Nykyinen maahanmuutto ylläpitää väkiluvun kasvua – ei estä huoltosuhteen heikkenemistä
Nykyisellä maahanmuuton tasolla Suomen väkiluku pysyisi kasvu-uralla vuoteen 2070 asti, mutta alle 15-vuotiaiden määrä laskisi. Työikäisen väestön määrä alkaisi laskea 2050-luvulla. Matalalla syntyvyydellä on kauaskantoisia vaikutuksia, kun synnyttävät ikäluokat alkaisivat pienentyä.
Tilastokeskuksen tuoreimman väestöennusteen mukaan Suomen väkiluku nousisi 6,5 miljoonaan vuoteen 2070 mennessä, jos nettomaahanmuutto pysyisi nykyisellä tasolla. Alle 15-vuotiaiden määrä sen sijaan laskisi nykyisestä 832 000 nuoresta runsaaseen 700 000 nuoreen vuoteen 2070 mennessä.
Työikäisen väestön määrän ennustetaan kasvavan seuraavat 30 vuotta
Vuoden 2023 lopussa Suomessa oli 15–64-vuotiaita eli työikäisiä henkilöitä 3,46 miljoonaa. Uuden väestöennusteen mukaan työikäisen väestön määrä kasvaisi Suomessa lähes 300 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä. Työikäisten määrä saavuttaisi huippunsa 2050-luvun alkupuolella ja olisi noin 3,84 miljoonaa. Tämän jälkeen määrä lähtisi laskuun.
“Työikäisen väestön määrä kasvoi Suomessa sotavuosista aina vuoteen 2009 asti ja kääntyi sitten laskuun. On uusi tilanne, että työikäisten määrä on jälleen lähtenyt kasvuun Suomessa. Tämän selittävä tekijä on korkea nettomaahanmuutto”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo kertoo.
Maahanmuutto lykkäisi, mutta ei estäisi väestöllisen huoltosuhteen nousua
Väestöllinen huoltosuhde on maassamme tällä hetkellä 62. Tämä tarkoittaa alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden ja tätä vanhempien määrää sataa työikäistä (15–64-vuotiaat) kohti. Väestöennusteen mukaan väestöllinen huoltosuhde pysyisi nykyisellä tasolla seuraavat 15 vuotta ja olisi vuoden 2039 lopussa 60. Tämän jälkeen huoltosuhde lähtisi nousuun ja olisi 72 vuoden 2070 lopussa.
Nykyisentasoinen nettomaahanmuutto lykkää väestöllisen huoltosuhteen nousua, mutta ei estä sitä kokonaan. Matalan syntyvyyden seuraukset ikärakenteelle tulisivat nykyisellä väestökehitykselläkin näkyviin viimeistään 2060-luvulla.
”Kuluva vuosi on seitsemäs perättäinen, kun maassamme syntyy alle 50 000 lasta. Jos syntyvyys pysyy matalalla tasolla pitkään, heijastuvat sen vaikutukset kauas tulevaisuuteen. Aluksi vaikutus näkyy syntyvien lasten määrässä, mutta pidemmällä ajalla myös synnytysikäisten naisten määrässä”, Rapo sanoo.
Nettomaahanmuuton arviossa poikkeuksellista epävarmuutta
Nettomaahanmuuton tasolla on suuri vaikutus väestörakenteeseen. Ennusteessa oletetaan, että Suomi saa muuttovoittoa ulkomailta 52 000 henkilöä kuluvana vuonna, 45 000 henkilöä vuoden 2025 aikana ja sen jälkeen 40 000 henkilöä vuosittain.
"Nettomaahanmuutto-oletukseen liittyy poikkeuksellista epävarmuutta. Ukrainan sota on heijastunut Eurooppaan ja myös Suomeen. Vuoden 2023 aikana lähes 20 000 ukrainalaista sai kotikunnan Suomesta. Miten kauan sota jatkuu ja tuleeko ukrainalaisia Suomeen lisää? Palaavatko tänne saapuneet takaisin Ukrainaan sen mahdollistuessa? Näihin kysymyksiin ei tällä hetkellä ole olemassa vastausta", sanoo Rapo.
Nettomaahanmuutto ja syntyvyys ovat tällä hetkellä keskeisimmät tulevan väestön määrän vaikuttavat tekijät. Kuolleisuuden ennustetaan jatkavan alentumistaan koko ennustekauden ajan. Kuolleisuuden tulevaa alenemista laskettaessa on vuosi 2022 jätetty huomioimatta sen poikkeuksellisen korkean tason vuoksi.
”Vuoden 2024 väestöennusteessa oletettu nettomaahanmuuton taso pitäisi Suomen väestönkasvua yllä, mutta Suomen väestörakenne muuttuu silti tulevaisuudessa niin, että työikäisen väestön ja lasten osuus supistuu ja vanhusväestön osuus kasvaa. Nykyisellä matalalla syntyvyydellä olisi pitkittyessään väestökehitykseen pysyvä vaikutus”, Markus Rapo toteaa.
Ennuste perustuu havaittuun kehitykseen
Tilastokeskuksen väestöennusteet perustuvat havaintoihin syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen menneestä kehityksestä. Niitä tehtäessä ei oteta huomioon taloudellisten, sosiaalisten eikä muiden yhteiskunta- tai aluepoliittisten päätösten mahdollista vaikutusta tulevaan väestönkehitykseen.
Trendilaskelman luonteen mukaisesti ennusteessa oletetaan menneen kehityksen jatkuvan tulevaisuudessa. Väestöennusteen tehtävä on tarjota päättäjille työkaluja sen arvioimiseksi, tarvitaanko toimia, joilla väestökehitykseen yritettäisiin vaikuttaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Markus RapoYliaktuaari
Puh:029 551 3238markus.rapo@stat.fiMinna WalleniusYliaktuaari
Puh:0295 512 749minna.wallenius@stat.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Nuorten huumekuolemat lähes kaksinkertaistuivat vuonna 202328.11.2024 08:02:36 EET | Tiedote
Huumeisiin kuolleita oli viime vuonna ennätyksellisen paljon. Huumausainekuolemia oli kaikkiaan 310, eli 60 enemmän kuin vuonna 2022. Tiedot selviävät torstaina julkaistusta Tilastokeskuksen kuolemansyytilastosta.
Kutsu 17.12.: Uusi työolotutkimus kertoo työelämästä murrosten keskellä27.11.2024 08:56:29 EET | Kutsu
Vihreä siirtymä, tekoäly, lisääntynyt etätyö, koronakriisin jäljet, muutokset työmarkkinoiden rakenteissa... Miten suomalaiset palkansaajat kokevat työnsä murroksen keskellä? Mitä myönteistä ja mitä kielteistä työoloissa on nähtävissä?
Työttömyys edelleen noususuunnassa – työttömyysasteen trendi jo koronakriisiä korkeammalla26.11.2024 08:02:23 EET | Tiedote
15–74-vuotiaita työllisiä oli lokakuussa 19 000 vähemmän ja työttömiä taas 38 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. 15–74-vuotiaiden työttömyysasteen trendiluku oli nyt 8,7 %, selviää Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tiedoista.
Seksuaalinen häirintä on työelämässä edelleen yleistä – useimmat kokeneet asiakkaan tekemää häirintää25.11.2024 08:02:27 EET | Tiedote
Yli puolet 18–74-vuotiaista naisista (54 %) ja miehistä noin joka seitsemäs (14 %) on kokenut seksuaalista häirintää työuransa aikana. Seksuaalista häirintää työelämässä kokevat erityisesti nuoret naiset. Todennäköisyys kokea seksuaalista häirintää laskee iän myötä.
Perintöverot kasaantuvat pienelle väestönosalle21.11.2024 13:02:40 EET | Tiedote
Noin 42 prosenttia perinnönsaajista eli noin 63 400 henkilöä sai maksettavakseen perintöveroa vuonna 2021. Maksettavaksi määrätyistä perintöveroista puolet oli alle 3 000 euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme