Ulkomaalaistaustaisten erityisasiantuntijoiden palkkataso ohitti suomalaiset – kaikkien palkansaajien joukossa ero on yhä toiseen suuntaan

Ulkomaalaistaustaisten palkansaajien mediaanituntipalkka vuonna 2022 oli 16,75 euroa, kun suomalaistaustaisilla palkansaajilla vastaava luku oli 19,61 euroa. Ulkomaalaistaustaiset palkansaajat ansaitsivat siis keskimäärin 14,6 % vähemmän kuin suomalaistaustaiset, kirjoittavat Tilastokeskuksen asiantuntijat Hanna Jokimäki ja Johanna Arvonen Tieto&trendit-verkkolehden artikkelissa. Tieto perustuu palkkarakenne-tilastoon.

Ulkomaalaistaustaiset myös sijoittuvat useammin palkkatasoltaan alempiin ammattiryhmiin kuin suomalaistaustaiset, kirjoittajat toteavat.

”Ammattiluokituksen pääryhmiä tarkastellessa erottuu kuitenkin kaksi ryhmää, joissa ulkomaalaistaustaisten palkansaajien mediaanituntiansiot ovat suuremmat kuin suomalaistaustaisten: johtajat ja erityisasiantuntijat. Asiantuntijoissa ulkomaalais- ja suomalaistaustaisilla ansiot olivat likimain yhtä suuret”, Arvonen ja Jokimäki kirjoittavat.

Erityisasiantuntijoiden ammattiluokassa ulkomaalaistaustaiset palkansaajat ansaitsivat 3,7 prosenttia enemmän kuin suomalaistaustaiset vuonna 2022. Vielä vuonna 2019 ja sitä edeltävinä vuosina eroa ei ollut juuri lainkaan. Taustalla on muun muassa se, että ulkomaalaistaustaisten tuntiansiot olivat vuonna 2022 suomalaistaustaisia suuremmat kahdessa ulkomaalaistaustaisten tieto- ja viestintäteknologian erityisasiantuntijoiden yleisimmässä ammattiryhmässä[JA4] : 3,8 prosenttia sovellussuunnittelijoilla ja 2,1 prosenttia sovellusarkkitehdeillä.

Maahanmuuttajataustainen työvoima sijoittuu palkkojen perusteella keskimäärin hieman vaativampiin, paremmin palkattuihin tehtäviin kuin aiemmin. 

”Pienenä, mutta kiinnostavana ryhmänä erottuvat johtajat. Ulkomaalaistaustaisten johtajien tuntiansio, 47,07 euroa, oli jopa 8,3 prosenttia suurempi kuin suomalaistaustaisten johtajien 43,46 euroa. Osan tuloksesta selittää se, että ulkomaalaistaustaisia johtajia on erityisesti teollisuuden toimialoilla, joissa palkatkin ovat keskimäärin palvelualoja korkeammat”, kirjoittajat toteavat.

Palkkarakenne-tilaston tiedot viittaavat myös siihen, että moni korkeakoulutettu ulkomaalaistaustainen ei työllisty koulutustaan vastaavaan ammattiin. Esimerkiksi ulkomaalaistaustainen korkeakoulutettu työskentelee toimistosiivoojana 28-kertaisella todennäköisyydellä verrattuna suomalaistaustaiseen korkeakoulutettuun, vaikka osuus onkin silti vain 3,9 %.

”Ulkomaalaistaustaisista korkeakoulutetuista palkansaajista 22 prosenttia sijoittui palkkatasollaan alimpaan neljännekseen vuonna 2022. Suomalaistaustaisilla korkeakoulutetuilla osuus oli vain 7 prosenttia.”

Ulkomaalaistaustaisilla tai ulkomaista syntyperää olevilla tarkoitetaan henkilöitä, joiden molemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt muualla kuin Suomessa.