Veikka Kilpeläisen väitöskirja paljastaa Helsingin kaupunkitilan merkityksen ja käytön varhaismodernina aikana
Suomessa varhaismodernin ajan kaupungit olivat tärkeitä hallinnon ja kaupan keskuksia, mutta kaupungeissa asuville ja vieraileville ihmisille kaupunkitila merkitsi paljon muutakin. FM Veikka Kilpeläinen tutki Suomen historian väitöskirjassaan, millaisin eri tavoin yhteisiä, kaikille avoimia kaupunkitiloja käytettiin kustavilaisen ajan ja autonomian ajan alun Helsingissä (1770–1820).
Kaupunkitilassa toimiminen perustui lakeihin ja tapakulttuuriin
Varhaismodernien kaupunkien yhteiset tilat, kuten kadut, torit ja satamat, olivat kaikille avoimia ja yhteiseen käyttöön tarkoitettuja. Kaupunkitilassa toimimiseen liittyvä tieto oli yhteisesti ymmärrettyä, sillä se perustui lakeihin ja tapakulttuuriin. Erilaisia sääntöjä tulkittiin kuitenkin tilannekohtaisesti. Kilpeläisen väitöskirja osoittaa, kuinka tilan merkitykset ja käyttötavat syntyivät sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Tila oli luonteeltaan moninaista, sillä jaetuista käsityksistä huolimatta eri ihmiset tulkitsivat sitä omista lähtökohdistaan käsin. Tutkimus pohjautuu laajaan tuomiokirja-aineistoon, josta on analysoitu yhteiseen kaupunkitilaan kytkeytyviä tapauksia.
”Kaupungissa syntyi konflikteja, kun tilan käyttötavasta oli erimielisyyksiä. Tällaisia olivat vaikkapa onnettomuudet, joissa hevosella ratsastettiin kävelijää päin. Kiinnostavinta ei silti ole riitatilanne, vaan se, mitä tapaus paljastaa kaupunkitilan arjesta. Edellä mainitun tapauksen kautta olen voinut analysoida esimerkiksi lasten toimintaa katutilassa”, Kilpeläinen kertoo.
Helsingin kehittyminen pääkaupungiksi muokkasi kaupunkitilaa ja sen käyttöä
Helsingin valtakunnalliset roolit vaikuttivat kaupunkitilan muodostumiseen. Helsinki oli 1700-luvun jälkipuolella merkittävä linnoituskaupunki, ja vuonna 1812 Helsinki korotettiin Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi. Kilpeläisen väitöskirjassa kaupunkitilaa tarkastellaan sekä esivallan että kaupunkitilan käyttäjien näkökulmasta. Lisäksi tilaa tutkitaan fyysisenä ja aistittuna ympäristönä. Siten tutkimus tuo uutta tietoa varhaismodernien kaupunkien moninaisesta todellisuudesta.
Veikka Kilpeläisen Suomen historian väitöskirjan ”Kaupunki yhteisenä tilana. Kaupunkitilan käyttö kustavilaisen ajan ja autonomian ajan alun Helsingissä (1770–1820)” tarkastustilaisuus pidetään perjantaina 15.11.2024 klo 12.00 alkaen luentosalissa Agora Gamma. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Panu Savolainen (Aalto yliopisto) ja kustoksena professori Petri Karonen (Jyväskylän yliopisto).
Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Linkki väitösjulkaisuun: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/97614
Taustatietoa:
Veikka Kilpeläinen on kirjoittanut ylioppilaaksi Kajaanin lukiosta vuonna 2006 ja valmistunut filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2017.
Lisätietoja:
Veikka Kilpeläinen, veikka.t.kilpelainen@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Reetta KalliolaViestinnän asiantuntija, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504335652reetta.j.kalliola@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Piia Astikainen Jyväskylän yliopiston kognitiivisen neurotieteen professoriksi2.12.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston rehtori Jari Ojala on kutsunut Piia Astikaisen kognitiivisen neurotieteen professorin tehtävään 1.12.2024 alkaen. Professuuri sijoittuu kasvatustieteiden ja psykologian tiedekuntaan psykologian laitokseen.
Ainutlaatuinen 45 vuoden seuranta-aineisto osoittaa: matala nuoruusiän kunto lisää alentuneen työkyvyn ja kansansairauksien riskiä vuosikymmeniksi2.12.2024 07:30:00 EET | Tiedote
Perttu Laakson ainutlaatuisen pitkää aineistoa hyödyntävä väitöskirja osoittaa, että matala kestävyyskunto nuorena lisää alentuneen työkyvyn, sairauspoissaolojen sekä sydän-, verisuoni- ja aineenvaihduntasairauksien riskiä vielä 45 vuoden päästä myöhäiskeski-iässä. Havaittujen pitkäaikaisvaikutusten vuoksi lasten ja nuorten liikuntaan panostaminen on ensisijaisen tärkeää. Aktiivinen nuori myös jatkaa liikkumista läpi koko aikuisiän todennäköisemmin kuin vähän nuoruudessa liikkunut.Aiemmin pitkään liikunnanopettajana toiminut Laakso kehottaa kääntämään jokaisen kiven lasten ja nuorten liikunnan tieltä: "Jos panostuksia ei tehdä, maksamme myöhemmin huomattavasti suurempaa laskua työkyvyn alentumisesta ja kansansairauksista.
Väitös: Oppimisanalytiikka tukee itseohjautuvuutta ja pedagogista päätöksentekoa korkeakouluissa2.12.2024 07:00:00 EET | Tiedote
FM Satu Aksovaaran väitöstutkimus tarkasteli, miten oppimisanalytiikkaa voidaan hyödyntää tukemaan opiskelijoiden itseohjautuvuutta ja opettajien pedagogista päätöksentekoa ammattikorkeakoulujen opintojaksoilla. Tutkimuksessa kehitetty analytiikan hyödyntämisen malli auttaa integroimaan oppimisanalytiikan oppimisprosessiin, parantamaan koulutuksen laatua ja rakentamaan opiskelijoiden tarpeisiin perustuvia oppimisympäristöjä.
Jyväskylän yliopiston uusi professori etsii optimoituja ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin29.11.2024 14:00:00 EET | Tiedote
Michael Emmerich on Jyväskylän yliopiston uusi monitavoiteoptimoinnin professori. Monitavoiteoptimointia hyödynnetään useilla aloilla, kun etsitään mahdollisimman optimaalisia ratkaisuja monimutkaisiin ja usein ristiriitaisiakin muuttujia sisältäviin ongelmiin. Emmerich arvostaa myös suomalaista kulttuuria ja suomalaisten vahvaa luontosuhdetta.
Muistisairaat mukaan tutkimukseen – oikeudenmukaisempi yhteiskunta tarvitsee kaikkien ääntä29.11.2024 09:49:48 EET | Tiedote
Suomessa on noin 150 000 muistisairaista ihmistä, ja väestön ikääntyessä muistisairaiden ihmisten määrä kasvaa merkittävästi. Muistisairaita ihmisiä on kuitenkin ollut mukana yhteiskunnallisessa tutkimuksessa varsin vähän. Kasvavan muistisairauksien määrän myötä on tärkeää, että heidän äänensä kuuluu myös tieteellisessä tutkimuksessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme