SDP:n Niina Malm ja Saku Nikkanen: Salon työllisyysalueelta puuttuu miljoona euroa valtion rahoitusta

TE-palveluista tulee vuoden 2025 alussa osa jokaisen kunnan lakisääteisiä tehtäviä ja peruspalveluja, kun julkisten työvoimapalveluiden järjestäminen siirtyy nykyisiltä TE-toimistoilta kuntien vastuulle.

Edellisen hallituksen toimesta tehdyn uudistuksen tavoitteena oli malli, jossa työllisyyspalvelut, kunnan tarjoamat koulutuspalvelut sekä elinkeinopalvelut ovat kaikki saman järjestäjän vastuulla. Keskeinen tavoite oli, että näin palvelut tukevat nopeampaa työllistymistä ja alueen elinkeinoelämän tarpeita.

Nyt tämä uudistuksen keskeinen tavoite romutetaan leikkaamalla noin 120 miljoonaa euroa ammatillisesta koulutuksesta ja lakkauttamalla aikuiskoulutustuki. Tämä tuki häviää tilanteessa, jossa työelämä elää muutoksen aikaa, työuria halutaan pidentää ja osaamista tulisi päivittää.

Kunnille muodostuu nyt uusi valtionosuustehtävä, jonka rahoitus on yleiskatteellisessa valtionosuudessa. Kunnille siirtyvät myös ELY-keskusten julkisiin työvoimapalveluihin liittyvät hankintatehtävät ja KEHA-keskuksen julkisiin työvoimapalveluihin liittyvät maksatustehtävät. Valmistelun tahti on tiukka eikä luvattua uudistusrahoitusta ole täysimääräisesti luvassa. 

– Arvioiden mukaan Salon työllisyysalueella kustannukset tulevat ylittämään niihin valtiolta saatavan rahoituksen noin miljoonalla eurolla. Valtion lupaamaa 100 %:n uudistuksen rahoitusta ei siis olekaan tulossa. Tämä asettaa työvoimapalvelut Salon alueella vaikeaan tilanteeseen, toteaa kansanedustaja Saku Nikkanen (sd).

Hallitus mainostaa uudistusta sillä, että se pitää sisällään kunnille ns. kannustavan rahoitusmallin. Käytännössä se tarkoittaa mm. palkkatukityön työssäoloehdon kertymän poistumista. Tämä ei ole kovin kannustavaa työttömän kannalta. Tästä ratkaisuista kärsivät eniten vaikeimmin työllistyvät, joiden on hyvin vaikea löytää koko- ja pitkäaikaista työtä.

– Nyt tarvitaan uusia keinoja, joilla parannetaan pitkäaikaistyöttömien asemaa niin yhteiskunnassa kuin työmarkkinoillakin. Toivottavasti kuntouttavan työtoiminnan palauttaminen kunnille tuo tähän ratkaisuja, painottaa Nikkanen.

Työvoimapalveluiden muutos vaatii kunnilta paljon työtä sen varmistamiseksi, että erilaiset maksatukset onnistuvat aikataulussa. Onhan kyse ihmisten tuloista ja arjen sujuvuudesta. Uudistus vaatii myös henkilöstön siirtoon liittyvät YT-neuvottelut valtion ja kuntien välillä.

– TE-keskusten henkilöstön palkkauksen, palvelusuhteen ehtojen ja tehtävänkuvien kanssa on pakko onnistua, jotta toiminta jatkuu keskeytyksettä muutoksesta riippumatta. Tämä vaatii aikaa, sitä ei tehdä kiireellä, eikä hetkessä, muistuttaa SDP:n varapuheenjohtaja ja eduskunnan työelämävaliokunnan jäsen Niina Malm ja ihmettelee, miksei YT-neuvotteluja ole jo aloitettu, vaan odotetaan vuoden alkuun, jolloin toiminnan pitäisi jo toimia normaalisti.

– TE-palvelut ovat vahvasti vuorovaikutuksellisia palvelusuhteita, joissa suuri merkitys on palveluja tuottavan henkilöstön panoksella. Tällöin on erityisen tärkeää, että palveluja tuottavien henkilöiden omat työsuhdeasiat ovat kunnossa uudistuksen ensimmäisestä päivästä alkaen, painottaa Malm.