Viat hitsausrobotin ohjaimessa johtivat työntekijän käden puristumiseen – yhtiölle 25 000 euron yhteisösakko

Käsiteltävänä oli lokakuussa 2022 Raumalla tapahtunut työtapaturma. Työntekijä oli ollut yksin käyttämässä hitsausrobottia. Kesken työn koneeseen oli tullut häiriö, jota työntekijä oli alkanut poistamaan. Poistaessaan kappaletta työntekijän käsi oli koneen tekemän työliikkeen seurauksena jäänyt puristuksiin. Työntekijä oli työpisteellään yksin eikä lähellä ollut toisia työntekijöitä. Työntekijä sai kuitenkin bluetooth-kuulokkeellaan yhteyden matkapuhelimeensa ja sai hälytettyä apua.

Käräjäoikeudessa syyte perustui siihen, että työpaikalla ei ollut varmistettu, että käytössä ollut hitsausrobotti toimii moitteettomasti. Koneen kuntoa ei valvottu riittävästi, eikä robotin ohjaimessa havaittuja vikoja selvitetty ja korjattu. Lisäksi työnantaja ei ollut huolehtinut siitä, että yksin työskennellessä työntekijät pystyvät hälyttämään apua.

Käräjäoikeus katsoi, että asianomistajan ja todistajan kertomusten perusteella robotin ohjaimessa oli ollut vikoja ja asianomistajan mukaan hän oli vioista kertonut työpaikalla. Vastaajat kiistivät tienneensä asiasta. Todistelu huomioiden käräjäoikeus katsoi, että asianomistajan kertomusta voitiin pitää luotettavimpana eikä jäänyt järkevää epäilyä siitä, etteikö asianomistaja olisi kertonut vioista. Näin ollen käräjäoikeus katsoi, että vastaajat olivat tienneet siitä, ettei ohjain ollut toiminut moitteettomasti, mutta eivät olleet ryhtyneet toimiin vian selvittämiseksi ja poistamiseksi. Käräjäoikeuden päätelmä oli, että koneen kunnon valvonta oli ollut puutteellista.

Yksintyöskentelyn osalta oli riidatonta, että yksintyöskentelystä tai sen kieltämisestä ei yhtiössä ollut laadittu kirjallista ohjetta. Yhden vastaajan mukaan yksintyöskentely ei ollut sallittua ja toisen mukaan yksintyöskentelyä ei suosittu. Käräjäoikeus päätyi toteamaan, että yksintyöskentely ei ole ollut yhtiössä lähtökohtaisesti sallittua. Yhtiössä ei kuitenkaan ollut selkeää ohjeistusta, miten toimitaan niissä tilanteissa, joissa työntekijä kuitenkin tosiasiassa on tai jää työskentelemään yksin, vaikka näitä tilanteita oli tapahtunut.

Käräjäoikeus katsoi, että vastaajat olivat asemansa perusteella vastuussa siitä, että yksintyöskentelytilanteista aiheutuvia riskejä ei ollut tunnistettu. He eivät myöskään olleet huolehtineet siitä, että ohjeistus yksintyöskentelytilanteita varten olisi selkeää ja että työntekijät pystyisivät hälyttämään apua.

Syyttäjä vaati yhteisösakkoa sillä perusteella, ettei työpaikan toiminnassa ollut noudatettu riittävää huolellisuutta ja varovaisuutta rikoksen ehkäisemiseksi, kun koneen kunnossa ja yksintyöskentelyssä oli edellä todetut puutteet. Käräjäoikeus katsoi, että perusteet yhteisösakon tuomitsemiseen olivat olemassa.

Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen juristi Matti Suontausta muistuttaa, että jos työntekijä työskentelee yksin tehtävässä, johon liittyy ilmeinen riski hänen turvallisuudelleen tai terveydelleen, työnantajan on varmistettava, että tämä riski joko poistetaan tai pidetään mahdollisimman pienenä. Työnantajan on myös varmistettava mahdollisuus avun hälyttämiseen. Asia ei saa jäädä yksin työntekijän kekseliäisyyden varaan.

Satakunnan käräjäoikeuden tuomio 1.11.2024 asiassa R 24/503. Tuomio ei ole lainvoimainen.