VATT-päivän ennakkotiedote: Taloustieteilijät vastaavat – miten TKI-rahoitus tulisi kohdentaa?
Suomi on päättänyt panostaa TKI:hin eli tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin myös taloudellisesti vaikeana aikana. Mikä olisi järkevin tapa käyttää kasvavat TKI-panostukset? Kysymykseen vastaavat useat taloustieteilijät Suomesta ja ulkomailta torstaina 19.9.2024 järjestettävässä VATT-päivässä.
Suomi tavoittelee nostavansa tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen neljään prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi julkista TKI-rahoitusta lisätään noin 1,7 miljardia euroa vuosina 2024–2030. Tavoite edellyttää julkisen rahoituksen kasvun lisäksi merkittävää yksityisen TKI-sektorin omien panostusten lisäämistä (nk. vipuvaikutus). Vipuvaikutusten saavuttamisessa keskeistä on rahoituksen onnistunut kohdentaminen.
Kasvavat TKI-panostukset ovat myös vuosittaisen taloustieteellisen seminaarin VATT-päivän aihe. Tilaisuus järjestetään Helsingissä 19. Syyskuuta 2024.
”Tarkastelemme VATT-päivässä kollegoiden kanssa Suomen TKI-politiikkaa useista näkökulmista. TKI-rahoituksen vaikuttavuutta ja kohdentamista tarkastellaan sekä empiirisesti että taloustieteellisten mallien avulla. Yksi keskeinen kysymys on, miten yritystuet tulisi kohdentaa Suomen kaltaisessa pienessä avotaloudessa? Mikä olisi tukien sopiva taso? Entä mikä on koulutuksen ja patenttioikeuksien rooli kasvun kannalta?” pohtii Elias Einiö, VATT:n johtava tutkija ja tutkimusohjaaja.
VATT-päivän tähtivieras on tunnettu kansainvälinen taloustieteilijä ja Chicagon yliopiston taloustieteen professori Ufuk Akcigit. Hän pitää VATT-päivässä odotetun keynote-puheenvuoron kasvupolitiikasta. Akcigit on kehittänyt muun muassa merkittävän taloudellisen kasvun mallin, jonka avulla on aiemmin tarkasteltu innovaatiopolitiikan vaikutuksia Yhdysvalloissa. Einiö kollegoineen on kehittänyt mallia soveltumaan Suomen olosuhteisiin.
“Huomioimme erityisesti Suomen kaltaisen pienen avotalouden riippuvuuden kansainvälisestä kaupasta ja ulkomaisesta teknologiasta. Mallin avulla arvioimme erilaisten yritystukien ja -verojen vaikutuksia innovaatioihin, kasvuun ja hyvinvointiin. Selvitämme myös, miten Suomen tulisi vastata ulkomailla tapahtuviin tukipolitiikan muutoksiin, kuten Yhdysvaltojen kasvaneisiin teollisuuspoliittisiin tukiin”, Einiö kuvailee.
Ufuk Akcigitin lisäksi VATT-päivässä esiintyvät muun muassa erikoistutkija Tanja Saxell (VATT) ja professori Otto Toivanen (Aalto-yliopisto). Katso tutkimuslaitoksen sivuilta koko VATT-päivän ohjelma. Seminaaria ei striimata. VATT-päivän taustatutkimukset ja esitysmateriaalit julkaistaan VATT:n verkkosivuilla.
TKI-aiheisia tutkimuksia
Elias Einiö
Innovaattoreiden sosioekonomisen taustan merkitys innovaatioiden suunnalle ja kasvulle:
Kuvaus: Useimmat innovaattorit ovat hyvässä sosioekonomisessa asemassa olevia miehiä. Tämä vinouttaa teknologista kehitystä, sillä osoitamme, että innovaattorit palvelevat keskimäärin samankaltaisia kuluttajia kuin he itse ovat. Naisten panos ja hyötyminen uusista keksinnöistä jäävät miehiä vähäisemmiksi. Innovaatioiden miesvaltaisuus heikentää naisten taloudellista asemaa, koska he hyötyvät innovaatioista vähemmän kuin miehet. Tämä johtaa epätasa-arvoon hyvinvoinnissa ja hidastaa talouskasvua. (Tiedote)
Yritystukien ja -verojen vaikutus innovaatioihin ja kasvuun:
Elias Einiö, William Kerr, Heli Koski, Tero Kuusi ja Markku Lehmus (2024). Innovation and Reallocation in an Open Economy, unpublished manuscript. Tutkimusta ei ole vielä julkaistu.
Kuvaus: Kehitämme Acemoglun, Akcigitin ym. (2018) kokonaistaloudellisen kasvumallin kuvaamaan Suomen kaltaista pientä avotaloutta. Malli sovitetaan Suomen innovaatiosektorin keskeisiin piirteisiin käyttämällä kotimaisia mikroaineistoja. Mallin avulla tarkastelemme yritystukien ja -verojen vaikutuksia kasvuun ja hyvinvointiin Suomessa. (Tiedote)
Tanja Saxell
Lääketeollisuuden patenttioikeudet:
Kuvaus: Lääketeollisuudessa patenttisuojan laajuudella on suuri merkitys. Suomessa lääkkeille on käytössä 20 vuoden patenttiaika, johon voi tietyin edellytyksin saada enintään 5,5 vuoden pidennyksen. Tehokkaampaa olisi myöntää nykyistä lyhyempiä, mutta vahvempia patentteja. Patenttisuojan keston pidennys sen sijaan on tehoton tapa kannustaa uusien lääkkeiden kehittämiseen. Pitkä patenttisuoja kannustaa rinnakkaislääkkeiden valmistajia kiertämään alkuperäislääkkeen patenttia. (Blogi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elias EiniöJohtava tutkija, tutkimusohjaajaVATT / Yritystoiminnan verotus ja sääntely
Puh:+358 295 519 408elias.einio@vatt.fiTanja SaxellErikoistutkijaVATT / Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
Puh:+358 40 304 5574tanja.saxell@vatt.fiAnne MoilanenViestintäjohtaja vs.
Puh:+358 50 502 0155anne.moilanen@vatt.fiKuvat
Linkit
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa. Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
Yritysverojen laskeminen on tehoton keino edistää talouskasvua29.10.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Yritysverojen alentaminen kaikilta yrityksiltä ei lisää investointeja tai talouskasvua merkittävästi, todetaan VATT:n, Tampereen yliopiston ja Verotutkimuksen huippuyksikön tutkijoiden tuoreessa kirjoituksessa. Verotulojen menetys myös harvoin täysin kompensoituu talouskasvun kautta.
Blogi: VATT selvittää keinoja Afrikan maiden verokertymän vahvistamiseksi28.10.2024 07:00:00 EET | Blogi
VATT pyrkii kehittämään Afrikan maiden verotusta useilla tutkimushankkeilla. Verotuksen kehittäminen kehittyvissä maissa on osa kansainvälistä trendiä, joka voi vahvistaa hyvää hallintoa ja vähentää kehitysapuriippuvuutta, kirjoittaa VATT:n erikoistutkija Elina Berghäll.
Tutkimus: Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen ongelmat korjattavissa yksinkertaisin toimenpitein23.10.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomen listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen ongelmat ovat tuoreen tutkimuksen mukaan ratkaistavissa normaalituottoastetta (8 prosenttia) alentamalla ja nostamalla osingon verollista osaa (25 prosenttia). ”Näillä muutoksilla listaamattomien yhtiöiden verotus saataisiin toimivaksi. Järjestelmän perusrakennetta ei tarvitse lähteä muuttamaan”, sanoo VATT:n johtava tutkija Seppo Kari.
VATT: Investointihyvitys ei edistä talouskasvua tai puhdasta siirtymää toivotusti14.10.2024 15:17:22 EEST | Tiedote
Hallituksen esittämän suurten ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksen kustannukset voivat nousta odotettua suuremmiksi, ja sen vaikutukset talouskasvuun ja päästövähennyksiin ovat epävarmoja. Hyvitys kohdistuisi ensisijaisesti suuriin yrityksiin ja jo suunnitteilla oleviin hankkeisiin, mikä heikentäisi uusien ja pienempien yritysten kilpailuasemaa suhteessa suuriin toimijoihin.
Väitös: Työelämässä arvostetut kyvyt selittävät osan älykkyyden kehityksestä eli Flynnin efektistä10.10.2024 10:32:35 EEST | Tiedote
Älykkyyden pitkän aikavälin kehityksestä eli Flynnin efektistä on saatu uutta tietoa. Pelkästään terveyden ja ravitsemuksen muutokset eivät selitä älykkyyden muutoksia, vaan niitä selittävät myös muutokset työmarkkinoilla kulloinkin arvostetuissa kyvyissä, esittää VATT:n erikoistutkija Miika Päällysaho väitöstutkimuksessaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme