Väitös: Yhtenäiskoulun kehittämisessä kohtaavat ala- ja yläkoulujen erilaiset perinteet ja toimintatavat (Toikka)

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet ja nykyinen lainsäädäntö ovat luoneet puitteet perusopetuksen yhtenäisyydelle, mutta raja peruskoulun ala- ja yläkoulujen välillä näkyy opetusjärjestelmässä yhä.

Vaikka yhtenäiskoulujen osuus peruskouluista on kasvussa, kouluyhteisöjen valmistautumista tähän muutokseen on tutkittu varsin vähän. KM Teppo Toikka tutki Jyväskylän yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan erillisten peruskoulun ala- ja yläkoulun kehittämistä yhtenäisenä peruskouluna. Tutkimuksessa tarkasteltiin erään kouluyhteisön yhteisöllistä kehittämistä oppivana yhteisönä.

– Kun erilaisiin toimintatapoihin ja käytänteisiin tottuneet opettajat alkavat yhdessä kehittää uutta koulua, on uudessa tilanteessa haastavaa hahmottaa, mikä olisi yhteistä esimerkiksi aineen- ja luokanopettajille tai eri-ikäisille oppilaille, Toikka kertoo.

Perusopetuksen perinteet näkyvät koulujen kehittämisessä

Kouluyhteisön kehittymistä yhtenäisenä peruskouluna haastavat monet tekijät. Väitöstutkimuksen mukaan haasteet kumpuavat sekä paikallisista olosuhteista että nykykouluissa vaikuttavista koulujärjestelmän perinteistä ja toimintatavoista.

Tutkimuksessa tarkastellun kouluyhteisön kehittäminen kesti hieman vajaat kaksi lukuvuotta. Tuloksien perusteella koulun opettajistossa ja kehittämistiimeissä ilmeni erilaisia valmiuksia ja odotuksia yhteisölliseen kehittämiseen ja tiimityöhön liittyen.

Uuden yhtenäiskoulun toimintakulttuurin rakentamisessa keskityttiin ymmärtämään paremmin opettajien mielenmalleja muutoksesta. Erityisesti kiinnitettiin huomiota opettajien käsityksiin yhteistyön mahdollisesta muuttumisesta uuden koulun myötä. Kehittämisprosessin alussa haastateltiin koko uuden koulun henkilöstö, jonka lisäksi yhteisöllisen kehittämisen käynnistymistä tuettiin luomalla koululle yhteinen jaettu visio sekä visioon perustuvat kehittämistiimit. Tutkimusaineistoa kerättiin myös kehittämisprosessin lopussa uuteen kouluun siirtymisen kynnyksellä.

– Koulun muutoksessa hyvien ja toimivien käytäntöjen ja ammatilliseen oppimiseen kiinnittyvien kehittämismallien löytäminen ja luominen näyttää olevan paljon yksittäisen kouluyhteisön opettajien ja rehtorin tai rehtorien varassa, Toikka summaa.

Tutkimus toteutettiin osana Uutta luova asiantuntijuus (ULA) -hanketta.

KM Teppo Toikan kasvatustieteen (OKL) väitöskirja “Building a school as a learning community: Exploring the development of a unified comprehensive school in Finland" tarkastetaan 29.11.2024 klo 12 Ruusupuiston Juho-salissa (RUUD101). Vastaväittäjänä toimii professori Janne Pietarinen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Mirja Tarnanen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Väitöskirja on julkaistu osana Jyväskylän yliopiston JYU Dissertations -sarjaa ja on saatavilla verkossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0386-3.