Niinistön EU-raportti: Suomen yhteistyömallilla on paljon annettavaa Euroopan kriisinkestävyydelle
Presidentti Niinistön tuore EU-raportti antaa EK:n arvion mukaan merkittäviä suuntaviivoja Euroopan turvallisuuden ja kriisinkestävyyden vahvistamiseen. Suomen elinkeinoelämä haluaa jakaa kokemuksiaan maamme kokonaisturvallisuuden mallista, johon yritykset ovat osallistuneet pitkälti vapaaehtoispohjalta. EU-laajuisena kehityskohteena EK nostaa esille yritysten tarpeen päästä paremmin hyödyntämään viranomaisten tuottamaa tilannetietoa.
Presidentti Sauli Niinistö luovutti tänään 30.10. EU:n kriisinkestävyyttä koskevan raporttinsa, jonka hän on laatinut EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin toimeksiannosta.
Raportin painoarvo on merkittävä, sillä se antaa tärkeitä syötteitä seuraavan komission työohjelmaan ja erityisesti tulevan varautumisunionin suunnitteluun. Niinistön raportti nostettiin jo etukäteen esille jokaisessa von der Leyenin ohjauskirjeessä, jotka hän syyskuussa osoitti tuleville komissaareille. Tämä kertoo ajattelutavan muutoksesta myös EU-tasolla – varautuminen ja kriisinkestävyys halutaan huomioida läpileikkaavasti kaikilla elämänaloilla ja politiikkalohkoilla.
Nostoja Niinistön raportin teemoista
Raportti kattaa yhdeksän konkreettista rakennuselementtiä. Julkistuksen yhteydessä presidentti Niinistö nosti niissä esiin EK:nkin näkökulmasta tärkeitä ja kannatettavia ehdotuksia:
Varautumisessa on huomioitava kattavasti kaikki uuden turvallisuustilanteen edellyttämät skenaariot. Riskien ja uhkien hallinta edellyttää, että yhteiskunnan kaikki relevantit tahot otetaan koko EU:ssa mukaan.
Niinistö ammensi ehdotuksiinsa paljon sisältöä Suomen kokonaisturvallisuuden mallista, jossa koko yhteiskunta - myös yritykset - on osallistettu kattavasti varautumistyöhön yhdessä viranomaisten kanssa. Varautumisen malli ei voi kaikkialla olla samanlainen, mutta toimivat benchmarkit on Niinistön raportinkin valossa syytä hyödyntää EU-tason suunnittelussa.
EU:n roolia varautumisessa on vahvistettava ja EU-Nato-yhteistyötä on tiivistettävä
EU:ta on Niinistön mukaan syytä hyödyntää alustana, joka vahvistaa tiedonvaihtoa, yhteistyötä, nopeampaa päätöksentekoa sekä kriisinhallinnan skaalautuvuutta. Kokonaisvaltainen varautuminen mahdollistaa myös nykyistä laajemman ja syvemmän EU-Nato-yhteistyön, jolloin sotilaallinen ja siviilivarautuminen tukevat entistä paremmin toisinaan.
Niinistö korostaa, että EU:n seuraavassa rahoituskehyksessä on löydettävä keinot allokoida varautumiseen riittävästi varoja.
Euroopan puolustusteollisuuden tuotantoa on kasvatettava merkittävästi. Kaksikäyttötuotteiden liiketoimintaa on kehitettävä kunnianhimoisesti.
Tämä on myös suomalaisen puolustusteollisuuden ja siihen läheisesti linkittyvien alojen kuten kyberturvallisuusteollisuuden etu.
EK:n viestit EU:n kriisivarautumisen kehittämiseen
Niinistön raportti antaa merkittäviä suuntaviivoja EU:n lähivuosien politiikkaan. Sekä Suomen että elinkeinoelämän on syytä tarttua raportin aloitteisiin. EK toivoo, että niitä eteenpäin vietäessä huomioidaan myös seuraavaa:
- Uudessa turvallisuustilanteessa yritysten merkitys korostuu entisestään. Esimerkiksi hybridiuhkiin varautumiseen vaikuttaa olennaisesti se, että valtaosa EU-jäsenmaiden kriittisestä infrasta on yksityisessä omistuksessa.
- Kriisivarautumisen välttämätön edellytys on pääsy dataan eli analysoituun tilannekuvaan ja sen pohjalta tehtyihin arvioihin. Tässä EK näkee kehitystarpeen sekä Suomessa että EU-tasolla: yritysten olisi tärkeää päästä hyödyntämään nykyistä paremmin viranomaisten tuottamaa turvallisuus- ja riskidataa, jotta ne voivat huolehtia omasta varautumisestaan ja siten tukea koko yhteiskuntaa.
- Yhteiselle intressille perustuva motivaatio on usein parempi tapa sitouttaa eri toimijoita kuin sääntelyn tuoma pakko. Näin Suomessakin on saatu hyviä tuloksia. Siksi EK kannattaa yrityksille velvoittavaa sääntelyä vain, kun se on ehdottoman välttämätöntä.
Lisätiedot:
Arviot EU-prosessiin liittyen:
EU-asioiden johtaja Lotta Nymann-Lindegren, puh. 040 509 6527, valokuvat
Arviot ”Suomen-malliin” ja yritysten huoltovarmuusrooliin liittyen:
johtava asiantuntija Markku Rajamäki, puh. 040 553 9137, valokuvat
Yhteyshenkilöt
Satu ToivonenTiedottaja
Yrittäjyys, elinkeinopolitiikka
Energia, ilmasto, liikenne, ympäristö
EU-asiat, Brysselin toimisto
Kauppapolitiikka, kansainvälistyminen
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Suomen elinkeinoelämä seisoo horjumatta Ukrainan rinnalla ja Venäjä-pakotteiden takana2.12.2024 14:00:00 EET | Tiedote
Kansainvälisen epävarmuuden kasvaessa on keskityttävä Ukrainan tukeen ja Euroopan rivien yhtenäisyyteen. Venäjä-pakotteiden purkamisesta ei nykytilanteessa ole syytä edes keskustella, linjaa Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies. Ukrainan puolustustaistelussa on käsillä sodan kriittisimmät kuukaudet niin taistelukentillä kuin kotirintamalla. USA:n vallanvaihto on syventänyt huolta Ukraina-tuen jatkumisesta ja suurvaltojen neuvotteluagendoista. Ajankohtainen tilanne oli esillä EK:n isännöimässä Elinkeinoelämän Ukraina-foorumissa 2.12. Epävarmuuden keskellä EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies muistuttaa Ukraina-tuen kulmakivistä: ”Nyt jos koskaan on välttämätöntä, että Suomen ja koko Euroopan Ukraina-linja pitää ja yhteinen viestimme on kirkas: pysymme horjumatta Ukrainan rinnalla. Venäjä-pakotteet ovat ja pysyvät. Nykykehityksen valossa niiden purkamisesta ei ole syytä edes keskustella.” Elinkeinoelämän 5 viestiä ajankohtaiseen Ukraina-keskusteluun 1) Venäjä-pak
Suomen elinkeinoelämä seisoo horjumatta Ukrainan rinnalla ja Venäjä-pakotteiden takana2.12.2024 14:00:00 EET | Tiedote
Kansainvälisen epävarmuuden kasvaessa on keskityttävä Ukrainan tukeen ja Euroopan rivien yhtenäisyyteen. Venäjä-pakotteiden purkamisesta ei nykytilanteessa ole syytä edes keskustella, linjaa Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies. Ukrainan puolustustaistelussa on käsillä sodan kriittisimmät kuukaudet niin taistelukentillä kuin kotirintamalla. USA:n vallanvaihto on syventänyt huolta Ukraina-tuen jatkumisesta ja suurvaltojen neuvotteluagendoista. Ajankohtainen tilanne oli esillä EK:n isännöimässä Elinkeinoelämän Ukraina-foorumissa 2.12. Epävarmuuden keskellä EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies muistuttaa Ukraina-tuen kulmakivistä: ”Nyt jos koskaan on välttämätöntä, että Suomen ja koko Euroopan Ukraina-linja pitää ja yhteinen viestimme on kirkas: pysymme horjumatta Ukrainan rinnalla. Venäjä-pakotteet ovat ja pysyvät. Nykykehityksen valossa niiden purkamisesta ei ole syytä edes keskustella.” Elinkeinoelämän 5 viestiä ajankohtaiseen Ukraina-keskusteluun 1) Venäjä-pak
Yrityskysely: Pk-yritysten kasvukäänne antaa odottaa itseään2.12.2024 13:00:00 EET | Tiedote
Pk-yrityksillä on takanaan laskevan kysynnän ja heikentyvän kannattavuuden vuosi. Tilanne jatkuu historiallisen haastavana lähikuukausien ajan ja jopa joka kahdeskymmenes pk-yritys varautuu konkurssin mahdollisuuteen. Vuodelle 2025 odotetaan kokonaisuutena lievää kasvua, ilmenee EK:n Pk-Pulssi-kyselystä. Kuluva vuosi on ollut liiketoiminnan supistumisen vuosi kaikilla Pk-Pulssin mittareilla: pk-sektorin työnantajilla on ollut heikentymistä niin kysynnässä, työpaikkojen määrässä, investoinneissa kuin viennissä. Varsinkin kysyntä on jatkanut hiipumistaan, eikä korkojen lasku tai inflaation hidastuminen vielä merkittävästi näy yritysten arjessa, tiivistää EK:n johtava asiantuntija Jari Huovinen: ”Kasvukäänne tuntuu siirtyvän aina vain eteenpäin. Tuhansia pk-yrityksiä on ulkoisten shokkien seurauksena syvässä ahdingossa kannattavuus- ja rahoitusongelmien takia. Viidennes yrityksistä ennakoi lähikuukausille toiminnan supistumista. Konkurssin uhkaa kokee 5 prosenttia yrityksistä, mikä vastaa
Yrityskysely: Pk-yritysten kasvukäänne antaa odottaa itseään2.12.2024 13:00:00 EET | Tiedote
Pk-yrityksillä on takanaan laskevan kysynnän ja heikentyvän kannattavuuden vuosi. Tilanne jatkuu historiallisen haastavana lähikuukausien ajan ja jopa joka kahdeskymmenes pk-yritys varautuu konkurssin mahdollisuuteen. Vuodelle 2025 odotetaan kokonaisuutena lievää kasvua, ilmenee EK:n Pk-Pulssi-kyselystä. Kuluva vuosi on ollut liiketoiminnan supistumisen vuosi kaikilla Pk-Pulssin mittareilla: pk-sektorin työnantajilla on ollut heikentymistä niin kysynnässä, työpaikkojen määrässä, investoinneissa kuin viennissä. Varsinkin kysyntä on jatkanut hiipumistaan, eikä korkojen lasku tai inflaation hidastuminen vielä merkittävästi näy yritysten arjessa, tiivistää EK:n johtava asiantuntija Jari Huovinen: ”Kasvukäänne tuntuu siirtyvän aina vain eteenpäin. Tuhansia pk-yrityksiä on ulkoisten shokkien seurauksena syvässä ahdingossa kannattavuus- ja rahoitusongelmien takia. Viidennes yrityksistä ennakoi lähikuukausille toiminnan supistumista. Konkurssin uhkaa kokee 5 prosenttia yrityksistä, mikä vastaa
MEDIAINFO 10.12.: Trump valtaan – mitä vaikutuksia EU:lle?29.11.2024 12:30:00 EET | Kutsu
KUTSU MEDIALLE: Trump valtaan – mitä vaikutuksia EU:lle? Aika: ti 10.12. klo 15–16 (Suomen aikaa) Toteutus: Teams-etäyhteys Hyvä toimittaja / toimitus USA:n uudelta presidentiltä Donald Trumpilta odotetaan lentävää lähtöä America First -politiikan toimeenpanossa. Vaikutukset osuvat montaa kautta Euroopan unioniin ja sitä kautta Suomeen. Kansainvälinen kauppasota ja tullikierre olisivat myrkkyä Euroopan taloudelle. Toisaalta Trumpin lupaama sääntelyn keventäminen voi parhaimmillaan kirittää myös EU:ta sääntelyn järkeistämiseen ja markkinavetoiseen talouspolitiikkaan. Ilmastopolitiikan täyskäännös ja IRA-tukien uudelleensuuntaus taas vaikuttavat suomalaisyritystenkin investointipäätöksiin ja vihreään vientiin. Tervetuloa kuulemaan EK:n analyysia Trumpin valtaannousun vaikutuksista EU-politiikkaan. Äänessä ovat EU-asioiden johtaja Lotta Nymann-Lindegren sekä Brysselin-toimiston päällikkö Ilari Kallio kansainvälisestä kaupasta ja kauppapolitiikasta vastaava johtaja Timo Vuori vihreän kasvu
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme