Lapsen oikeudet on turvattava kunnissa ja hyvinvointialueilla poliittisilla päätöksillä

Keskusliitto katsoo, että sosiaali- ja terveyspalveluissa painopiste tulee siirtää ennakoivaan ja ehkäisevään tukeen.

– Tuen piiriin pääsee edelleen liian myöhään, jolloin kustannukset painottuvat kalliimpiin erityispalveluihin. Perheille on tarjottava tukea, kuten lapsiperheiden kotipalvelua, varhaisessa vaiheessa joustavasti perheiden tarpeiden mukaan. Tämä on inhimillisesti oikein ja säästää myöhempiä kustannuksia, toiminnanjohtaja Ulla Siimes sanoo.

Lastensuojelun järjestäminen on hyvinvointialueiden vastuulla. Vaikka lastensuojelun avohuollon tukitoimet ovat ensisijaisia palveluita, niin lastensuojelun kustannuksista 74 prosenttia kohdistuu sijaishuoltoon.

– Lapsilähtöistä, kohtaavaa ja luottamukseen perustuvaa lastensuojelua pystyy toteuttamaan vain riittävillä resursseilla. Hyvinvointialueilla on turvattava yksilöllisiin ja moninaisiin tarpeisiin vastaavat, oikea-aikaiset palvelut. Lastensuojelun avohuollossa on panostettava kotiin vietäviin palveluihin, jotka ovat tutkitusti vaikuttavia. Lastensuojelun työolosuhteita voidaan parantaa lisäämällä työnohjausta, koulutusmahdollisuuksia ja esihenkilöiden tukea, Siimes ehdottaa.

Peruskoulussa olevien määrä vähenee noin 80 000 oppilaalla vuoteen 2030 mennessä, mikä on peruskoulun historian suurin muutos oppilasmäärissä. Samaan aikaan vieraskielisten oppilaiden määrä kasvaa, vaikkakin alueelliset erot ovat suuria. Kuntien on turvattava lasten sivistykselliset oikeudet näiden muutosten keskellä.

– Kuntavaalit ovat ennen kaikkea lasten ja nuorten vaalit, Siimes painottaa. – Kuntien budjeteista lähes 60 prosenttia ohjautuu lapsille ja nuorille varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä toisen asteen kautta. Lasten näkökulma on otettava huomioon myös monessa muussa: esimerkiksi kaavoituksessa, liikennesuunnittelussa ja ilmastonmuutoksen sekä luontokadon torjunnassa.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus on Suomessa voimassa lakina ja myös perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Tämä tarkoittaa, että hyvinvointialueilla ja kunnilla on velvollisuus edistää lapsen oikeuksia. Laaja lapsivaikutusten arviointi on tehtävä aina, kun päätöksellä on merkittäviä vaikutuksia lapsiin ja nuoriin. Keskusliitto ehdottaa myös, että lapsibudjetointi otetaan käyttöön hyvinvointialueiden ja kuntien vuosittaisissa talousarvioissa.

• Tutustu Lastensuojelun Keskusliiton tavoiteohjelmaan hyvinvointialueiden ja kuntien valtuustokaudelle 2025–2029
  
  

Lisätietoja antavat:

Toiminnanjohtaja Ulla Siimes, ulla.siimes@lskl.fi, p. 040 553 0981

Erityisasiantuntija Heidi Järvenpää, heidi.jarvenpaa@lskl.fi, p. 040 515 8547