Raskauteen liittyvät aivoverenkiertohäiriöt ovat lisääntyneet selvästi Suomessa
Pitkäaikaistutkimus osoittaa, että viimeisten 30 vuoden aikana raskauteen liittyvät aivoverenkiertohäiriöt ovat yli kaksinkertaistuneet. Keskeisin hoidettava riskitekijä on korkea verenpaine.
Lääketieteen lisensiaatti Liisa Verhon väitöstutkimus selvitti raskauden aikana ja synnytyksen jälkeisten 12 viikon kuluessa ilmenneiden aivoverenkiertohäiriöiden lisäksi aivoverenkiertohäiriön raskauden aikana sairastaneiden naisten myöhempien raskauksien kulkua, toipumista ja verisuonisairastavuutta. Tätä varten muodostettiin kansallisista terveydenhuollon rekistereistä aineisto, jossa ovat kaikki Suomessa 30 vuoden ajanjaksolla (1987–2016) aivoverenkiertohäiriön raskauden tai lapsivuodeajan aikana sairastaneet naiset. Heille haettiin verrokit (3 kpl), jotka eivät olleet sairastuneet aivoverenkiertohäiriöön.
Raskauteen liittyvän aivoverenkiertohäiriöt yli kaksinkertaistuivat 30 vuoden tutkimusjakson aikana: 11.1 per 100 000 synnytystä vuosina 1987–1991 ja 25.2 per 100 000 synnytystä vuosina 2012–2016. Nousu liittyi aivoinfarktin ja aivolaskimotukoksen yleistymiseen. Aivoverenkiertohäiriön riski oli suurin synnytyksen yhteydessä ja noin 2–3 viikkoa sen jälkeen.
Merkittävimmät riskitekijät olivat ikä, raskauden aikainen kohonnut verenpaine, tupakointi 12 raskausviikon jälkeen ja migreeni. Aivoverenkiertohäiriöt lisääntyivät synnyttäjän iän myötä: 9.8 per 100 000 synnytystä 20–24-vuotiailla ja 29.9 per 100 000 synnytystä yli 40-vuotiailla.
Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden naisten pitkäaikaisennuste oli monella mittarilla verrokkeja huonompi. Pitkäaikaiskuolleisuus oli korkeampi ja sydän- ja verisuonisairaudet olivat yleisempiä kuin verrokeilla. Sairastuneista naisista työelämässä oli harvempi ja eläkkeellä useampi kuin verrokit. Kuitenkin lähes kaikki sairastuneista toipuivat päivittäisissä toimissaan omatoimisiksi.
Tutkimus osoittaa ensimmäistä kertaa raskauteen liittyvien aivoverenkiertohäiriöiden lisääntyneen myös Euroopassa. Aivoverenkiertohäiriön ilmaantuvuuden nousu on aiemmin kuvattu vain Yhdysvalloissa ja Kanadassa.
Lisäksi kävi ilmi, että aivoverenkiertohäiriön uusiutumisriski myöhemmissä raskauksissa on merkittävä vaikka lähes kaikilla tutkituilla oli jonkinlainen estohoito käytössä ja että naisilla oli myös korkea riski sairastua verenkiertosairauksiin myöhemmin elämänsä aikana.
Ikä lisää riskiä sairastua aivoverenkiertohäiriöön
Raskaus altistaa laskimotukoksille, mutta riski koskee myös muita verisuonisairauksia. Tutkija Liisa Verhon mukaan neuvolassa olisi hyvä käydä läpi odottajan verisuoniriskitekijät, kuten tupakointi, ylipaino, kohonnut verensokeri, kolesteroli ja verenpaine, ja pyrkiä vaikuttamaan näihin elintapaneuvonnalla. Naisia, joilla on runsaasti verisuoniriskitekijöitä, olisi hyvä seurata tiiviimmin ja arvioida hoidon tarvetta. Keskeisin hoidettava riskitekijä on kohonnut verenpaine. Olennaista on tiedostaa, että suurin riski sairastua on synnytyksen välittömässä läheisyydessä ja ensimmäisinä synnytyksen jälkeisinä viikkoina.
– Äitiä ei saisi unohtaa heti synnytyksen jälkeen ja erityisesti suuren riskin omaavien äitien tiiviin seurannan olisi hyvä jatkua 2–3 viikkoa synnytyksen yli. Tänä aikana erityisesti poikkeavan päänsäryn ja neurologisten oireiden tai löydösten sekä korkean verenpaineen tulisi soittaa hälytyskelloja ja äiti pitäisi tutkia tarkemmin, Liisa Verho sanoo.
– On myös selvää, että raskausajan aivoverenkiertohäiriön sairastaneen naisen myöhemmät raskaudet ovat riskiraskauksia. Aivoverenkiertohäiriön estolääkitys tulisi miettiä jo hyvissä ajoin ennen raskautta ja lisääntynyt riski raskauskomplikaatioihin huomioida, hän jatkaa.
Neljäsosa synnyttäjistä on nykyään yli 35-vuotiaita. Ikä itsessään on aivoverenkiertohäiriön riskitekijä ja koska synnyttäjät ovat iäkkäämpiä, heillä on myös enemmän perussairauksia, joista moni lisää entisestään aivoverenkiertohäiriön riskiä.
– Toki raskauteen liittyvä aivoverenkiertohäiriö on erittäin harvinainen tilanne. Suomessa vain 11–15 naista sairastuu vuosittain. Raskaana olevien ei kannata ruveta pelkäämään, mutta taudin olemassaolo on hyvä tiedostaa, hoidettavissa olevia riskitekijöitä ehkäistä ja hoitaa hyvin ja neurologisiin oireisiin reagoida, tutkija rauhoittelee.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiLiisa VerhoLääketieteen lisensiaatti
Puh:040-8509627Liisa.Verho@helsinki.fiPia PurraViestintäpäällikköHelsingin yliopisto
Puh:0294124205Pia.Purra@helsinki.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Lääkehuollon kriisijohtaminen pandemian aikana vahvisti yhteistyötä ja Suomen terveydenhuollon kriisivalmiutta21.3.2025 07:45:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston tuore tutkimus analysoi lääkehuollon kriisijohtamista koronapandemian aikana ja tuo esiin sekä onnistumisia että kehityskohteita. Tiedon ja resurssien jakaminen sekä yhteinen ongelmanratkaisu lisäsivät kriisinhallinnan tehokkuutta.
Miksi imusuonilla on palapelimäinen rakenne?20.3.2025 11:08:30 EET | Tiedote
Tutkijat ovat pitkään tunteneet imusuonten pintarakenteen, mutta nyt uraauurtava tutkimus selvitti, miksi se on kuin palapeli. Palapelimäisyys auttaa soluja sietämään nestepaineen muutoksia, kuten turvotusta. Samankaltaista solumuotoa esiintyy myös kasvien lehtien pinnalla, ja palapeliperiaatetta on hyödynnetty myös ihmisen tekemässä suunnittelussa.
Markkinaehtoinen asuminen pettää tasa-arvoa hakevan asukkaan20.3.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Kaupunkilaisten yhdenvertaista mahdollisuutta kotiin haastaa asuntofinansialisaatio eli asumisen kytkeytyminen osaksi globaaleja finanssimarkkinoita.
Tarkka kurkistus laajaan taivaanalueeseen ennakoi ennennäkemättömiä tietoja maailmankaikkeudesta – Euclid-teleskoopin uutta dataa julkaistiin19.3.2025 17:48:38 EET | Tiedote
Euclid-avaruusteleskoopin uusia havaintoihin perustuvia tuloksia julkaistaan 19.3. Analysoitu taivaanalue edustaa suurimpia yhtenäisiä taivaanalueita, joita koskaan on mitattu samanaikaisesti, ja on silti vain pieni osa odotetuista näkymistä. Tutkijat ovat saavuttaneet jo valtavan määrän kiinnostavia tuloksia muiden muassa voimakkaista gravitaatiolinsseistä, galaksijoukoista ja kvasaareita.
Sanni Lehtinen, Mari Pantsar, Juha Tuominen ja Antti Vasara Helsingin yliopiston hallitukseen yliopistoyhteisön ulkopuolisiksi jäseniksi19.3.2025 16:32:15 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston yliopistokollegio valitsi 19.3. yliopistoyhteisön ulkopuoliset jäsenet seuraavaan yliopiston hallitukseen. Tammikuussa 2026 aloittavassa hallituksessa on yhteensä kymmenen jäsentä, joista kuusi valitaan myöhemmin tänä vuonna yliopistoyhteisön sisältä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme