Mediaaniansiot lähes identtiset hyvinvointialueilla ja kunnissa – koulutustaustoissa isoja eroja

Kokoaikaisten ja täyttä palkkaa saaneiden kuukausipalkkaisten palkansaajien säännöllisen työajan mediaaniansiot olivat kunnissa ja kuntayhtymissä 3 306 euroa ja hyvinvointialueilla ja -yhtymissä 3 319 euroa. Eroa oli siis keskimäärin vain 13 euroa kuukaudessa. Taustalla on silti paljonkin eroja.

Kuntien palkansaajissa oli huomattavasti varhaiskasvatuksen ja koulutuksen alan palkansaajia: lastenhoitajia, varhaiskasvatuksen opettajia ja opettajia. Hyvinvointialueilla ja -yhtymissä palkansaajat luokitellaan valtaosin terveys- ja sosiaalipalvelujen toimialalle ja yleisimmin sairaanhoitajiksi tai lähihoitajiksi.

“Korkeampi koulutustausta näkyykin kunnissa ja kuntayhtymissä siten, että ylemmän korkeakouluasteen tutkinto oli 33 %:lla palkansaajista, kun taas hyvinvointialueilla ja -yhtymissä osuus oli 15 %”, toteaa Tilastokeskuksen yliaktuaari Johanna Arvonen.

Hyvinvointialueilla ja -yhtymissä oli yleinen alemman korkeakouluasteen koulutus, joka oli 30 prosentilla sektorin palkansaajista. Tavallisimmin kyseessä oli sairaanhoitajan koulutus. Toisen asteen koulutus oli molemmilla sektoreilla yhtä yleinen: reilu kolmannes.

Vaikka kunnissa ja kuntayhtymissä oli huomattavasti korkeammin koulutettuja palkansaajia, sektorilla työskenteli toisaalta paljon esimerkiksi varhaiskasvatuksen lastenhoitajia, joiden koulutustausta ja myös ansiot olivat matalammat.

Tarkimman ammattiluokituksen tason mukaan yleisin ammattiryhmä koko paikallishallinnossa olivat sairaanhoitajat, joita oli 11 % palkansaajista. Heidän säännöllisen työajan mediaaniansionsa olivat 3 456 euroa kuukaudessa. Toiseksi yleisimmän ammattiryhmän muodostivat päiväkotien ja muiden laitosten lastenhoitajat, joiden mediaaniansiot olivat 2 583 euroa kuussa. Kolmanneksi yleisin ammattiryhmä olivat muut peruskoulun yläluokkien ja lukioiden opettajat, joiden mediaaniansiot olivat 4 365 euroa kuussa.

Kuntien matalapalkkaisimpien ansiot pienemmät kuin hyvinvointialueilla

Kunnissa matalimmin palkattu kymmenys palkansaajista tienasi 2 400 euroa tai vähemmän, kun taas hyvinvointialueilla matalimmin palkatuilla oli isommat ansiot, 2639 tai vähemmän. Lisäksi kunnissa parhaiten ansaitsevaan kymmenykseen kuuluneet saivat 4 880 euroa tai enemmän, kun taas vastaava luku oli hyvinvointialueilla 4731 tai enemmän.

“Kunnissa siis palkkahaitari oli isompi ja ammattien ja ansioiden kirjo laajempi kuin hyvinvointialueilla”, tiivistää yliaktuaari Heli Udd.

Tilastoa tulkitessa on huomattava, että Helsingin kaupungin ja Ahvenanmaan tiedot määritellään tilastossa edelleen kuntasektorille. Tilaston tiedot kuvaavat yhden kuukauden ansioita. Jos työntekijälle on maksettu kuukautta pidemmältä ajalta olevia palkkaeriä, huomioidaan näistä vain yhden kuukauden osuus. Takautuvasti maksetut palkkaerät jäävät tilaston ulkopuolelle.

Paikallishallinnon palkkatilasto perustuu kunnilta ja kuntayhtymiltä sekä hyvinvointialueilta ja -yhtymiltä kerättyyn aineistoon, joka kattaa kaikki työnantajat ja palkansaajat. Paikallishallinnon palkkatietoja julkaistaan jatkossa tulorekisterin pohjalta osana Tilastokeskuksen palkkarakennetilastoa.