valmistajia kiertämään alkuperäislääkkeen patenttia. (Blogi)