JULKAISUVAPAA 5.11. klo 13: Keskiajan historian tutkijat nappasivat ainutlaatuisen 13 miljoonan EU-tutkimusrahoituksen
Helsingin yliopiston professorin Tuomas Heikkilän ja pohjoismaisten tutkijoiden vetämä tutkimushanke selvittää humanistisin ja luonnontieteellisin menetelmin, miten Pohjola liittyi keskiajalla kirjojen avulla läntiseen Eurooppaan. Kyseessä on ensimmäinen Euroopan tutkimusneuvoston Synergy grant -rahoitus suomalaiselle humanistiselle tutkimukselle.
CODICUM-tutkimushanke selvittää, miten Pohjola liittyi keskiajalla osaksi läntistä Eurooppaa aikansa ylivoimaisen informaatioteknologian, eli kirjojen, avulla. Toisin kuin äkkiseltään saattaisi luulla, Eurooppa oli keskiajalla läpikotaisin verkottunut.
Tutkimusaineistoa ovat kymmenet tuhannet keskiaikaisten kirjojen jäänteet, pergamenttifragmentit. Kuudeksi vuodeksi rahoituksen saanut tutkimus yhdistää uudella tavalla humanistisia ja luonnontieteellisiä tutkimusmenetelmiä.
Suomeen rantautuivat 1100-luvulla kirjoitustaito, kirjat ja latinalaiset kirjaimet – idän kyrillisten kirjainten sijaan.
– Voi ajatella, että jopa Suomen Nato-jäsenyys päätettiin monta vuosisataa sitten, kun Suomi liitettiin kirjallisen kulttuurin avulla itäisen Euroopan sijaan osaksi länttä, kertoo Helsingin yliopiston kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilä.
Heikkilä vastaa tutkimushankkeessa suomalaisten ja ruotsalaisten tutkijoiden työstä, ja hänen tiimissään työskentelee 10 tutkijaa.
Euroopan huippututkijoiden tunnustus suomalaiselle humanistiselle tutkimukselle
Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) on Euroopan komission alaisuudessa toimiva riippumaton tutkimusneuvosto. Synergy Grant -rahoitusta se myöntää 2–4 tutkijan tai tutkimustiimin ryhmille, jotka ratkaisevat erityisen kunnianhimoisia tutkimusongelmia.
Suomalaiset tutkijat ovat saaneet vastaavan, eri yliopistoissa työskentelevien ryhmien yhteiselle tutkimukselle myönnettävän rahoituksen vain kolme kertaa aiemmin – aina niin sanotuissa kovissa tieteissä. Heikkilän mukaan rahoitus on osoitus siitä, että suomalainen humanistinen tutkimus on maailman huippua.
Suomessa ja Pohjoismaissa on säilynyt harvinaisen paljon keskiaikaista kirjallista aineistoa, jota muualta Euroopasta ei löydy. Niinpä hankkeen tulokset ovat tärkeitä koko Euroopan mittakaavassa.
Hanke yhdistää humanistisia ja luonnontieteellisiä tutkimusmetodeja. Biotieteiden menetelmillä eläinten nahasta valmistetusta pergamentista otetaan dna-, proteiini- ja isotooppinäytteitä. Laskennallisilla menetelmillä, kuten tekoälyllä, tutkijat jäljittävät algoritmein, miten muualta Pohjolaan käsin kopioidut tekstit levisivät ja muuntuivat.
Usein ajatellaan, että suomalainen kirjallinen kulttuuri alkoi Mikael Agricolasta 1500-luvulla. Se on kuitenkin vuosisatoja vanhempaa. 2020-luvulla Suomi on edelleen kulttuurisesti, poliittisesti ja sotilaallisesti sitoutunut samoihin yhteyksiin, joita kirjallinen kulttuuri rakensi jo vuosisatoja sitten.
– Tulosten avulla pystymme ymmärtämään itseämme ja ympäröivää maailmaa entistä paremmin. Ajanjakso 1100-luvulta 1500-luvun alkuun on nykyisen kulttuurimme varhaisin alkuvaihe ja perusta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Tuomas Heikkilä
tuomas.m.heikkila@helsinki.fi, 050 360 2100
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Arvot heijastuvat varsinkin korkeakoulutettujen eurooppalaisten äänestyskäyttäytymiseen2.12.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Uusi Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa arvojen ja äänestyskäyttäytymisen välisen yhteyden. Arvojen yhteys puolueen näkemyksiin on vahvempi sosiaalisten ja kulttuuristen kuin taloudellisten kysymysten kohdalla.
Nuoria ja lapsiperheitä koskeva poliittinen puhe on muuttunut pahoinvointipainiksi 2000-luvulla29.11.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Lapsia, nuoria ja lapsiperheitä koskevissa eduskuntaesityksissä on yhä enemmän poliittista signalointia eli arvojen ja intressien esiintuomista. Tällainen poliittinen puhe on muuttunut huolen- ja pelonsekaiseksi reaalimaailman negatiivisten tapahtumakulkujen ruotimiseksi ja kriittissävytteiseksi poliittiseksi vastakkainasetteluksi.
Esihistoriallisen ajan metsästäjä-keräilijät kuulivat kallioon maalattujen hirvien puhuvan25.11.2024 09:54:11 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat suorittivat akustisia impulssivastemittauksia 37 kalliomaalauskohteen edustalla ja havaitsivat, että samat kallioseinämät, joihin on maalattu hirvien, ihmisten ja veneiden kuvia, heijastavat myös tehokkaasti ääntä.
Lintujen talviruokintapaikkojen määrät vähenevät20.11.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan entistä harvempi suomalainen ruokkii lintuja. Suurimmat syyt ruokinnan vähenemiseen ovat havainnot rotista ja taloyhtiöiden tiukentuneet säännöt. Yksittäisillä ruokintapaikoilla linnuille tarjotaan kuitenkin entistä enemmän ja monipuolisempaa ruokaa.
Psykiatrisen diagnoosin synty potilaan ja ammattilaisen välillä tehtävä näkyvämmäksi19.11.2024 11:33:33 EET | Tiedote
Usein menettely psykiatristen häiriöiden antamisen taustalta häivytetään, vaikka käsitys persoonallisuushäiriön diagnoosista rakentuu potilaan ja ammattilaisen välisessä vuorovaikutuksessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme