Akava ry

Akava vastustaa vientivetoista palkkamallia ja siihen liittyvää lakiesitystä

Jaa

Akava vastustaa jyrkästi vientivetoista palkkamallia koskevaa lakiesitystä, joka kytkee yleisen palkkakehityksen vientiteollisuuden palkkaratkaisuihin. Malli asettaa erityisesti julkisen sektorin ja palvelualojen työntekijät epäoikeudenmukaiseen asemaan. Se heikentäisi merkittävästi heidän mahdollisuuksiaan saada oikeudenmukaista palkkaa, joka vastaa työn vaativuutta.

– Hallituksen lakiesitykseen perustuva vientimalli sisältää monia sudenkuoppia erityisesti sukupuolten palkkatasa-arvon kannalta. Näiden lisäksi se vaarantaa alkavan työmarkkinoiden sopimuskierroksen, toteaa Akavan työmarkkinajohtaja Ville Kopra.

Sukupuolten palkkatasa-arvossa askelia taaksepäin

Vientivetoisessa palkkamallissa vientialat, kuten teknologiateollisuus, määrittelisivät palkankorotusten yleisen tason. Tämä malli ei ota huomioon muille toimialoille, kuten julkiselle sektorille, opetusalalle, sosiaali- ja terveydenhuollolle ja tutkimustoiminnalle, ominaisia tarpeita ja työmarkkinaolosuhteita.

– Vientiteollisuuden suhdanteet ja kilpailukyky eivät saisi määritellä palkkatasoa toimialoilla, joilla työllä on erilaiset edellytykset ja työvoiman saatavuusongelmia. Erityisen haitallinen malli olisi sukupuolten palkkatasa-arvolle, kun julkisella sektorilla kuten opetusalalla naisia työskentelee selkeästi enemmän kuin miehiä, painottaa Kopra.

Julkisen sektorin houkuttelevuus ja työvoiman saatavuus vaarantuvat

– Työvoimapula on jo nykyisin vaikea ongelma julkisella sektorilla, erityisesti terveydenhuollossa ja koulutuksessa. Vientivetoinen palkkamalli jättäisi näiden alojen palkkakehityksen vientialojen varjoon, mikä vaarantaisi niiden kyvyn houkutella osaavia työntekijöitä. Tämä puolestaan heikentäisi julkisten palveluiden laatua ja saatavuutta, mikä on kestämätöntä suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin ja toimivuuden kannalta. Myös vientialat tarvitsevat hyviä julkisia palveluja, huomauttaa Kopra.

Työmarkkinoiden joustavuus heikentyy ja riski politisoitumiselle kasvaa

Suomen työmarkkinat toimivat parhaiten, kun neuvottelut käydään alakohtaisesti ja palkkaratkaisut sopeutetaan kunkin alan erityispiirteisiin. Vientivetoisen palkkamallin käyttöönotto tarkoittaisi, että työmarkkinoiden joustavuus heikkenisi, eikä alakohtaisia eroja palkkojen kehityksessä voitaisi ottaa riittävästi huomioon. Tämä johtaa väistämättä työmarkkinajännitteisiin ja tyytymättömyyteen eri aloilla.

– Jos palkankorotusten rajoitteet ja ehdot määritettäisiin lainsäädännöllä, luotaisiin riski, että palkkaratkaisuista tulee politiikan pelinappula. Tiettynä ajankohtana määritetyt kriteerit sallituille sovintoesityksille eivät välttämättä kestä aikaa, varsinkaan kun niiden takana ei ole työmarkkinoiden keskinäistä yhteisymmärrystä, toteaa Kopra.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö, johon kuuluu 36 jäsenliittoa. Akavan liittojen jäsenenä on sekä palkansaajia että ammatinharjoittajia ja yrittäjiä, mutta myös opiskelijoita. Akavan liittoihin liitytään suoritetun tutkinnon, asematason tai ammatin perusteella.

akava.fi 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Akava ry

Akava: Tarvitsemme myös konkareiden työpanoksen – ikäsyrjintä on saatava loppumaan29.10.2024 12:32:37 EET | Tiedote

Akava vaatii, että työelämän ikäsyrjintään puututaan tehokkaammin, jotta myös kokeneet asiantuntijat työllistyvät nopeammin ja voivat jatkaa työssä pidempään. Akavan ratkaisuehdotuksiin kuuluu muun muassa yhdenvertaisuuslain muutos sekä urakatsaus, jonka avulla selvitettäisiin työntekijän osaamisen kehittämisen tarpeita ja mahdollisuuksia. Työssä jatkamista voidaan tukea myös lisäämällä joustavuutta työaikajärjestelyihin tai työnteon tapoihin.

Akava ja Arene: Ammattikorkeakouluilla paljon annettavaa Suomen ja Euroopan kilpailukyvylle27.9.2024 06:59:58 EEST | Tiedote

Eurooppalaista tutkimusrahoitusta pitää suunnata seuraavalla rahoituskaudella vahvistamaan korkeakoulujen ja työelämän välisiä kumppanuuksia, korostavat Akava ja Arene. Suomen on muun Euroopan tavoin löydettävä uusia ratkaisuja kilpailukyvyn parantamiseksi. Kestävä talouskasvu on rakennettava monipuolisen tutkimuksen ja korkean osaamisen varaan. Tämä edellyttää työelämäläheisen korkeakoulutuksen, soveltavan tutkimuksen ja kehittämistyön rakenteiden ja rahoituksen uudistamista kaikkialla Euroopassa.

Tuore Akava Works -tutkimus: miehet yhä enemmistönä korkeakoulujen ylimmässä johdossa26.9.2024 14:39:18 EEST | Tiedote

Suomalaisten korkeakoulujen hallinnossa on edelleen merkittävä tasa-arvo-ongelma, osoittaa tuore tutkimus ”Sukupuolijakauma korkeakoulujen hallinnossa”. Korkeakoulujen ylin johto on miesenemmistöistä, vaikka enemmistö niiden opiskelijoista ja henkilöstöstä on naisia. Miesten osuus nousee mitä korkeammalle korkeakoulujen hallintohierarkiassa mennään. Rehtorin asema on edelleen miesvaltaisin toimi sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa. Samalla opetustehtävät ovat kasaantumassa aiempaa enemmän naisille, mikä syventää sukupuolten välistä segregaatiota.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye