EMB 4.11. klo 22: Vauraiden maiden naudanlihan tuotannon maltillisella vähennyksellä olisi valtavat ilmastohyödyt – vastaa kolmen vuoden globaaleja fossiilisia päästöjä
Uusi tutkimus osoittaa, että metsien uudelleenkasvatus sellaisilla laidunmailla, jotka ovat aiemmin olleet metsiä, auttaisi saavuttamaan merkittäviä ilmastohyötyjä ilman tarvetta suurille muutoksille globaalissa ruokajärjestelmässä.
EMBARGO 4.11. kello 22.00
Niin tutkijat kuin ympäristöaktivistitkin ovat jo vuosia esittäneet lihantuotannon merkittävää vähentämistä keinona torjua ilmastonmuutosta. Tuore analyysi osoittaa, että jo varsin maltillisella leikkauksella vauraiden maiden lihantuotannossa voitaisiin poistaa jopa 125 miljardia tonnia hiilidioksidia ilmakehästä. Määrä vastaa maailmanlaajuisia fossiilisten polttoaineiden päästöjä kolmen vuoden ajalta. Tutkimus on juuri julkaistu arvostetussa Proceedings of the National Academy of Sciences (PNAS) -tiedelehdessä (linkki aktivoituu embargon rauettua).
Puiden tiedetään sitovan erittäin tehokkaasti hiilidioksidia, joten laidunmaiden ennallistaminen metsiksi voisi tuottaa merkittäviä ilmastohyötyjä koko maapallolle. New Yorkin yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijat selvittivät, että kohtuulliset tuotantovähennykset korkeamman tulotason maissa – kaikkiaan noin 13 prosenttia laidunmaiden naudanlihan tuotannosta – vähentäisivät naudan kasvatukseen tarvittavan laidunmaan määrää jo riittävästi.
"Jos muutokset keskitettäisiin alueille, joilla metsät pystyvät sitomaan erityisen paljon hiiltä, niin olisi mahdollista maksimoida saavutettavat ilmastohyödyt ja samalla minimoida ruoantuotantoon tarvittavat muutokset”, sanoo New Yorkin yliopiston ympäristötutkimuksen laitoksen apulaisprofessori Matthew N. Hayek, joka on myös tutkimuksen pääkirjoittaja.
Tutkimuksessa havaittiin, että etenkin ne laidunmaat, jotka ovat aiemmin olleet metsiä, ovat erityisen otollisia ennallistamiselle. Kun tällaisilta alkuperäisiltä metsäalueilta poistetaan karjankasvatus, niiden ekosysteemit voivat jälleen palautua luonnolliseen metsätilaan, jossa puut ja maaperä sitovat hiiltä tehokkaasti.
Korkean ja ylemmän keskitulotason maat ovat tutkijoiden mukaan suotuisia alueita naudanlihan tuotannon vähentämiseen. Tämä johtuu siitä, että näillä alueilla on laitumia, joilla ruoho kasvaa vain lyhyen kasvukauden ajan ja jotka tuottavat vain vähän nurmirehua hehtaaria kohti.
Joillain alueilla, kuten Saharan eteläpuolisessa Afrikassa sekä Etelä-Amerikassa ruoho sen sijaan kasvaa mahdollisesti jopa ympäri vuoden ja tuottaa enemmän ravintoa eläimille hehtaaria kohden kuin pohjoisessa, ja eläimistä saadaan näin enemmän lihaa ihmisten ruoaksi. Tutkimusryhmä ehdottaakin lisäksi keinoja, joilla alemman tulotason alueet voisivat tehostaa karjan ruokintaa ja kasvattamista laidunmailla. Näin voitaisiin kompensoida korkeamman tulotason maista tuleva tuotantotappio.
“Tämä ratkaisu ei tietenkään sovi suoraan kaikkialle. Mutta tuloksemme osoittavat, että parantamalla karjankasvatuksen tehokkuutta tietyillä alueilla ja vähentämällä tuotantoa toisilla, voimme luoda toimivan ratkaisun niin ilmastolle kuin ruoantuotannollekin”, Hayek korostaa.
Tutkimus myös paljastaa vieläkin suuremman potentiaalin ilmastohyödyille, jos tätä laidunmaiden ennallistamista metsiksi laajennettaisiin suuremmalle alueelle. Tutkijat mallinsivat, että vähentämällä nautoja, lampaita ja muita laiduntavia eläimiä kaikilta maailman alkuperäisiltä metsäalueilta voitaisiin vuosisadan loppuun mennessä sitoa jopa 445 gigatonnia hiilidioksidia, eli yli vuosikymmenen nykyisiä fossiilisten polttoaineiden maailmanlaajuisia päästöjä vastaava määrä.
Hayek huomauttaa, että tutkijoiden esittämät muutokset sallisivat jatkossakin laiduntamisen luonnonvaraisilla ruohomailla ja kuivilla laidunmailla, joilla viljelykasvien tai metsien kasvattaminen on haasteellista.
“Tällaisilla alueilla elää yli puolet maailman laidunkarjasta, mikä tarkoittaa, että kunnianhimoisenkin metsien ennallistamissuunnitelman toteuttaminen vaatisi nautakarjan, lampaiden ja muun karjan määrän vähentämistä maailmanlaajuisesti vain alle puolella. Tulokset korostavat metsien luonnollisen ennallistamisen valtaisaa potentiaalia ilmastoratkaisuna”, Hayek jatkaa.
Tutkijat käyttivät laidunten tuottavuuden arvioimiseen – eli vuosittaisen rehuksi soveltuvan ruohon määrän mittaamiseen – kaukokartoitusteknologiaa. Aalto-yliopiston väitöskirjatutkija ja tutkimuksen teknistä toteutusta vetänyt Johannes Piipponen selittää, että puuston potentiaalinen hiilensidonta voi olla kahdella eri alueella sama, mutta kaukokartoituksen avulla pystyttiin ensimmäistä kertaa arvioimaan kuinka paljon laidunmaa – ja siten myös naudanlihan tuotanto – vähenisi kullakin alueella metsien ennallistamisten seurauksena.
“Lihankulutuksen vähentäminen hyödyttäisi sekä ihmisten terveyttä että ympäristöä varsinkin korkean tulotason alueilla, kuten Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, joissa lihankulutus on erittäin suurta. Tähän asti on kuitenkin ollut epäselvää, mistä tuotannon vähentäminen tulisi aloittaa”, Piipponen sanoo.
Tutkimusryhmän laatimat kartat auttavatkin tunnistamaan alueita, joilla naudanlihan tuotannon vähentämiseen ja metsien palautumisen nopeuttamiseen kannattaisi erityisesti kohdistaa toimenpiteitä – esimerkiksi tarjoamalla kannustimia metsänsuojeluun tai ostamalla laidunmaata lihantuottajilta.
Tutkijat tunnistavat, ettei hiiltä sitovien ekosysteemien uudelleen kasvattamisella pystytä korvaamaan pyrkimyksiä fossiilisten polttoaineiden päästöjä vähentämiseen, mutta se voi silti tarjota toimivan lisäkeinon ilmastonmuutoksen torjuntaan.
Alueilla, joilla ympäristö tai maaperä on erityisen huonossa kunnossa esimerkiksi juuri laiduntamisen takia, alkuperäisten ja monimuotoisten puulajien istuttaminen nopeuttaisi metsien palautumista ja tukisi niiden kasvua. Metsittyminen myös hyödyttäisi ilmastoa vuosikymmenten ajan, sillä monilla alueilla merkittävä hiilensidonta alkaisi muutamassa vuodessa ja jatkuisi 75 vuotta tai pidempäänkin metsien lähes täyteen kasvuun asti.
Tutkijat muistuttavat kuitenkin myös siitä, että vaikka tutkimustulokset eivät esitäkään valtavia muutoksia globaaliin ruoantuotantoon ja -kauppaan, ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan silti mahdollisimman nopeita toimia. Tutkimuksen tulokset voivat antaa päättäjille keinoja, joilla voidaan samanaikaisesti käsitellä sekä ilmastotoimia että ruokaturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Tutkimuksen toivotaan myös auttavan tunnistamaan ja priorisoimaan hiilensidonnalle otollisia alueita samalla, kun otetaan huomioon globaalit ruokatarpeet.
“Seuraavan kahden vuosikymmenen aikana valtiot pyrkivät saavuttamaan kansainvälisissä sopimuksissa asetettuja ilmastonmuutoksen hillintään liittyviä tavoitteitaan, ja metsäekosysteemien ennallistaminen laidunmaille voi hyvinkin olla ratkaiseva osa tätä prosessia”, Hayek toteaa.
Piipponen on Aalto-yliopistossa osana professori Matti Kummun tutkimusryhmää. Globaaleihin vesi- ja ruokakysymyksiin erikoistuneen Kummun ryhmä tutkii muun muassa sitä, miten tuotettaisiin riittävästi ruokaa kaikille ylittämättä maapallon kestokykyä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Johannes Piipponen
Väitöskirjatutkija, Aalto-yliopisto
johannes.piipponen@aalto.fi
p. +358 40 937 3117
Matti Kummu
Professori, Aalto-yliopisto
matti.kummu@aalto.fi
p. +358 50 407 5171
Kuvat
Liitteet
Linkit
Tietoa julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Nimitys: Tiina Alahuhta-Kasko Aalto-yliopiston hallituksen jäseneksi5.12.2024 11:10:15 EET | Tiedote
Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea on valinnut kauppatieteiden maisteri Tiina Alahuhta-Kaskon yliopiston hallituksen uudeksi jäseneksi 1.1.2025 alkaen. Hallituksen jäsenten kausi on kolmevuotinen. Alahuhta-Kasko on Marimekko Oyj:n toimitusjohtaja ja toiminut yhtiössä erilaisissa johtotehtävissä vuodesta 2005 alkaen. Tiina Alahuhta-Kasko tuo Aalto-yliopiston hallitukseen laajaa käytännön kokemusta liike-elämästä ja johtamisesta sekä monialaisesta yritys-yliopisto-yhteistyöstä ja erityisesti luovien alojen kytkemisestä liiketoimintaan. Tiina Alahuhta-Kaskolla on kauppatieteiden maisterin tutkinto Helsingin kauppakorkeakoulusta sekä CEMS Global Alliancen myöntämä CEMS Master in International Management -tutkinto. Hän on suorittanut johtamiskoulutusohjelmia Harvard Business Schoolissa sekä IMD Business Schoolissa. Hän toimii hallituksen jäsenenä muun muassa Finnairissa ja Climate Leadership Coalition -verkostossa. Hän on IMD Business Schoolin Foundation Boardin jäsen, Aalto-yliop
EMB. 4.12. klo 18.00: Miltä tunteiden kehokartat näyttivät muinoin ja nyt? Mesopotamiassa onnellisuus hohti paljon vahvemmin maksan alueella4.12.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Tutkijat ovat analysoineet savitaulujen nuolenpäämerkeistä käännettyä ja digitoitua, jopa miljoona sanaa käsittävää muinaista tekstimassaa. Tavoitteena on jatkossa selvittää, ovatko jotkin tunneperäiset kehokokemukset ihmisille tyypillisiä ajasta, kielestä ja kulttuurista riippumatta.
Talvikki Hovatta ratkoo avaruusyhteisöä vuosikymmeniä askarruttanutta mysteeriä3.12.2024 13:00:00 EET | Tiedote
Metsähovin radio-observatorion uusi vastaanotin ja Euroopan tutkimusneuvoston myöntämä ERC-rahoitus mahdollistavat mustien aukkojen hiukkassuihkujen koostumuksen selvittämisen.
Kutsu: Kyberturva osaksi arkea -tilaisuuteen 3.12. klo 12–1527.11.2024 14:30:00 EET | Kutsu
Suomi on eurooppalaisen kyberturvan kehityksen kärjessä: Cyber Citizen -hankkeessa on kehitetty mobiilipeli ja oppimisportaali, jotka tuovat arjen kyberturvataidot kaikkien ulottuville.
Tekoäly auttaa tunnistamaan diabeteksen aiheuttaman silmäsairauden – kielimallien käyttö lääketieteessä lisääntyy25.11.2024 11:30:00 EET | Tiedote
Kymmenien tuhansien jäsentelemättömien seurantatutkimusten lausuntojen avulla kielimalli opetettiin tunnistamaan diabeettisen retinopatian vaikeusaste tarkasti. Tutkimustulos voi jatkossa mahdollistaa monia uusia sovelluksia erilaisissa seulontaohjelmissa ja diagnostiikassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme