Liian hyvää hävikkiin – ruokahävikin vähentämisestä kiittävät kukkaro ja luonto
Hävikkiviikkoa vietetään jälleen syyskuussa, 23.–29.9.2024, ja sinä aikana keskitytään ruokahävikin vähentämiseen koko suomalaisessa ruokaketjussa. Viikko tarjoaa tietoa ja vinkkejä arkisiin tapoihin hävikin torjumiseksi. Alkutuotannossa hävikin vähentäminen on monimuotoista ja innovatiivista.
Kasvin- ja viljantuotannossa pyritään löytämään jokaiselle sadolle käyttökohde, olipa kyseessä sitten ihmisravinto, teollisuuden raaka-aineet, eläinten rehut tai jopa etanoli. Peruna on esimerkki monikäyttöisestä sadosta, jota hyödynnetään ruokaperunasta aina biokaasun raaka-aineeksi saakka. Modernit teknologiat, kuten kasvinjalostus ja kasvinsuojeluaineet, ovat tärkeitä työkaluja tässä työssä, jotta sadosta saadaan mahdollisimman hyvä sekä määrällisesti että laadullisesti.
Tilatasolla vilja-, vihannes- ja perunasadon käsittely ja varastointi vaativat ajanmukaisia investointeja ja ammattitaitoa. Käsittelyyn ja varastointiin on oltava hyvät ja ajantasaiset puitteet, joissa ilmankosteus ja lämpötila ovat optimaaliset, ja esimerkiksi tuhojyrsijöiden ja lintujen pääsy tiloihin on estetty.
Ruokahävikki on alun perin syömäkelpoista, mutta roskiin päätynyttä ruokaa, jonka synty olisi voitu välttää ennakoimalla paremmin ruuan kulutusta tai valmistamalla tai säilyttämällä ruoka toisin. Ruokahävikkiä syntyy koko ruokaketjussa, mutta suurinta se on kotitalouksissa, joissa muodostuu Suomen ruokahävikistä Luken laskelmien mukaan 38 %. Koko ketjun ruokahävikki on 400 miljoonaa kiloa, josta kotitalouksissa syntyy 155 miljoonaa kiloa.
Keskivertokuluttaja heittää ruokaa roskiin noin 28 kiloa vuodessa. Kotitalouden koko ja tyyppi vaikuttavat merkittävästi ruokahävikin määrään. Rahassa mitattuna esimerkiksi nelihenkinen perhe heittää vuodessa noin 500 euroa roskikseen ruuan muodossa. Kokonaan ruokahävikkiä ei voi välttää, mutta sen määrää kannattaa minimoida!
Vinkkejä ruokahävikin vähentämiseen:
- Parasta ennen -merkinnällä tarkoitetaan vähimmäissäilyvyysaikaa, johon saakka elintarvike ainakin säilyttää sille tyypilliset ominaisuudet. Viimeinen käyttöpäivä -merkintä sen sijaan on nimensä mukaisesti päivä, jolloin valmistaja on tarkoittanut tuotteen viimeistään käytettäväksi.
- Huomioi ruokien lisäksi juomat! Kahvista syntyy yllättävän paljon ruokahävikkiä, kupillinen päivässä viemäriin tarkoittaa vuodessa yli 40 litraa hukkaan heitettyä kahvia! Keitä kahvia vain sen verran kuin nautit sitä, lisäkupilliset porisevat nopeasti valmiiksi tarvittaessa!
- Säilytä oikein: osa kasviksista säilyy parhaiten jääkaapissa, kuten salaatit, juurekset ja sienet. Osa taas viihtyy huoneenlämmössä, kuten banaani, tomaatti ja kurkku. Lue lisää erilaisten kasvisten optimaalisista säilytyslämpötiloista ja etyleenistä: https://kasvikset.fi/kasvitieto/kasvisten-sailytyksesta/sailytyslampotilat/.
- Suunnittele ja ennakoi: älä haksahda ostamaan isoa pakkausta halvemmalla, jos kaikelle ruualle ei ole käyttöä. Hyödynnä pakastinta ja tee hävikkiherkkuja.
- Kaikkea hävikkiä ei voi välttää. Pilaantunutta, homeista tai hapantunutta ruokaa ei pidä syödä. Oikein biojätteeseen lajiteltuna käyttökelvoton ruoka muuntuu aikanaan biokaasuksi tai ravinteikkaaksi mullaksi.
Lisää vinkkejä ja tietoa Hävikkiviikosta: https://havikkiviikko.fi/
Jäikö tähteeksi pari keitettyä perunaa, nahistuuko juures jääkaappiin? Pyöräytä syksyä piristämään herkulliset keltajuuriröstit: https://www.mtk.fi/-/keltajuurirosti
Lisätiedot:
Heidi Siivonen, ruokamarkkina-asiantuntija, MTK, 040 568 8802
Max Schulman, asiantuntija (viljat), MTK, 040 825 2112
Antti lavonen, asiantuntija (peruna), MTK, 040 558 0512
Yhteyshenkilöt
Heidi Siivonenruokamarkkina-asiantuntija, MTK
Puh:040 5688802heidi.siivonen@mtk.fiKuvat
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Luonto on Suomen tärkein matkailuvaltti – suomalainen elämäntapa ja kulttuuri nousussa8.11.2024 10:55:23 EET | Tiedote
Luonto on Suomen matkailun tärkein vetovoimatekijä. Luonto mainitaan lähes jokaisen maakunnan ja matkailukeskuksen tärkeimpänä houkuttelevuustekijänä. Samalla suomalainen elämäntapa ja kulttuuri ovat nousseet keskeiseksi osaksi matkailukokemuksia tuoden erottuvuutta Suomen matkailutarjontaan. Kansainvälisille matkailijoille suunnatut palvelut nähdään suurena kehitysmahdollisuutena, jossa vastuullisuus ja turvallisuus ovat keskeisiä, selviää majoitus- ja ohjelmapalveluyrityksille tehdyssä kyselyssä.
MTK:n Lihaseminaari Seinäjoella 13.11.2024 – Lihamarkkinoiden haasteet ja mahdollisuudet tulevaisuudessa5.11.2024 08:00:00 EET | Kutsu
MTK:n Lihaseminaari pureutuu alan ajankohtaisiin teemoihin, toimintaympäristön muutoksiin ja teknologian tarjoamiin uusiin mahdollisuuksiin. Tilannekatsauksen esittää valtiosihteeri Päivi Nerg maa- ja metsätalousministeriöstä, ja Snellmanin konsernijohtaja Markus Hellström jakaa vinkkinsä markkinoilla menestymiseen. VTT:n tutkimuspäällikkö Emilia Nordlund valottaa uusien teknologioiden mahdollisuuksia maataloussektorille. Lihaedunvalvonnasta käytännössä kertoo MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg, ja tutkimuspäällikkö Juha Lappalainen pohtii globaalin lihamarkkinan tulevaisuutta. Lopuksi käydään paneelikeskustelu, jossa mukana on myös MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.
Metsänhoitoyhdistys Kainuu on Vuoden Kymppi – Metsävaltuuskunnan kultainen ansiomerkki savonlinnalaiselle Juha-Pekka Hannikaiselle31.10.2024 13:24:40 EET | Tiedote
Metsänhoitoyhdistys Kainuu on valittu Vuoden Kympiksi. Vuoden Kymppi on MTK:n metsävaltuuskunnan myöntämä tunnustus ansiokkaasta metsänomistajien etujen ajamisesta sekä metsänomistajaorganisaation jäsenten ja muiden metsänomistajien palvelusta. Metsävaltuuskunta palkitsi savonlinnalaisen Juha-Pekka Hannikaisen kultaisella ansiomerkillä.
MTK:n Tiirola: Luonnonsuojelulakia on täsmennettävä31.10.2024 09:17:13 EET | Tiedote
MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola vaati metsävaltuuskunnan kokouksen avauspuheenvuorossaan luonnonsuojelulain lajisuojelupykäliin korvausperusteita. Orpon hallitus lupaa ohjelmassaan vahvistaa omaisuudensuojaa, mutta ilman korvausperusteiden ulottamista lajisuojeluun metsänomistajan omaisuudensuoja uhkaa romahtaa.
Ympäristötuen hakeminen nyt metsänhoitoyhdistyksien palveluvalikoimassa28.10.2024 09:52:24 EET | Tiedote
Metsänomistaja voi suojella metsää ja saada siitä korvausta 10 vuoden ympäristötukisopimuksella. Nyt Metsänhoitoyhdistykset tarjoavat kattavan palvelun ympäristötukien hakemiseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme