Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Työttömyystilanne Kaakkois-Suomessa jatkuu alavireisenä

Jaa

Kaakkois-Suomessa oli syyskuussa työttömiä yhdeksän prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Nuorten ja ulkomaalaistaustaisten työttömien määrät kasvoivat kaikkia työttömiä enemmän. Pitkäaikaistyöttömyydessä kasvua oli kahdeksan prosenttia. Lomautettujen määrä nousi vuodentakaisesta vain prosentin verran, mutta elokuusta määrä nousi huomattavasti. Uusia avoimia työpaikkoja oli 46 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. 

Infografiikkakuva, joka kertoo syyskuun työllisyystilanteesta Kaakkois-Suomessa.
Kuvateksti: Syyskuussa 2024 Kaakkois-Suomessa oli työttömiä työnhakijoita vuodentakaiseen verrattuna 9 % enemmän. Uusia avoimia työpaikkoja oli 46 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömyysaste oli 12,1 %.

Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli syyskuun lopussa 15201 työtöntä työnhakijaa. Työttömien määrä on 1309 henkilöä (+9 %) suurempi kuin vuotta aikaisemmin.

Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Kaakkois-Suomessa 12,1 prosenttia. Kymenlaaksossa osuus oli 12,0 ja Etelä-Karjalassa 12,2 prosenttia. Koko maassa työttömien osuus työvoimasta oli syyskuussa 10,4 prosenttia. Kunnittain tarkasteltuna korkein työttömyysaste oli Imatralla (15,2 %) ja matalin Taipalsaarella (8,0 %).

Työttömistä työnhakijoista Kaakkois-Suomessa oli kokoaikaisesti lomautettuja 1473, mikä on 10 prosenttia kaikista työttömistä. Edellisvuoden syyskuusta lomautettujen määrä kasvoi prosentilla. Elokuuhun verrattuna lomautettuja oli peräti 456 henkilön ja 45 prosentin verran enemmän.

Työttömien määrä kasvoi kaikissa Kaakkois-Suomen seutukunnissa ja valtaosassa kuntia – eniten Kouvolassa. Toiseksi eniten työttömien määrä kasvoi Lappeenrannassa. Suhteellisesti kasvu oli suurinta Miehikkälässä. Työttömien määrä puolestaan väheni Taipalsaarella, Parikkalassa ja Virolahdella.

Kaakkois-Suomen työttömistä työnhakijoista oli syyskuun lopussa ulkomaiden kansalaisia 1850 henkilöä. Ulkomaalaisten osuus kaikista työttömistä oli Kaakkois-Suomessa 12 prosenttia. Alueen ulkomaalaisista työnhakijoista oli EU-maiden kansalaisia 249. Ulkomaan kansalaisten työttömyysaste Kaakkois-Suomessa oli 34,2 prosenttia.

Nuorisotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys edelleen kasvussa

Nuorisotyöttömyyden kasvu jatkui syyskuussakin kaikissa seutukunnissa – eniten Lappeenrannan seudulla. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli Kaakkois-Suomessa vuodentakaista 15 prosenttia enemmän. Yli 50-vuotiaita oli Kaakkois-Suomessa työttömänä syyskuussa kahdeksan prosentin verran enemmän kuin vuotta aiemmin.

Syyskuun lopussa Kaakkois­-Suomessa oli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä 4531. Määrä kasvoi vuodentakaisesta kahdeksan prosentin verran. Kaikista alueen työttömistä pitkäaikaistyöttömiä oli 30 prosenttia. Osuus on pienempi kuin valtakunnallisesti. Pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyi kaikissa kaakon seutukunnissa – eniten Kouvolan seudulla. Suhteellisesti nousu oli suurinta Imatran seudulla. Pitkäaikaistyöttömiä on Kaakkois-Suomessa eniten Kotka-Haminan seutukunnassa.

Lähes kaikkien ammattiryhmien työttömyys lisääntyi

Työttömien määrä kasvoi Kaakkois-Suomessa viime vuoden syyskuuhun verrattuna lähes kaikissa ammattiryhmissä. Ainoastaan prosessi- ja kuljetustyöntekijöiden työttömyys laski hieman. Määrällisesti eniten nousi ammatteihin luokittelemattomien ryhmien ja rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden työttömyys.

Työttömien määrä laski Kaakkois-Suomessa edellisvuoteen verrattuna vain alemman perusasteen tutkinnon suorittaneilla. Kaikilla muilla koulutusasteilla työttömien määrä nousi. Korkeakoulutettujen työttömien määrä nousi vuodentakaisesta selvästi. Määrällisesti eniten vuodentakaisesta nousi toisen asteen tutkinnon suorittaneiden työttömyys.

Uudet avoimet työpaikat vähenivät  

Kaakkois­-Suomen työ-­ ja elinkeinotoimistossa oli syyskuun aikana avoinna 923 uutta työpaikkaa. Paikkoja oli 46 prosenttia vähemmän (-787 kpl) kuin vuosi sitten. Työpaikkojen määrä väheni reilusti kaikissa alueen seutukunnissa. Eniten työpaikkojen määrä laski Lappeenrannan seudulla (-283 kpl). Suhteellisesti eniten määrä laski Imatran seudulla (-58 %). Työpaikkailmoittelu väheni selvästi myös koko maassa – valtakunnallisesti uusia avoimia työpaikkoja oli 48 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten.

Kaakon uusista avoimista työpaikoista 80 prosenttia oli yrityksissä. Yli vuoden kestävää työsuhdetta tarjottiin 60 prosentissa uusista työpaikoista.

Johtajille ja ammatteihin luokittelemattomille oli avoinna paikkoja hieman enemmän kuin vuotta aiemmin. Maanviljelijöiden ja metsätyöntekijöiden paikkojen määrä oli edellisvuoden tasolla. Kaikissa muissa ammattiryhmissä uusien avointen työpaikkojen määrä laski. Eniten vähenivät palvelu- ja myyntityöntekijöiden työpaikat.

Eniten uusia työpaikkoja ilmoitettiin myyjille, lähihoitajille, moottoriajoneuvojen asentajille ja korjaajille, kiinteistönhuollon työntekijöille ja rakennussähköasentajille.

Avoimien työpaikkojen lukumäärät eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien tietojen kanssa. Tällä hetkellä Työnvälitystilastojärjestelmään välittyvät ainoastaan ne työpaikkailmoitukset, joiden kohdalla työnantaja on sallinut siirron Työmarkkinatorilta TE-toimistojen asiakaspalvelurekisteriin (URA).

Palveluissa vähemmän henkilöitä kuin vuosi sitten

Syyskuun lopussa Kaakkois­-Suomessa oli aktivointiasteeseen laskettavien palveluiden piirissä 5693 henkilöä (-6 %). Aktivointiaste oli 27,2 prosenttia. Laajan työttömyyden eli työttömien työnhakijoiden ja palveluissa olleiden yhteismäärä oli syyskuussa noin 20 900. Määrä on noin 970 henkilöä suurempi kuin vuotta aikaisemmin.

Palkkatuella työllistettyjen määrä väheni vuodentakaiseen verrattuna. Valtaosa työllistetyistä oli yksityisen sektorin töissä (70 %). Kunnissa työllistettyjä oli 29 prosenttia ja valtiolla noin prosentin verran.

Työvoimakoulutuksessa tai omaehtoisessa koulutuksessa oli yhteensä 2285 henkilöä. Palveluista työvoimakoulutuksen, kuntouttavan työtoiminnan, valmennusten ja työ- ja koulutuskokeiluiden osallistujamäärät nousivat. Muiden palveluiden osallistujamäärät laskivat.

Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastosta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto
Johtaja Jari Saarinen, p. 0295 042 200, etunimi.sukunimi@te-toimisto.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Kaakkois-Suomen ELY-keskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. ELY-keskus hoitaa elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen, liikenteeseen ja infrastruktuuriin sekä ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus kehittää ja tukee taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia. ELY-keskus toimii tiiviissä yhteistyöverkostossa alueen, kansalaisten, yritysten, yhteisöjen ja muiden toimijoiden hyväksi tavoitteenaan elinvoimainen, kestävä ja saavutettava Kaakkois-Suomi.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Kaakkois-Suomessa nimetty ensimmäinen Helmi-keskittymä – Salpausselkien helminauhat nostaa esiin harjuluonnon arvoja27.11.2024 11:35:41 EET | Tiedote

Salpausselkien helminauhat on Kaakkois-Suomen ensimmäinen Helmi-keskittymä. Helmi-keskittymät ovat alueellisesti tunnistettuja luonnon monimuotoisuudeltaan arvokkaita seutuja, joilla on myös luonnonhoidon ja ennallistamisen tarpeita. Ehdotus Helmi-keskittymästä on valmisteltu ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelman 2021–2030 alueellisessa yhteistyöryhmässä sidosryhmien kanssa.

Etelä-Karjalassa lomautusten suhteellinen kasvu kaikista maakunnista suurin26.11.2024 08:07:58 EET | Tiedote

Kaakkois-Suomessa oli lokakuussa työttömiä 13 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Etelä-Karjalassa työttömien määrä nousi Kymenlaaksoa huomattavasti enemmän, mitä selittää osin lomautusten merkittävä lisääntyminen Etelä-Karjalassa. Maakunnan lomautusten suhteellinen kasvu (+51 %) on koko Suomen maakunnista suurin. Työttömyyden kuva on muutoin pysynyt suurin piirtein edellisten kuukausien kaltaisena Kaakkois-Suomessa.

Tienkäyttäjät ovat puhuneet: Maanteiden kuntoon kesäkaudella oltiin koko Suomessa viime vuotta tyytyväisempiä, mutta kaakossa tyytyväisyys hieman laski15.11.2024 11:37:58 EET | Tiedote

Sekä yksityishenkilöiden että ammattiautoilijoiden tyytyväisyys maanteiden tilaan ja kuntoon kesäkaudella 2024 nousi koko Suomessa hieman vuoteen 2023 verrattuna, selviää Väyläviraston tilaamasta tuoreesta tutkimuksesta. Kaakkois-Suomesta löytyy paljon kriittisiä ammattiautoilijoita, koska raskaan liikenteen kokonaistyytyväisyys maanteiden tilaan laski selvästi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye